05/05/2020 - Minna Kilpeläinen

HIPPA kuulee käyttäjän äänen

Kokosimme HIPPA-hankkeen esittelyvideoon esimerkkejä siitä, mitä kaikkea Hipassa tehdään. Meille tärkeää on kuulla käyttäjän ääni ja tarjota tarvelähtöistä tuote- ja palvelukehitystä. Toimintaamme ohjaa aito innostus ja ilo uusien innovaatioiden äärellä.

Tarjoamme yhteiskehittelyjä, testauksia ja käyttäjäkokeiluja sekä kaupallistamisen tukea kunkin tuotteen ja palvelun vaatimalla tavalla. Toimimme autenttisissa ja vakioiduissa ympäristöissä aitojen käyttäjien tai opiskelijoiden kanssa monialaisesti.

Kehittäjäklubeille ja Erätauko-keskusteluihin kokoontuu monipuolinen joukko yrittäjiä, palveluasumisen asiakkaita ja läheisiä sekä ammattilaisia, asiantuntijoita ja erilaisten alan järjestöjen edustajia.

Hipat jatkuvat Helsingin, Tampereen ja Oulun sote-, kiinteistö- ja rakennus- sekä ICT-alan innovaatiokeskuksissa ja testlabeissa vielä hankkeen päättymisen jälkeen vuodesta 2021.

Videon käsikirjoitus: Minna Kilpeläinen ja Toini Harra
Kuvaus, äänitys ja leikkaus: Tuukka Lindholm ja Minna Kilpeläinen
Ohjaus: Minna Kilpeläinen
2020

ToimintaYleinen

11/03/2020 - Tarja Heinonen

Tampereen kehittäjäklubi ihmisten näköisten palveluiden äärellä

Tampereen kehittäjäklubi aloitti vuoden 2020 kokoontumalla 29.1. TAMKin Y-kampuksen Backstagella ihmisten näköisten palveluiden äärelle. Ajankohtaiset alustukset herättivät klubilaiset keskustelemaan aktiivisesti. Projektipäällikkö Tarja Heinonen avasi aamun Hippa-hankkeen Hollannin benchmarking-matkan terveisillä. Sittardissa sijaitsevan Zuyerland-sairaalan innovatiiviset ratkaisut kiinnostivat kuulijoita erityisesti ja keskustelussa pohdittiin, voitaisiinko Suomessa hyödyntää vastaavia ratkaisuja. Tarja kertoi myös TAMKiin kevään aikana valmistuvasta Sote Virtual Labista, tutkimus-,kehittämis- ja oppimisympäristöstä, jota tullaan hyödyntämään myös Hippa-hankkeen toiminnassa.

Tarja Heinonen toi Klubiin terveiset Hollannista.

Yrityksen puheenvuoro kehittäjäklubissa oli tällä kertaa Invantor Oy:n toimitusjohtaja Esko Vihavalla. Hän kertoi yrityksen kokemuksista Hippa-hankkeessa toteutetusta Taikalattia-testauksesta Kuuselan seniorikeskuksessa. Kuuselan seniorikeskus on yksi TAMKin autenttisen testausympäristön Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n senioritaloista Tampereella.

Esko Vihava Invantor Oy:stä kertoi aidon käyttäjäpalautteen olevan tärkeää yrittäjille.

Testauksessa nousi erityisesti esiin ammattilaisten aktiivinen panos onnistuneeseen testausprosessiin. Erityiskiitos toteutuksen onnistumisesta kuuluukin Kuuselakeskuksen fysioterapeuteille ja toimintaterapeutti-opiskelijalle, joiden omistautuminen Taikalattian kahden viikon testaukseen oli esimerkillistä. Invantor koki aidon käyttäjäkokemuksen saamisen ensiarvoisen tärkeäksi yritykselle.

Taikalattian testaus Kuuselassa toi mukavia hetkiä asukkaille ja henkilökunnalle.

Klubilaiset kuulivat myös Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden yrityskoordinaattori Ulla Lukkarin puheenvuorossa ”Mitä voimme tarjota yrityksille?” työllistymisestä aloilla, joilla on työvoimapulaa, kuten hoiva- ja IT-ala. Nämä alat koskettavat myös Hippa-hankkeen aihepiirejä. Tampereen kaupunki tarjoaa yrityksille erilaisia palveluita, kuten TreStartin TalentSpace, jossa työnhakijat ja työnantajat kohtaavat.

Ulla Lukkari Tampereen kaupungilta valotti klubilaisille kaupungin palveluita yrityksille.

Ullan alustus herätti aktiivista keskustelua mm. kotiin tarjottavien palveluiden mahdollisuuksista. Keskustelu johdatteli klubin Tampellan Työhuone Oy:n sisustussuunnittelija Tuija Salmen esitykseen ”Muistiystävällinen koti” – Ikääntymisen erityispiirteet huomioivaan sisustussuunnitteluun. Esitys valotti konkreettisesti asioita, joilla kotiasumisesta on mahdollista saada turvallinen ja itsenäistä asumista tukeva, mm. valaistuksen keinoin.

Sisustussuunnittelun mahdollisuuksista itsenäisen asumisen tukemisessa kertoi Tuija Salmi Tampellan Työhuone Oy:stä.

Tuija kertoi, että on tärkeää pitää mielessä se, että muistisairaan ja ikääntynen asunnon olevan KOTI, ei vain kodinomainen asunto. Sisustuksen merkitys on ikääntyneen elämässä jokapäiväinen; miten päivä lähtee käyntiin eli kuinka pääsee sängystä itse ylös. Erilaisilla nykyaikaisilla ratkaisuilla voidaan kotia saada entistä viihtyisämmäksi, kuten esimerkiksi sähkötakalla. Myöskään pihan käyttöä ja hyödyntämistä ei kannata unohtaa. Valon merkitys on suuri erityisesti päivärytmin ylläpitämisessä. Huomioitavaa on myös se, että 60-vuotiaan valontarve on noin 3 kertaa suurempi kuin 20-vuotiaan. Tällä on merkitystä mm. eri värien näkemisessä ”Ilman valoa ei ole värejä”.

Aiheeseen voi tutustua lisää Tuija Salmen ja Taina Semin kirjassa ”Yötaivaan toivo”.

Aamukahvitarjoilusta vastasivat TAMKin Catering Studion 1. vuoden restonomiopiskelijat, jotka saivat tärkeää kokemusta tarjoilun kokonaistoteuttamisesta tarjouspyyntöön vastaamisesta lähtien.

Teksti: Suvi Hagström ja Tarja Heinonen
Kuvat: Suvi Hagström

ToimintaYleinen

11/03/2020 - Minna Kilpeläinen

Aistihuone virkistää ja rauhoittaa Kustaankartanon seniorikeskuksessa – digitaalisista ratkaisuista paljon hyötyjä

OiOi:n Elämysseinän avulla voi ratkaista pähkinöitä, nauttia maisemista ja luoda uusia elämyksiä.

Metropolian ja Myllypuron seniorikeskuksen väkeä kävi tammi-helmikuussa 2020 tutustumassa Kustaankartanon erilaisiin digitaalisiin ratkaisuihin. Aistihuone ilahdutti monilla virtuaalisilla maisemillaan ja muistia stimuloivilla peleillään. Hierovat istuimet tuntuvat ihanalta, kun samalla voi katsella kauniita maisemia eri paikoista ja eri vuodenaikoina. Turvallisuuden tunnetta ja hoitamisen arkea sujuvoittaa puolestaan älylattia, joka kertoo hoitajille, milloin asukas on noussut jalkeille, tai jos vessassa viivytään liian pitkään.

Osastonhoitaja Jaana Pilvinen esittelee seinää Kustaankartanon seniorikeskuksen E-osaston aistihuoneessa. Toini Harra Metropoliasta ja Katja Lahtinen Myllypuron seniorikeskuksesta kokeilevat interaktiivista maalausta.

Digitaalisen ja multisensorisen aistihuoneen on Kustaankartanoon toteuttanut OiOi Collective Oy yhteistyössä Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingin, Kustaankartanon Seniorikeskuksen ja Helsingin Palvelukeskuksen kanssa. Aistihuoneen tavoitteena on parantaa muistisairaiden ikäihmisten elämänlaatua. Aistihuoneen interaktiivinen Elämysseinä on rakennettu Kustaankartanoon joulukuussa 2019, ja se on kokeilussa kesäkuun 2020 loppuun asti.

Elämysseinässä voi nuolikuvakkeita pyyhkäisemällä valita maiseman eri vuodenajoilta ja eri paikoista. Videoissa maisema elää tyynesti ja virittää omaa mielikuvitusta lisää.

Elämysseinältä pääsee moniin maisemiin.

Aistihuone voi vähentää lääkkeiden tarvetta

“Kokeilun yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuutta korvata lääkehoitoa rauhoittavilla elämyksillä. Meillä on jo lupaavia osoituksia siitä, että esimerkiksi rauhoittavia- tai unilääkkeitä on voitu vähentää”, Pilvinen sanoo.

“Muistisairaat voivat olla joskus aggressiivisia, ja aistihuone toimii silloin rauhoittavana paikkana. Olemme esimerkiksi tuoneet  yhden hermostuneen papan vaikka kesken ruokailun tänne rauhoittumaan. Sitten pappa on taas voinut jatkaa syömistä ja on voinut oikein hyvin loppupäivän”, Pilvinen kertoo.

Leena Tupasela Myllypuron seniorikeskuksesta sekä Ulla Vehkaperä, Leila Lintula ja Harri Hahkala Metropolia AMK:sta innostuivat Elämysseinästä.

Esteettisiä elämyksiä myös esineillä

Pilvinen on nauttinut aistihuoneen kokoamisesta, koska hän on voinut toteuttaa visualistin lahjojaan. Pilvinen on toiminut ennen hoitoalalle siirtymistään lavastajana Yleisradiossa.

Jaana Pilvinen on ollut rakentamassa myös pientä odostustilaa aistihuoneeseen.

“Olemme rakentaneet jo aistihuoneen edustalla olevan tilan sellaiseksi, että se vie luonnon maisemiin omaa vuoroa odottaessa. Kun siristät silmiäsi, niin etkö näekin tässä koivumetsän?” Pilvinen innostaa. 

Aistihuoneeseen mennään verhon raosta, ja sisällä kävijää odottaa pieniä asetelmia luonnon elementeistä, valoista ja solisevasta vedestä.

Myös fyysiset esineet ja kasvit luovat virikkeitä eri aisteille.

“Oioin tekemä elämysseinä on ollut hyvin suosittu asiakkaiden keskuudessa, ja hoitajatkin pitävät tästä valtavasti”, Pilvinen kehuu.

HIPPA-hankkeen kiinteistö- ja rakennustekniikan asiantuntija Harri Hahkala maalaamassa.

Kroppa ja aivot jumppaamaan

Elämysseinä on hyvä fysioterapiamuoto, kun erilaisten sivellinvaihtoehtojen avulla voi luoda vaikka kokonaisen seinän kokoisen kukkatarhan tai laajan maiseman täyteen revontulia.

Seinälle voi maalata vaikka syksyn lehtiä.

Elämysseinän sisältönä on myös muistipelejä.

“Muistipelejä on meillä käytetty vähemmän. Usein asukkaat ja hoitajat haluavat tulla tänne vain rentoutumaan. Pelit haastavat meitä itseämmekin miettimään kovasti. Otettaisiinko se taso ykkönen, niin kuin meillä aina?” Pilvinen nauraa valitessaan peliä.

Pelejä on monentasoisia.

Teknisesti vaivaton rakentaa

Aistihuoneen Elämysseinä on teknisenä ratkaisuna helppo asentaa monenlaisiin tiloihin. Mitään uutta ei tarvitse rakentaa, mutta johtoja täytyy vetää hieman uusista paikoista. Videotykki muodostaa kuvan ja seinäpintaa tarkkailee pieni sensoriyksikkö, joka havaitsee kosketuksen seinällä. Pilvinen raottaa verhoa ja näyttää, miten vähin laittein Elämysseinä toimii.

Elämysseinän teknologia mahtuu pieneen tilaan.

HIPPA-väki on keksinnöstä hyvin innostunut. “Voiko tämän ottaa mukaan?”, Myllypuron seniorikeskuksen palvelupäällikkö Katja Lahtinen kysäisee pilke silmäkulmassaan.

Myllypuron seniorikeskuksen palvelupäällikkö Katja Lahtinen innostui Kustaankartanon seniorikeskuksen osastonhoitaja Jaana Pilvisen esittelemästä maalaussovelluksesta.

Isolta kosketusnäytöltä virkistystä netin uumenista

Kustaankartanon seniorikekuksessa kokeillaan mielellään monia erilaisia digitaalisia kulttuurituotteita. HIPPA-hankkeessakin mukana olevan Kuori Oy:n Jättitabletti Yeti toimii isona kosketusäyttönä mihin tahansa netissä oleviin sisältöihin tai laitteeseen ladattaviin sovelluksiin. Kosketusnäytön avulla voi niin maalata kuin soittaa rumpuja tai katsoa YouTubesta elokuvia ja kuunnella musiikkia.

“Asukkaat ovat olleet tähän niin ihastuneita, etteivät haluaisi luopua tästä”, kulttuuriohjaaja Emilia Högström kertoo.

Kulttuuriohjaaja Emilia Högström esitteli Yeti Tabletia Kustaankartanon seniorikeskuksen pressipäivänä 17.1.2020.

Turvaa älylattiasta

Kustaankartanon seniorikeskuksessa on myös käytössä MariCare Oy:n Elsi älylattia, jonka ratkaisu perustuu sensoreihin ja sitä kautta asukkaiden liikkeentunnistamiseen. 

“Ratkaisu ei kuvissa näy, vaan huoneemme ovat ihan samanlaisia kuin kaikki perinteisetkin huoneet. Teknologia on piilossa lattian alla”, Pilvinen kertoo.

Älylattian sensoroidut alueet aktivoituvat asukkaan liikkeistä tai jos asukas on pitkään paikallaan lattialla.

Lattiassa olevien sensorien avulla voidaan tietokoneen ruudulta seurata, missä huoneessa tapahtuu liikehdintää tai jos asukas on vaikkapa kaatunut lattialle. Jos vessassa ollaan liian pitkään, tietää hoitaja mennä apuun.

Kun hoitajia on yövuorossa vain yksi, sensoriteknologia vähentää selvästi turhia käyntejä ja auttaa nopeamman avun saamisessa oikeassa paikassa.

“Olemme näiden ratkaisujen kautta huomanneet digitaalisuuuden tuovan monia hyötyjä arjen turvallisuuden lisääntymisen, toimintakyvyn paranemisen  ja paremman olon kautta”, Pilvinen summaa.

OiOi:n Elämysseinän talvimaisema on Mäkrävaaralta.

Teksti, kuvat ja video: Minna Kilpeläinen, FM, KM, freelancer-toimittaja, projektiasiantuntija, HIPPA-hanke

ToimintaYleinen

04/03/2020 - Kirsi Jokinen

HIPPA-hankkeen benchmarking-matka Ulvilaan ja Poriin

Oulun HIPPA-hankeväki teki 25.2.2020 opintomatkan Satakuntaan. Ulvilassa tutustuttiin toisen asteen ammatillisen kouluttajan, Sataedun tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöön MeWet-kotiin. Porissa vierailtiin elinkeino- ja kehitysyhtiö Prizztech Oy:ssä ja kuultiin RoboAI-innovaatioalustasta.

Vierailupäivä alkoi Ulvilassa vierailulla Sataedun MeWet-älykotiin (Multifunctional environment for Well-being enhancing technology). Sataedun lehtori ja projektikoordinaattori Krista Toivonen otti seurueemme vastaan ja esitteli kotia.

Sataedun MeWet-koti Ulvilassa on kehitetty yhteistyössä oppilaitosten ja yritysten kanssa.

MeWet on älykoti, joka on suunniteltu asukkaille, joilla on toimintakykyrajoitteita. Kodin ratkaisut helpottavat arkea ja tukevat toimintakykyrajoitteisen asukkaan itsenäistä asumista. Erityistä huomiota on kiinnitetty esteettömyyteen ja hyödynnetty hyvinvointiteknologiaa.

Monialainen oppimisympäristö

MeWet-koti on eri ammattialojen opiskelijoiden oppimisympäristö. Sitä hyödynnetään teknologia-, hyvinvointi- ja rakennusalan opiskelussa. Kodin suunnittelussa ja rakentamisessa ovat olleet mukana hyvinvointi-, rakennus-, sähkö-, ICT- ja sisustusalan opiskelijat. Rakennustyössä on ollut mukana sähkö- ja automaatioalan vaihto-opiskelijoita. Suunnittelu on tehty yhteistyössä Sataedun, Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja yritysten kanssa. Koti on suunniteltu ja toteutettu Satakuntaliiton rahoittamissa EAKR-hankkeissa. Kodin toimintaa ja kehittämistä rahoitetaan tällä hetkellä Satakunta DigiHealth ‑hankkeessa.

Kodin tekniset ratkaisut on kuvattu yksityiskohtaisesti MeWet-kodin nettisivuilla https://mewethome.com/tekniset-tiedot/

Sisustusalan aikuisopiskelija teki näyttönä kotiin sisustussuunnitelman, jonka mukaan hankinnat toteutettiin.
Kodissa asusteleva Robo-kissa on vieraillut lähihoitajaopiskelijoiden mukana erilaisissa toimintaympäristöissä.
Kylpyhuoneessa on Oraksen hanajärjestelmä ja Väinö Korpisen kalusteita. Punaista väriä on käytetty selkeyttämään ympäristöä.

Vaikuttavaa yhteistyötä koulutusasteiden välillä

MeWet-kodissa toteutuu konkreettisesti eri koulutusasteiden välinen yhteistyö. Kodin suunnittelussa olivat mukana SAMKin hyvinvointiteknologian Master-tutkinnon opiskelijat sekä Sataedun sisustusalan opiskelijat ja vanhustyöhön erikoistuvat lähihoitajaopiskelijat. Toisen asteen ammatillisena kouluttajana Sataedu hyödyntää kotia työelämäyhteistyössä. SAMKin hyvinvointia edistävä teknologian tutkimusryhmä käyttää kotia tutkimusympäristönä.

Keittiössä vapaa jalkatila mahdollistaa työskentelyn esim. istuen.
Kameran avulla on mahdollista nähdä jääkaapin sisältö älykännykän kautta. Jääkaappi on tavallinen kuluttajatuote.
Makuuhuoneessa on myös työskentelypiste. Harmoninen värimaailma ulottuu makuuhuoneeseen.
Rauhoittava pehmokoira on edullinen hankinta ja sitä käytetään asiakastyössä.

Kodin ovet ovat avoinna kaikille

Koti on kohtaamispaikka hyvinvointiteknologian kehittäjille, yrityksille ja käyttäjille. Kodissa on mahdollisuus tutustua olemassa olevaan ja myös kehitettävään teknologiaan. Koti toimii testiympäristönä ja siellä vierailee uusista tuotteista kiinnostuneita asiakkaita.

Aistikas arki -matkalaukussa on välineitä, jotka aktivoivat eri aisteja. Aistiherkkyydet voivat vaikeuttaa toimimista arjen tilanteissa.
Arjen apuvälineet -laukussa on pienapuvälineitä, joita voi ostaa tavallisista marketeista. Opiskelijat ovat laatineet apuvälineille käyttöohjeita.
Laukku matkustaa opiskelijoiden mukana asiakkaiden ja ammattilaisten pariin. Pienet teknologiset välineet, esim. muistuttajat, tulevat näin tutuksi.

Porissa toimintaa kehitetään hankkeiden avulla

Iltapäivän vierailukohteena oli Prizztech Oy:n toimisto, jossa tapasimme projektipäällikkö Niina Holapan Prizztechilta sekä tekoälyn tutkimusryhmän vetäjän dosentti Anu Holmin ja Mervi Vähätalon Satakunnan ammattikorkeakoululta (SAMK).

Prizztech on elinkeino- ja kehitysyhtiö, jonka omistajia ovat satakuntalaiset kunnat. Yhtiö tarjoaa yrityksille palveluja tuotekehityksen tueksi, yritysneuvontaa sekä kaupallistamisen tukea.

Prizztech on kumppani useissa alueen EAKR-hankkeissa.

Niina Holappa kertoi Satakunta DigiHealth -hankkeesta, joka on Prizztech Oy:n, Sataedun, Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston ja WinNovan yhteishanke. Hanke tarjoaa mahdollisuuksia teknologioiden suunnitteluun, testaamiseen ja kehittämiseen sekä palvelumuotoiluun aidoissa asiakasympäristöissä. Kävimme vilkasta keskustelua Porin ja Oulun alueen vahvuuksista ja yhteneväisyyksistä alueyhteistyön ja hyvinvointiteknologian kehittämisessä.

Niina Holapan vieraina Prizztechin toimistolla.

RoboAI on uusi tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä koulutuksen ja osaamisen globaali innovaatioalusta. Anu Holm kertoi, että RoboAI:n tutkimus- ja tuotekehityskeskus tarjoaa yrityksille automaatioon, robotiikkaan ja tekoälyyn liittyviä tuotekehityspalveluja sekä startup-palveluja opiskelijoille ja aloittaville yrittäjille. Satasairaala ja SAMK yhdistävät RoboAI:ssa automaation, robotiikan, tekoälyn ja hyvinvointiteknologian osaamisen teollisuuden lisäksi lääketieteen ja terveydenhuollon hyödynnettäväksi. Innovaatioalustoja kehitetään kaksi: Satasairaalan tutkimus- ja kehityskeskus eli simulaatiotila sekä Auria tietopalveluiden tietoallas.

Simulaatiotilassa terveysteknologiaa testataan ja kehitetään mahdollisimman autenttisessa ympäristössä.  Yritykset saavat testauksissa suoraa palautetta terveydenhuollon ammattilaisilta, ja kun tuotekehitys on pidemmällä, tuotetta testataan sairaalan kliinisessä toiminnassa. Kenttätutkimusmenetelmien testaus on aloitettu useissa projekteissa.

Yhtenä esimerkkinä uudesta suunnitellusta palvelumallista on Perusturvan Pori75-neuvolatoimintahankkeeseen sidottu uniapnean tunnistamisen malli. Kuvassa Anu Holm.

Auria Tietopalveluiden tietoallas yhtenäistää tuhansien potilaiden vuosikymmenen aikaiset terveystiedot yhdeksi tietovarannoksi. Altaasta löytyvät Satasairaalan, Vaasan keskussairaalan sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan erikoissairaanhoidon tiedot sekä yksittäisten kuntien perusterveydenhuollon ja yksityisten laboratorioiden tietoja. Tietoaltaan hyödyntämisen mahdollistaa toukokuussa 2019 voimaan tullut Toisiokäyttölaki, joka parantaa tiedon käytön edellytyksiä kansalaisten terveyteen, sairauksien ehkäisemiseen ja uusien hoitomenetelmien kehittämiseen liittyvään tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.

Satakunnassa kuulemamme ja kokemamme perusteella olimme vaikuttuneita alueen osapuolten välisestä yhteistyöstä, yhteistyön saumattomuudesta ja tahtotilasta ratkaista alueen yhteisiä haasteita.

Teksti: Kirsi Jokinen (Oamk), Eliisa Niilekselä (Oamk), Jaana Kokko (Oulun kaupunki) ja Päivi Meriläinen (Oulun kaupunki)

Kuvat: Kirsi Jokinen

ToimintaYleinen

18/12/2019 - HIPPA hanke

Hippa-hankkeen benchmarking -matka Sittardiin, Hollantiin 19.-21.11.2019

Miltä kuulostaa sairaala ilman lääkäreiden ja hoitajien työhuoneita? Entä sairaala, jonka arkkitehtuuri on suunniteltu ensisijaisesti palvelemaan asiakasta? Tai miltä kuulostaa sairaala, jossa potilaat käyttävät siviilivaatteitaan? 

Hippa- hankeväki vieraili Sittardissa, Hollannissa, oppimassa hoitokulttuurin muutoksesta yhdessä Euroopan innovatiivisimmista sairaaloista. Samalla tutustuttiin asiakaslähtöisiin ja yhteisöllisiin palveluratkaisuihin ikääntyneillä. 

Zuyderland, TAMKin partneriorganisaatio aiemmasta Active Ageing in Europe -hankkeesta, isännöi tiiviistä vierailuohjelmaa marraskuun loppupuolella. Zuyderland on yksi alueensa isoimmista yksityisistä ikäihmisten palvelujen ja terveyspalvelujen tuottajista eteläisessä Hollannissa. 

Vierailupäivän ohjelma alkoi Glanan palveluasumisen yksikössä, jossa tutustuimme ikääntyneiden palveluasumiseen sekä tulevaisuuden suunnitelmiin. TAMKin Tarja Heinonen puolestaan kertoi ikäihmisten palveluista Suomessa sekä HIPPA-hankkeesta.

Viiden vuoden sisällä Glanan alueelle on rakentumassa usean pienen palveluasumisen yksikön muodostama kokonaisuus, jossa asukkaat pääsevät vapaasti liikkumaan rakennuksien ympäröivällä puistoalueella. Kokonaisuuden suunnitelmat muistuttavat nykyisen Hogeweyn tapaista muistisairaiden kylää. Turvateknologia tulee olemaan keskeisessä asemassa, jotta asukkaiden vapaa liikkuminen alueella mahdollistuu.

Glanan vierailulla kuulimme mm. uusista palveluasumisen ja muistisairaiden asumisen suunnitelmista.

Hollantilaisissa hoivapalveluissa korostuu ihmis- ja asiakaslähtöisyys. Vaikuttaa siltä, että myös omaiset ja läheiset, samoin kuin vapaaehtoiset, osallistuvat aktiivisemmin ikäihmisen elämään ja hoitoon kuin Suomessa. Palvelukeskus Glanan sisäpihalla käyskentelivät elävät kanat ja tänään ruokasalissa viihdytti klovni niin asukkaita kuin eri-ikäisiä vierailijoita.  

Glanassa palvelutalon klovni oli juuri valokuvattana vierailumme aikana.

Palveluasumisen tilojen avaruus ja yhteisöllisyys korostui

Glanasta siirryimme Hoogstaeten palvelutaloon, jonka avarat ja valoisat aulatilat ihastuttivat. Tilat toimivat asuinalueen väestön kohtaamispaikkana, yhteisenä ”olohuoneena”. Asukashuoneissa lattiaan asti ulottuvat ikkunat mahdollistavat asukkaille laajat luontonäkymät. Apuvälineen kanssa kulkeminen tilasta toiseen on helppoa leveiden ovien ansiosta. Yhteistiloissa oleva biljardipöytä on miesasukkaiden aktiivisessa käytössä.

Hoogstaeten palvelutalon avara aula ihastutti.
Iloinen ryhmäkuva Hoogstaeten asukkaan kanssa.

Hoitajapula on arkipäivää myös Hollannissa. Zuyderland tekee yhteistyötä alueen oppilaitoksen kanssa, jossa koulutetaan esim. maahanmuuttajia hoitola-alan tehtäviin. Vanhustyön houkuttelevuuden lisääminen sekä ratkaisujen löytäminen hoitajapulaan nousivat keskusteluissa sekä Suomea että Hollantia yhdistävinä, ajankohtaisina haasteina.

Projektikoordinaattori Lieke Stevens esitteli mielenkiintoista ”In de Zorg – Uit de Zorgen” -hanketta, joka keskittyi maahanmuuttajien kouluttamiseen lähihoitajiksi.

Sairaala kuin hotelli

Päivän kolmas vierailukohde oli vaikuttava Zuyderland-sairaala. Vastaanottoaulan selkeys ja viihtyisyys muistuttivat enemmänkin hotellin vastaanottoaulaa.  Sairaalan suunnittelussa on hyödynnetty erilaisten rakennusten, kuten lentokentän ja eri teollisuuslaitosten logistisia ratkaisuja. Suunnittelun taustalla on myös tavoita paranemista, ”healing”, tukevasta ympäristöstä ja tiloista.

Zuyderland-sairaalan vastaanottoaulaa koristaa suomalainen taideteos.

Sairaalasta on luotu esteettisesti miellyttävä kokonaisuus. Toiminnat on mietitty asiakkaan ja prosessien näkökulmasta toimiviksi ja potilaalle läpinäkyväksi. Vastaanottohuoneet sijaitsivat kahdessa ensimmäisessä kerroksessa asiakkaiden kulkiessa vastaanottoaulan puolelta tilaan ja henkilökunnan operoidessa taustapuolelta. Asiakkaan siirrot on minimoitu. Hoitajat ja lääkärit sen sijaan vaihtuvat potilaan vastaanottohuoneeseen. Varsin näppärää asiakkaiden ja hygieenisyyden näkökulmasta. ID-tunnistekorttia käyttäen ammattilaiset voivat vaihtaa ja jatkaa työskentelyä eri työpisteissä sujuvasti.

Sairaalan tilojen avoimuus oli virkistävä kokemus.

Kaikki potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita. Potilashuoneiden keskuskäytävä on toiminnallinen ja leveä. Käytävällä oli istuskeluryhmiä, kahvipiste ja lattiamateriaalina on parketti, joka tekee tilasta kotoisamman.

Leveät käytävät helpottavat toiminnallisuutta.

Potilashuoneissa viestintä ja huoneen ympäristönhallinta, kuten valaistus ja verhojen sulkeminen, toimivat sängyn yhteyteen kiinnitetyllä tabletilla. Omaisilla on mahdollisuus yöpyä potilashuoneessa sohvalla, jonka voi tarvittaessa levittää sängyksi. Huomioitavaa on se, että potilaat käyttävät sairaalassa siviilivaatteitaan. Kaikella tällä pyritään kodinomaisuuteen ja parantavaan ympäristöön.  

Potilaiden omatoimisuutta korostavat ratkaisut osallistavat potilaita, sekä heidän läheisiään, aktiivisuuteen.
Sairaalan hiljentymishuone oli vaikuttava. Siellä pidettävät tilaisuudet on mahdollista saada kuuluviin myös potilashuoneisiin.
Kuljetusrobotti.

Sairaalassa toiminta on hiottu tehokkuuden huippuunsa. Robotit huolehtivat tavaroiden kuljetuksesta varastosta vuodeosastolle. Automaatin takaa henkilökunta voi lunastaa ID-kortillaan puhtaat työvaatteet ja ne palautetaan samaan paikkaan.

Vierailun isännät valottivat tulevaisuuden suunnitelmiaan myös uudesta sairaalaprojektista, Smart Health Centeristä 2030. Enemmän älyä, mutta edelleen asiakas edellä.

Ihmisyys edellä kehittämisessä

Hollannissa haasteet terveydenhuollossa ovat samankaltaisia kuin Suomessa, esimerkiksi hoitajapula. Vierailusta jäi mieleen se, miten paljon rohkeammin Sittardissa haasteita on lähdetty ratkomaan rikkomalla jopa yleisiä terveydenhuollon kehittämissuuntauksia. Toimintoja on kehitetty ihmisyys edellä, hyödyntämällä teknologiaa, digitaalisuutta ja kehittämällä taloudellisestikin tehokkaampia toimintamalleja. 

 Suomessa tarvitaan paitsi rohkeutta ja uskallusta niin myös hankkeita kuten Hippa, jotka mahdollistavat erilaiset palvelu- ja tuotetestaukset sekä näiden kehittämisen aidoissa käyttäjäympäristöissä. Smart Health Center sairaala -hankkeen valitsema strateginen suunta ”The best care, as much as home as possible” kuulostaa toimivalta sloganilta myös Suomeen.

Antoisa päivä päätettiin yhteisellä illallisella isäntien kanssa ja sovittiin, että yhteistyö jatkuu toukokuussa Tampereella ja Helsingissä.

Teksti: Tarja Heinonen, Suvi Hagström, Elina Ritola ja Tarja Tittonen
Kuvat: Elina Ritola, Suvi Hagström, Tarja Tittonen ja Tarja Heinonen

ToimintaYleinen

21/10/2019 - Eliisa Niilekselä

HIPPA esitteli pienapuvälineitä Vanhustenviikolla Oulussa

Kansallista vanhustenviikkoa vietettiin 6.-13. lokakuuta. Teemana vanhustenviikolla oli ”Varaudu vanhuuteen”. Hippa-hanke oli tapahtumassa mukana esittelemässä erilaisia pienapuvälineitä lisäämään arjen sujuvuutta ja turvallisuutta. Samalla oululaiset ikäihmiset pääsivät kertomaan omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan kotona asumisesta ja mahdollisista arjen haasteista.

Tapahtuma järjestettiin Oulun kaupungin asiointipiste Oulu10:n aulassa 8.-9.10.2019. Tilaisuus oli kaikille avoin ja tarjolla oli tietoa mm. ikäihmisten kotona asumista tukevista teknologisista ratkaisuista. Tilaisuuteen osallistui yritysten ja yhdistysten edustajia, Oulun kaupunki sekä Oulun ammattikorkeakoulun toimintaterapeutti- ja fysioterapeuttiopiskelijat. Opiskelijat kertoivat erilaisista toimintakykyä ylläpitävistä ratkaisuista ja ohjasivat tarvittaessa, mistä kyseisiä tuotteita ja palveluita voi saada.

Erilaisten pienapuvälineiden kirjo on laaja.

Tapahtumassa vierailleet ihmiset olivat kiinnostuneita arjen pienapuvälineistä. Keskustelua käytiin mm. toimintakyvyn ylläpitämisestä, varautumisesta iän tuomiin toimintakyvyn muutoksiin ja kotona asumisen turvallisuudesta. Uusia ajatuksia apuvälineistä ja niiden käyttömahdollisuuksista heräsi niin ikäihmisissä kuin opiskelijoissakin. Monet ikäihmiset olivatkin keksineet ja löytäneet luovia ratkaisuja helpottamaan arjen sujuvuutta.

Suurin osa vierailijoista ei tiennyt ennen tapahtumaa, mistä voi saada tietoa arkea helpottavista välineistä. Moni kokikin tuotteiden esittelyn ja kokeilun hyödylliseksi, vaikka asia ei vielä olisikaan ollut itselle ajankohtainen. Paikalle oli tullut myös ikäihmisten omaisia, jotka olivat etsimässä tietoa erilaisista arkea helpottavista tuotteista ja palveluista.

Tilaisuudessa käytyjen keskustelujen perusteella tämänkaltaisille matalan kynnyksen tapahtumille, joissa saa tietoa eri sektoreiden ja yritysten tarjoamista tuotteista ja palveluista on selvästi tarve. Ikäihmiset ovat kiinnostuneita erityisesti heille suunnatuista terveyden- ja hyvinvoinnin tapahtumista.

Teksti:
Eliisa Niilekselä, asiantuntija / Oamk
Anne Lukkari, toimintaterapeuttiopiskelija / Oamk

Kuva: Anne Lukkari

ToimintaYleinen

03/10/2019 - Kirsi Jokinen

Älykkäitä ratkaisuja parantamaan turvallisuutta, omatoimisuutta ja vuorovaikutusta

Palveluasumisen toimijoita sekä Oulun kaupungin ja Oamkin asiantuntijoita kokoontui Hipan kehittäjäklubiin torstaina 26.9.2019 Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampuksella. Klubilaiset tunnistivat asumiseen liittyviä tarpeita ja nimesivät jo olemassa olevia kotona asumista tukevia ratkaisuja sekä ideoivat kokonaan uutta. Tarpeet ja ratkaisut liittyivät turvallisuuteen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja omatoimisuuteen.

Turvallisuus nähtiin laajana kokonaisuutena, joka liittyy moniin asioihin. Turvallisuuteen koettiin vahvasti liittyvän tunne siitä, että on turvallinen olo. Omien tietojen suojaaminen ja tietoturva sekä tekninen ja sosiaalinen turvallisuus puhututtivat. Uskallus ottaa käyttöön uusia sähköisiä palveluja ja luottaa niihin nousi esiin omatoimisuuden edellytyksinä. Älylaitteiden ja digitaalisten palvelujen käyttöön kaivattiin riittävän varhaista opastusta ja oikea-aikaista tukea. Turvallisuuden ja omatoimisuuden tarpeisiin innovoitiin ratkaisuksi älykästä virtuaaliavustajaa, joka oppii ihmisestä ja havaitsee poikkeamat sekä pyytää tarvittaessa omaisen tai ammattilaisen apuun.

Oanmkin Mahdollistavassa kodissa simuloidaan uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden käyttöä.

Sosiaalisen kanssakäymisen tarpeita ajatellen nähtiin tärkeänä fyysiset ja virtuaaliset ympäristöt, joissa voisi kokea osallistumisen hetkiä; osallistua tai vain olla mukana. Kulttuuri- ja luontokokemusten tuominen teknisillä ratkaisuilla lähiympäristöön nähtiin osallisuutta lisäävänä ja merkityksellisyyden kokemusta tuovana ratkaisuna. Fyysisen ympäristön esteettömyys, estetiikka ja eri aistien kautta saatavat miellyttävät omakohtaiset kokemukset nostettiin esiin hyvinvoinnin lähteinä. Jos kotoa ei ole mahdollisuutta lähteä luontoon, kukapa ei nauttisi mahdollisuudesta päästä kuulemaan linnun laulua, nuuhkimaan vasta leikatun nurmen tuoksua ja katsomaan villinä virtaavaa jokea? Tämä on mahdollista toteuttaa erilaisilla ratkaisuilla.

Säädettävyys on osa esteettömyyttä.

Tilaisuuden päätteeksi osallistujat tutustuivat Oamkin RehaSim / Mahdollistava Koti -simulaatio-oppimisympäristöön sekä Oulussa käytössä oleviin palveluasumisen ja tuetun kotona asumisen älykkäisiin ratkaisuihin. Kotihoitoa on Oulussa kehitetty voimallisesti teknologian avulla. Uusia ratkaisuja ja palveluja kehitetään ja testataan yhteistyössä yritysten kanssa Oulu WelfareLab -toimintamallin avulla.

Kehittäjäklubi kehittyy

HIPPA-hanketiimi keräsi tilaisuuden jälkeen osallistujilta sähköisesti palautetta itse tilaisuudesta sekä ideoita kehittäjäklubitoimintaan Oulun alueella. Toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Teksti:
Kirsi Jokinen, projektipäällikkö / Oamk
Eliisa Niilekselä, asiantuntija / Oamk
Jaana Kokko, Oulu WelfareLab asiantuntija / Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelut

Kuvat: Minna Kilpeläinen

ToimintaYleinen

30/05/2019 - Minna Kilpeläinen

Helsingin kehittäjäklubi pohti palveluita asiakkaiden ja yritysten näkökulmasta

Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubi kokoontui Helsingissä 6.5.2019. Klubilla pureuduttiin kysymyksiin, kuinka voitaisiin parhaiten tunnistaa palveluasumisen kehittämistarpeet ja kertoa niistä yrityksille, asiantuntijoille ja tutkijoille kehittämistyön parantamiseksi. Lisäksi klubilaiset etsivät vastauksia siihen, kuinka testaustoimintaa voisi parantaa. Yritysten osaamistarpeiden tunnistamiseen ja tuotteiden ja palveluiden markkinakelpoisuuden varmistamiseen saatiin myös hyviä vinkkejä.

Helsingin Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubiin osallistui laaja kirjo digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä kiinnostuneita.
https://twitter.com/minnaliik/status/1125346954693828608

Klubilaiset laittoivat ajatukset konkreettisesti lentämään. Aluksi muotoiltiin HIPPA-hankkeelle lisää iskeviä sloganeita:  

“Laadukasta arkea digitaalisuuden avulla”
“Eettistä esteettömyyttä digitalisaation avulla!”
“HIPPA – terveellistä integrointia!”
“HIPPA – Easy Living!”

Toini Harra keräsi lentäviä ajatuksia Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubilta.

Miten tunnistetaan palveluasumisen kehittämistarpeet?

Kehittäjäklubin ryhmissä pohdittiin muun muassa, kuinka kehittämistarpeet olisi parasta kerätä. Vastauksia kaivataan laajasti palveluasumiseen liittyviltä ryhmiltä: asukkailta, asiakkailta, ammattilaisilta ja omaisilta. Jokaiselle kyselyn vastaajaryhmälle tarvitaan eri tavalla muotoillut kysymykset. Kyselyt olisi myös hyvä pilotoida ennen niiden varsinaista käyttöä.

Kaikki kysymykset eivät tuota samalla tavalla tietoa kaikista tarvekyselyihin osallistuvista. Ikäihmiset ovat yksilöitä ja senioreita on useanlaisia. “He eivät ole ns. vakiokamaa.” Ikääntyneiden sukupolvet myös vaihtuvat ja heidän kokemuksensa digitaalisuudesta ovat erilaisia. Se vaikuttaa myös vastauksiin.

https://twitter.com/minnaliik/status/1125369925500047360

Kyselyitä tehdessä olisi hyvä huomioida se, etteivät kaikki pysty kommunikoimaan. Jos omainen tai hoitaja vastaa asukkaan puolesta, ei silloin käytännössä aidosti kuulla asiakasta. Tietosuojasta on myös tärkeää pitää huolta. Niin tarpeita kerätessä kuin kehittämistyötä tehdessä on hyvä huomioida hullummatkin ideat, sillä ne voivat poikia jotakin uutta.

Miten tieto kehittämistarpeista välittyy kehittäjille?

Ryhmissä pohdittiin myös keinoja siihen, kuinka kehittämistarpeet välitetään yrityksille, asiantuntijoille ja tutkijoille. Tarpeen ja teknologian sekä sen saatavuuden olisi kohdattava toisensa. Ryhmä piti tärkeänä, että keskustelu on vastavuoroista eri toimijoiden kesken.

Pekka Koistinen IOTAS Oy:stä, Jorma Säteri Metropoliasta sekä tulevaisuuden palveluiden käyttäjänä mukaan tullut Riitta Eerola pohtivat tarpeiden välittämistä kehittäjille.
https://twitter.com/minnaliik/status/1125353666393853952

Tarpeiden keräämisen pitäisi olla jalkautettua toimintaa, jonka näkökulmana on asiakas- ja käyttäjälähtöisys. Asiakkaan kanssa olisi löydettävä yhteinen kieli. Parasta olisi mennä asiakkaan luokse ja seurata asiakasta siellä, jolloin saadaan oikeat tarpeet esille. Kasvokkain kohtaamiselle olisi löydettävä hyvä aika ja paikka.

Tarpeiden esille tuomisessa olisi mietittävä, millainen tuote ja palvelu on kenellekin on sopivaa. Sen tulee olla käyttäjälle ensisijaisesti hyödyllinen. Kannattaa huomata myös, että kaikki tuotteet ja palvelut eivät ole näkyvillä koko ajan: ne toimivat usein taustalla.

https://twitter.com/minnaliik/status/1125370826109353984

Haasteina tiedonkeruussa ja sen välittämisessä kehittäjille ovat paitsi vastaajaryhmien asenteet, myös lainsäädännölliset asiat, kuten tietosuoja. Asennetta voidaan myös muokata positiiviseen suuntaan monipuolisilla tavoilla keskustella. Vastavuoroisuuden mallia voi kehittää matkan varrella kaikille sopivaksi. Ryhmän mielestä juuri kehittäjäklubi voisi toimia pysyvänä tapana keskustella tarpeista ja siitä, kuinka tuotteita ja palveluita voidaan niiden mukaan kehittää.

Miten tunnistetaan yritysten osaamistarpeet ja mahdollistetaan testaustoiminta?

Kehittäjäklubi pohti kehittämisen mahdollisuuksia myös yrittäjien näkökulmasta. Yritysten kehittämistyöhon kaivattiin tukea mm. lisäämällä tietoisuutta käyttäjistä. Yrittäjille tärkeää on osaamisen kehittäminen vuorovaikutuksessa ja arvonluonti siinä. Käyttäjien lisäksi  korkeakoulut sekä tutkimuslaitokset olisi saatava kehitystyöhön ja testauksiin mukaan heti alusta. Kehittäjäklubilaisten mielestä kannattaa edetä pienten kokeilujen kautta.

Kannattaa huomioida, että taustalla vaikuttavat käyttäjien asenteellisuus ja osaaminen sekä teknologia itsessään. Ammattilaisille suurin houkutin ottaa tuotteita ja palveluita käyttöön on oman työn helpottuminen. Teknologian olisi oltava kaikille helposti ymmärrettävissä ja käyttöön otettavissa.

Panu Karhinen Metropoliasta, Timo Salo Medeka Oy:stä ja Mariliinu Ahlström Vantaan kaupungilta pohtivat yritysten testaustoiminnan kehittämistä.

Testauksiin olisi löydettävä oikeat toimijat ja toimintaympäristöt: toimintaympäristön ja ratkaisun tarjoajan välisen yhteyden on oltava luonteva. Kun oikeat toimijat on saavutettu, he voivat testata tuotteita/palveluita ja sen jälkeen laajentaa toimintaa. Samalla on otettava huomioon kustannukset ja lisättävä kustannustietoisuutta.

On tärkeää miettiä etukäteen, miten tietoa viedään ratkaisijalta käyttäjälle.Testauksissa on määriteltävä mm. kokeilujaksojen pituus sekä tapa esittää ja raportoida tieto testauksiin osallistujien ja tuotteiden ja palveluiden kehittäjien kesken. Muun muassa pelillistäminen voisi olla kokeilemisen arvoinen keino hankkia tietoa. Tiedon luotettavuus on joka tapauksessa varmistettava eri tavoin. Tämä tapahtuu, kun molemmat osapuolet ovat sitoutuneet testaukseen.

Osaamisen ja tiedon siirtäminen testausten jälkeen myös laajempaan käyttöön tulisi huomioida. Oppilaitoksilla on oma osuutensa siinä. Myös vertaisoppiminen on hyvä tapa lisätä osaamista. Tietoisuutta lisätään siten, että sekä käyttäjät että yritykset levittävät tietoa omassa toimintaympäristössään. Ihmisillä on erilaisia sisäisiä drivereitä, jolloin motivaatiotason nostamisessa tärkeää on arvonlisäys molemmille osapuolille.

https://twitter.com/minnaliik/status/1125352415073570817

Yritykset tarvitsevat tietoa myös pian voimaan tulevien, laissa määriteltyjen säädösten vaikutuksesta tuotteisiin. Regulaatiot ja standardit voivat siirtää tuotteiden käyttöönottoa, jos niitä ei ole huomioitu ajoissa. Yrityksillä pitäisi olla tietoa myös kaupunkien ja palvelukeskusten hankintaprosesseista ja niiden määrittelyistä.

Miten varmistetaan, että tuote tai palvelu on valmis markkinoille?

https://twitter.com/minnaliik/status/1125373267076947969

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä palvelu- ja tuotetarjonta sisältää paljon uuden lainsäädännön alaista teknologiaa. Erityisesti kaikki sensorit, jotka keräävät asiakkaista tietoa, ovat MDR: n alaisia. Aikataulu saada tuotteet ja palvelut MDR:n mukaiseksi saa kehittäjät vakavaksi: sääntely ja regulaatio sekä standardit muuttuvat ensi vuonna dramaattisesti.

Rauno Saarnio SE Innovationsista kertoi, että tuotteiden ja palveluiden saattamiseksi laillisesti hyväksyttäviksi on olemassa joitakin tukitoimia.  Muun muassa Yhteistoiminnan liiton ja Suomen standardisoimisliiton pitäisi tuottaa tuottaa tietoa yrittäjille.  Tietoa on etsittävä myös EU-tietokannoista. Esimerkiksi Lean Entries -palvelun kautta yrittäjä pääsee alkuun sääntelyn haltuunotossa.

Yritykset etsivät Hipan kautta uusia verkostoja ja käyttäjien näkemyksiä

Timo Salo Medekasta, Pekka Koistinen IOTAS:ista ja Pertti Niittynen Seniortekistä kertoivat yritysten odotuksista HIPPA-hankkeelle.

Yritysten odotuksia HIPPA-hankkeelle kysyttiin akvaariokeskustelussa. Yritykset näkivät, että HIPPA-hanke voi antaa heille tärkeää tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ja kumppaneiden löytämisessä.

Tuotteiden ja palveluiden käyttökelpoisuus haluttiin varmistaa asiakkailta kerättyjen tarvekartoitusten sekä asiakaslähtöisten testausten kautta.  Yritykset kaipasivat tietoa paitsi käyttötarpeista, myös nykyisten käytössä olevien tuotteiden toimivuudesta. Toimintatapojen pitäisi olla ratkaisukeskeisiä. Mottoina voisivat olla: “Ideoi, kokeile ja opi” ja “Toimi joustavasti, nopeasti ja ketterästi”.

HIPPA-hankkeen Älykkään palveluasumisen kehittämisen mallin toivottiin jäävän pysyväksi toiminnaksi.

Odotuksissa oli mahdollisimman laajan yhteistyöpohjan löytäminen HIPPA-hankkeen verkostojen kautta. Yritykset kaipasivat yhteistyötä tuotteiden hankinnasta vastaavien tahojen sekä päättäjien kanssa, mutta myös toisten yritysten ja potentiaalisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyön tekeminen laajemmalla rintamalla ja yhteisen arvoperustan luominen toiminnalle oli yritysten mielestä tärkeää. Yritykset näkivät, että HIPPA-strategiasta voitaisiin luoda jopa kansallinen strategia.

Ei HIPPA nuku eikä digiteknoon huku

Kehittämistyön ei tarvitse olla ryppyotsaista.  Panu Karhinen Metropoliasta teki Helsingin Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubin annista myös laulun nimeltä Ei HIPPA nuku eikä digiteknoon huku.

Musiikin äärellä Aarne Klemetti, Leila Lintula ja Panu Karhinen Metropoliasta.

Teksti ja kuvat: Minna Kilpeläinen, FM, KM, freelancer-toimittaja, projektiasiantuntija, HIPPA-hanke

ToimintaYleinen

22/05/2019 - Päivi Meriläinen

Asukkaiden ja sote-ammattilaisten ääni kuuluviin Oulussa

HIPPA-hankkeen henkilöstö ja hankkeessa mukana olevat toimintaterapian opiskelijat selvittivät syksyn ja kevään aikana asukkaiden ja ammattilaisten tarpeita Oulussa. Asukkaiden ja ammattilaisten näkemys oli tärkeä saada esiin, jotta hankkeessa kehitettävät ratkaisut vastaisivat tosielämän tarpeisiin ja olisivat käyttäjälähtöisiä.

HIPPA piti työpajan Aamupuuroakatemiassa Haukiputaalla. Kuva: Päivi Meriläinen

Tietoa asumisen tarpeista ja tulevaisuuden toiveista kerättiin ikäihmisiltä ja erilaisten palvelujen piirissä olevilta asukkailta kodeissa ja työpajoissa.

Tarpeita teknologialle, mutta myös fyysiselle kohtaamiselle

Tarpeet liittyivät mm. turvalliseen ulkona liikkumiseen, mielekkääseen ja merkitykselliseen tekemiseen ja osallistumiseen sekä arjen haasteissa tiedon saantiin ja vertaistukeen. Lisäksi toivottiin kotiin tulevan ammattilaisen ja asukkaan luottamuksellista kohtaamista sekä asumisyhteisön parempaa viestintää (tapahtumista tiedottamista ja kahdenkeskistä viestintää). Toiveet eivät välttämättä edellytä älykkäitä ratkaisuja, sillä ensiarvoisen tärkeänä nähtiin se, että olisi edes yksi luotettava läheinen ihminen. Toiveissa oli myös löytää kävelyreitin varrelta penkki, jolle istahtaa, kun väsymys yllättää, myös talviaikaan.

Vilkasta keskustelua

Äänensä toi kuuluviin yhteensä noin 50 henkilöä. Tunnelma tilaisuuksissa oli lämmin ja vilkasta keskustelua syntyi mukavasti. Tietoa tunnistetuista, palveluasumisessa esiin tulleista tarpeista kerättiin ammattilaisilta sähköisesti.  

Pullaa ja porinaa asumisesta. Kuva: Hanna Niskasaari

Työskentely työpajoihin osallistuneille asukkaille jatkuu syksyllä 2019. Heille järjestetään tietoiskuja, joissa kerrotaan jo olemassa olevista älykkäistä ratkaisuista. HIPPA-hankkeessa kehitetyistä uusista tuotteista ja palveluista kerrotaan asukkaille hankkeen edetessä. Asukkaat, ammattilaiset ja omaiset kokeilevat ja testaavat yritysten kehittämiä ratkaisuja Oulun kaupungin ja Oulun Palvelusäätiön yksiköissä.

Teksti: Päivi Meriläinen ja Hanna Niskasaari

ToimintaYleinen

30/04/2019 - Tarja Heinonen

Esteettömyyttä ei huomaa ennen kuin se puuttuu – Tampereen kehittäjäklubi kokoontui

Tampereen ensimmäisessä Kehittäjäklubi-tapaamisessa 10.4. keskusteltiin älykkään palveluasumisen kehittämisestä mm. rakentamisen ja esteettömyyden näkökulmasta. Myös ravitsemus oli teemana.

Hippa-hankkeen Tampereen kehittäjäklubi käynnistettiin myöhäisen aamiaisen merkeissä TAMKin Catering Studiolla. TAMKin restonomiopiskelijoiden tarjoaman late breakfastin äärellä ideoitiin syksyn tulevaa innovaatiokilpailua sekä keskusteltiin asumisen ja rakentamisen kehittämisajatuksista palveluasumisen näkökulmasta. Tilaisuus kokosi paikalle Tampereen keskeisiä senioriasumisen toimijoita.

Tampereen kehittäjäklubin toiminta aloitettiin herättelemällä ajatuksia ja ideoita keväisen aamupalan äärellä.

Projektipäällikkö Tarja Heinonen avasi aamun kertomalla mistä Hippa-hankkeesta on kysymys.  Hän korosti tervetulosanoissaan Hippa-hankkeen yritysten mahdollisuuksia saada yhteys loppukäyttäjiin sekä monialaisen hanketiimin etuja. Tilaisuuden toteutuksessakin todentui oivasti TAMKin monialaisuus, sillä Catering Studio on restonomiopiskelijoiden konkreettinen oppimisympäristö. Tarja esitteli kuulijakunnalle aamun menun rakentajat eli Catering Studion vastaavan Pilvi Torvisen sekä restonomiopiskelijat Ilona Lepokorven ja Juuso Witikan. Juuso kertoi pääkokin ominaisuudessa tarjoilupöydän antimista. Lähtökohtana menun suunnittelussa oli ollut kotimaisuus ja vähähiilisyys.

Ruoka on hoivaa ja hyvinvointia

Kehittäjäklubin paikkana ollut TAMKin Catering Studio toimii oppimisympäristönä TAMKin restonomiopiskelijoille. Inspiroiva ympäristö herätteli osallistujia keskustelemaan myös ravitsemuksen tärkeästä merkityksestä ikääntyneillä. Ruokailu ja ravitsemus ovat oleellinen osa myös palveluasumista. Siihen liittyy esimerkiksi ruokahuollon logistiikka, ravintoarvot, aliravitsemus, ruoan esille laitto sekä myös yhteistyö hoivahenkilöstön ja ravitsemushenkilökunnan välillä. Ruokailu on myös tärkeä tekijä osallisuuden mahdollistamisessa palveluasumisen asiakkaille.

Catering Studion vastaava Pilvi Torvinen sekä restonomiopiskelijat Ilona Lepokorpi ja Juuso Witikka esittelivät restonomiopiskelijoiden oppimisympäristön, Studion, toimintaa sekä aamun värikkään menun.

Catering Studion vastaava Pilvi Torvinen kertoi myös mielenkiintoisesta yhteistyöstä Atrian kanssa. Atria on järjestämässä Catering Studion kanssa ikäihmisten ravitsemukseen liittyvän koulutuksen ammattilaisille, joissa sisältönä ovat ravitsemuksellisuus ja esillepano.

Kokemuksia yrityksen suulla

Kehittäjäklubilaiset pääsivät myös konkreettisen esimerkin kautta kuulemaan, miten yritykset voivat Hippa-hankkeeseen osallistumalla hyötyä yhteiskehittämisestä tai testauksesta. Medeka Oy:n toimitusjohtaja Kalle Punto kertoi yrityksen kokemuksesta tuotteensa testauksesta Hippa-hankkeessa. Yritys oli kaikin puolin tyytyväinen testauskokonaisuuteen. Käyttäjäkokemuksen saaminen hankkeen tarjoaman testauksen kautta oli heille ensiarvoisen tärkeää ja ilman hankkeen tuomaa mahdollisuutta melkeinpä mahdotonta. Kiitosta sai myös autenttinen testausympäristö Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n senioritalo Kuuselakeskus henkilökuntineen sekä asukkaineen ja asiakkaineen.

Kalle Punto Medeka Oy:sta ja projektipäällikkö Tarja Heinonen kertoivat yrityksen positiivista kokemuksista Hippa-hankkeessa.

Kohti syksyn innovaatiokilpailua

Kehittäjäklubi-tapaamisen keskeinen teema oli tulevan syksyn innovaatiokilpailun ideoiminen ja suunnittelu yhteisvoimin. Aiheeseen herättelevänä puheenvuorona TAMKin hanketiimin Marika Vuorenmaa Y-kampukselta kertoi hankkeen yrityksille tarjoamasta sparrauksesta, jonka kautta autetaan yritystä kasvamaan. Esimerkkinä tästä hän mainitsi kolmen Tampereen yliopiston ”lääkisopiskelijan” start up –yrityksen sparrauksen, joka on alkuvaiheessa TAMKin osahankkeessa.

Asumiseen ja rakentamiseen liittyvä teema nähtiin sopivaksi innovaatiokilpailun teemaksi. Rakentamisessa ja toimintakykyisyyttä edistävässä elinympäristössä nähtiin paljon potentiaalia palveluasumista kehittävän yritysyhteistyön näkökulmista. Kehittäjäklubi keskusteli mahdollisista yhteistyökumppaneista ja digitaalisuuden (mm. kiinteistöautomaatio) mahdollisuuksista. Rakentaminen nähtiin laajana kokonaisuutena, johon sisältyy myös sisustaminen ja mahdolliset asumiseen liittyvät palvelut.

Lähde: Ulkoministeriö
Elina Ritola kertoo esteettömyydestä TAMKin rakennusarkkitehtiopinnoissa.
Elina Ritola nosti esille käytännön näkökulmia esteettömyydestä TAMKin rakennusarkkitehtiopinnoissa.


Esteettömyyttä ei huomaa ennen kuin se puuttuu”

Rakentamisen teemaa syvensi hanketiimin rakentamisen ja ympäristöteknologian lehtori Elina Ritola, joka esitteli TAMKin esteettömyyden opetusta rakennussuunnittelun opinnoissa. Hän kertoi esteettömyyden merkityksestä asumisessa ja ikääntyessä. Aihe on mielenkiintoinen ja ajankohtainen, sillä ikääntyneiden osuuden kasvaessa väestörakenteessa lisää esteettömien asuntojen kysyntää. Tarve v. 2030 on 1 000 000 esteetöntä kotia.

Vaikka usein esteettömyys mielletään koskettavan ikääntyneitä ja vammaisia ihmisiä, niin se voi koskettaa ketä tahansa meistä esimerkiksi onnettomuuden seurauksena. Elina Ritola nostikin tärkeän huomion esiin, että esteettömyyden huomaa usein vasta silloin, kun se puuttuu.

Teksti: Suvi Hagström ja Tarja Heinonen.
Kuvat: Suvi Hagström
Kaaviot: Elina Ritolan esitysmateriaali

ToimintaYleinen

25/04/2019 - Kirsi Jokinen

Poikkitieteellisiä ratkaisuja haasteisiin Hyvinvointia yhdessä -päivässä ja sOULUtions-hackathonissa

Team FabLAb Oulu oli tehnyt taustatutkimusta tehdäkseen paremman käyttäjäkokemuksen.

10.4.2019 järjestettiin Oulun ammattikorkeakoululla jo perinteeksi muodostunut koulutuksen sidosryhmiä yhteen kokoava Hyvinvointia yhdessä -päivä. HIPPA-hanke esittäytyi Mahdollistavassa Kodissa yhdessä yhteistyöyrityksemme Seniortekin kanssa. Perehdyimme heidän OviTurva-ratkaisuunsa, jota myöhemmin pääsemme testaamaan yhdessä opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa.

Seniortekin OviTurva-ratkaisu helpottaa arkea.

HIPPA-hanke osallistui Oulun yliopistolla 10.-12.4.2019 järjestettyyn sOULUtions-tapahtumaan, poikkitieteelliseen kolmipäiväiseen hackathoniin, jossa etsittiin näkökulmia ja ratkaisuja yritysten, tutkijoiden ja kaupungin kohtaamiin haasteisiin. Tapahtuma keräsi yli 100 osallistujaa, joista muodostui 20 tiimiä. HIPPA-hanke ja Oulun kaupunki olivat toimeksiantajana haasteessa, jossa etsittiin ratkaisuja ikääntyneiden turvalliseen ulkona liikkumiseen. Kaksi kansainvälistä ja poikkitieteellistä tiimiä ratkoi haastettamme. Saimme uusia ja tuoreita näkökulmia siihen, kuinka ratkaista tämä globaalisti tunnistettu haaste.

sOULUtions-tapahtumassa etsittiin ratkaisuja liiketoimintaan ja vaikuttavuuteen liittyen.
Tutkimuksella oli myös keskeinen sija innovaatiotoiminnan pohjana.

Team FabLAb Oulu esitti ratkaisunaan ELVO-palvelun (Elder-Volunteer service concept). Palvelu perustuu järjestöjen kautta muodostettavaan auttajien verkostoon. Ulkoillessaan apua tarvitseva henkilö pyytää esim. kaaduttuaan apua painikkeella. Avunpyyntö välitetään verkostolle. Verkostossa mukana olevat, lähistöllä sijaitsevat henkilöt saavat matkapuhelinsovellukseensa avunpyynnön ja sijainnin, jossa apua tarvitaan. Näin kohtaavat apua tarvitseva henkilö ja henkilö, jolla on halu ja kyky auttaa.

Team FabLAb Oulun ELVO-palvelu on uutta ikäihmisten käytössä.

Safety First -tiimin ratkaisuna oli oppiva, päälle puettava apuväline, joka helpottaa liikkumista ja ennakoi mahdollisia kaatumistilanteita estäen kaatumisen ja mahdollistaen liikkumisen.

Safety First -tiimin liikkumista helpottava apuväline oppii tekoälyn avulla.

HIPPA-hanke kiittää innovatiivisia tiimejä, jotka tarttuivat tarjoamaamme haasteeseen.

Teksti: Kirsi Jokinen, Eliisa Niilekselä ja Päivi Meriläinen
Kuvat: Kirsi Jokinen

ToimintaYleinen

29/03/2019 - Minna Kilpeläinen

Kansalais-Soteuttamossa puhuttiin ikäihmisten palvelut paremmiksi

“Yhteisöllisyys kunniaan!” “Vanheneminen ei ole elämän loppu, vaan loppuelämän alku!” “Tulisivatpa kaikki kuulluksi omana itsenään.” “Se mikä on ihmiselle merkityksellistä, on vanhanakin sitä.”

Tällaisia oivalluksia syntyi  Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella pidetyssä Kansalais-Soteuttamo -keskustelutilaisuudessa 20.3.2019. Keskustelua ja kulttuuria sisältänyt iltapäivä keräsi 80 ikäihmisten palveluiden parantamisesta kiinnostunutta ihmistä jakamaan yhteistä ymmärrystä siitä, millaista hyvä ikääntyminen ja arki voisi olla ja millaiset palvelut niitä edistäisivät.

Keskusteluun osallistui kotona asuvia eläkeläisiä, palveluasumisen asiakkaita, vapaaehtoisia ja hoitohenkilökuntaa, sote-alan yrittäjiä, järjestöjen ja yhdistysten toimijoita ja päättäjiä sekä erilaisia asiantuntijoita ja opiskelijoita. Jokainen jätti tullessaan tittelit pois ja asioista puhuttiin ihmiseltä ihmiselle.

Kansalais-Soteuttamossa annettiin myös taiteen, musiikin ja liikkeen puhua. Näyttelijä Laura Jurkka kertoi oman tarinansa vanhenemisesta ja siitä, kuinka voi selvitä, kun kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Silti kannattaa ennakoida ja tutustua palveluihin ja elämää helpottaviin apuvälineisiin.  “Vanhene ajoissa”, hän neuvoi. Innokkaiden keskusteluiden jälkeen Kansalais-Soteuttamossa pidettiin näyttelijä Tuija Piepposen vahvistuksella Mummodisko, joka laittoi veren kiertämään. Mummodisko on geronomien Mikko Haapalaisen ja Joni Tammisalon uusi vanhustyön konsepti, jossa ikivihreiden lomassa soi myös suomi-groove.

Erätaukokeskusteluissa heitettiin tittelit pois.

Metropolia Ammattikorkeakoulun innovaatiokeskittymät ja 6Aika-hankkeet HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palvelua digitalisaation avulla ja Hyvinvointiyritykset kiertoon sekä Soteuttamo-konseptin luonut Sitra lupasivat ottaa keskustelujen oivalluksista kopin ja viedä esiin tuotuja teemoja hankkeissa eteenpäin.

“Kansalaiset ovat tärkeä osa korkeakoulua. Haluamme toiminnallamme tuoda yhteen opiskelijoita, alueen asukkaita, yrityksiä ja järjestöjä”, Metropolian liiketoimintajohtaja Katri Luukka sanoi.

“Olemme pitäneet paljon virkamiesmäisiä tilaisuuksia, joissa kansalaisten ja palvelujen käyttäjien rooli on ollut vähäinen. Nyt halusimme kokeilla jotain muuta ja tuoda esiin myös jotain positiivista”, Hyvinvointiyritykset kiertoon -hankkeen projektipäällikkö Ulla Vehkaperä sanoi.

“Halusimme kuulla, mitä palvelujen käyttäjät, nykyiset ja tulevat, todella tarvitsevat ja toivovat palveluilta ja mitkä asiat ovat heille tärkeitä. On myös huolehdittava, että palvelujen tuottajat ja päättäjät eri tasoilla kuulevat ja ottavat huomioon nämä toiveet”, Sitran Soteuttamon projektisuunnittelija Katja Multanen jatkoi.

Huumori on hyvää palvelua.

“Jakaannuimme keskustelemaan pienempiin ryhmiin, joissa on enemmän tilaa ilmaista omia ajatuksia ja kuunnella toisia. Jokaisessa keskusteluryhmässä oli virittäjä, joka huolehti keskustelun etenemisestä ja siitä, että kaikilla on mahdollisuus tuoda esiin omia ajatuksiaan”, HIPPA-hankkeen projektipäällikkö Toini Harra kertoi.

Tasa-arvoista toistensa kuuntelua korostavissa ryhmäkeskusteluissa yhteisiä oivalluksia syntyikin pitkä lista.

“Muutoksiin pitäisi valmistautua etukäteen.” “Ihmisarvo syntyy vain yhteydessä toisiin ihmisiin.” “Arkeen kuuluu onnen hetkiä juuri nyt, sekä itsemääräämisoikeus elämän loppuun asti.”

Ryhmissä esille nousivat arjen mielekkyys ja itsensä tunteminen merkitykselliseksi, yksilöllisten tarpeiden esille tuominen, yhteisöllisyys ja tulevaisuuden palvelut. Siirtymät virkeästä eläkeläisestä pikkuhiljaa tai kertaheitolla palvelun tarvitsijaksi haluttiin tehdä sujuvammiksi. Asumiseen haluttiin tuoda monimuotoisuutta. Esimerkiksi yhteisöllinen asuminen kiinnosti. Keskustelijat pitivät myös tärkeänä sitä, että on mahdollisuus vaikuttaa siihen, kenen kanssa asuu. Puolisoa kaivattin vierelle palvelukodissakin.

Omaisilla oli keskustelijoiden mukaan vaativa ja tärkeä rooli ikääntyvien palveluiden hankkimisessa. Niitä pitäisi saada ilman, että pitää olla rohkea ja röyhkeä. Huoli oli myös niistä, joilla ei ole omaisia.

Toimittaja Tiina Merikanto veti keskustelujen teemoja yhteen Akvaariokeskustelussa.

Ylen erikoistoimittaja Tiina Merikanto veti ryhmien keskusteluista syntyneiden teemojen pohjalta akvaariokeskustelun, jonka tuoleille oli vapaa pääsy. Akvaarioon sai tulla ja mennä. Ilman titteleitä ryhmien terveisiä toivat Sirkka, Erkki, Antti, Seija, Marita ja Juhani.

Tiina Merikanto kannusti jokaista osallistujaa miettimään aiheita oman itsensä kautta ja kysyi osallistujilta: ”Mitä minä voisin tehdä muiden hyväksi? Sen sijaan, että vaadimme ylhäältä jotain, voimme miettiä: Miten voin olla merkityksellinen toiselle?”

Kuulluksi tuleminen oli keskustelijoiden mielestä hyvin tärkeää. Monella on vielä voimavaroja joita ei käytetä. “Että ei olisi vallankäyttöä, joka tulee ylhäältä päin vaan että ihmiset olisivat itse oman elämänsä ohjaksissa”, sanoi Sirkka. “Ja on hurjan tärkeää että jokaisen itsemääräämisoikeutta noudatetaan eikä niin, että se latistetaan ja päätetään jotain muuta”, jatkoi Seija. Erkki muistutti, etteivät kaikki esimerkiksi pidä siitä musiikista, mitä yhdestä radiosta kuuluu. Palvelukodissakin pitää voida päättää itse, mitä musiikkia kuuntelee tai millaiset sukat laittaa jalkaan. “Joku voi olla sitä mieltä että tarvitsen villasukat, ja juuri ne tietyt villasukat.”

Antin mielestä asiaa pitäisi katsoa myös laajemmin: “Olisi helppoa syyttää jotain tiettyä instituutiota, Helsingin kaupunkia tai Sosiaali- ja terveusministeriötä tai jotain kasvotonta instanssia, mutta kyllä mä koen että se välinpitämättömyys ja piittaamattomuus lähtee yleisestä kulttuurista ja sen muutoksesta.” Toisista pitäisi pitää huolta.

Ikääntymisen ajatteleminen kulueränä huolestutti keskustelijoita. Sitä ajattelevat myös ikääntyvät itse ja kokevat itsensä taakaksi. “Eihän me myytävänä olla”, sanoi Sirkka. “Yhteiskunnan ja järjestelmän pitäisi olla meitä varten eikä niin että me ollaan sitä järjestelmää varten.”

Itsensä tunteminen tarpeelliseksi toi keskustelijoiden mielestä mielekkyyttä elämään. Sirkka kertoi, kuinka hänen isänsä oli ilahtunut palvelukodissa siitä, että työntekijät olivat ottaneet hänet mukaan arkistoja siivoamaan. Stereotyyppisiä käsityksiä siitä, mikä on ikääntyneille mielekästä toimintaa, haluttiin murtaa. Se on myös jotain muuta kuin askartelua ja kutomista: ikääntynyt voi mainiosti toimia kansalaistaitojen kouluttajana tai asukasyhdistyksissä.

Digitalisoituminen nähtiin mahdollisuutena, kuitenkin niin, että erilaisten älyratkaisujen käyttöön olisi myös tukea saatavilla. Juhani piti tärkeänä, että ikääntyneitä opastettaisiin esimerkiksi pankkipalvelujen tai omakannan käytössä. Erkki puolestaan innovoi mielialamittarin, joka voisi kertoa, milloin tarvitaan lisää hymyä elämään.

Robottejakaan ei vieroksuttu, vaan sellaisen voisi ottaa vaikka kauppaan kaveriksi. “Sitten kun purkais ne ostokset niin voisi viedä sen robotin talon latauspisteeseen ja sitten seuraava mummo voi ottaa sen mukaan. Vois sen kanssa ehkä seurustellakin vähän, jos se vaikka kahviseurana olis ja jotain höpöttelis vähän, niin ihan kiva palvelu olisi”, sanoi Marita.

Yksilöllisten tarpeiden ja räätälöityjen palvelujen lisäksi tuotiin esille myös tarve kuulua yhteisöön myös paikallisesti. “Että olisi sellaisia palveluja joissa ihmiset voisivat olla rohkeasti omia itsejänsä, mutta siinä tutussa yhteisössä ja tutussa lähiympäristössä. Että semmoisia olisi hyvät tulevaisuuden palvelut”, kiteytti Antti.


TEKSTI: Minna Kilpeläinen
KUVAT: Anu Ipatti
VIDEOT: Tuukka Lindholm ja Tuomas Rahikka

ToimintaYleinen

28/02/2019 - Anna Alhonen

Toimintaa ja toimintaympäristöä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa

Myllypuron monipuolinen palvelukeskus on 116 ihmisen koti. Asukkailla on erilaisia rajoitteita muistin ja toimintakyvyn kanssa. Asukkaiden osallisuus ja yksilöllisten tarpeet on pyritty ottamaan huomioon monin eri tavoin. Myllypuron monipuolinen palvelukeskus on yksi HIPPA-hankken osatoteuttajista.

Anna ja Anita viettävät lukuhetkeä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa. Kuva: Laura Jyrä.

Pitkäaikaisen asumisen lisäksi talossa toimii 16-paikkainen päivätoiminta Sireeni sekä palvelukeskus, joka on avoinna kaikille helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Myllypuron monipuolinen palvelukeskus tarjoaa myös lyhytaikaista hoitoa kotona asumisen tukemiseksi ikääntyneille.

Monipuolisen palvelukeskuksen yhteisö koostuu asukkaista, omaisista, vapaaehtoisista ja moniammatillisesta henkilökunnasta. Meille kaikki vieraat ovat tervetulleita kellonaikaa katsomatta.

Myllypuron monipuolinen palvelukeskus sijaitsee tällä hetkellä väistötiloissa Herttoniemen vanhan sairaalan tiloissa, osoitteessa Kettutie 8. Keväällä 2021 muutamme takaisin peruskorjattuihin tiloihin Myllymatkantielle. Asukkaat, jotka saavat pitkäaikaista hoivaa asuvat osastoilla 3-6. Jokaisessa kerroksessa asuu 34 asukasta.

Asukkailla on 2-3 hengen huoneessa käytössä oma pieni tila, jonka voi sisustaa oman mielensä mukaisesti. Kerroksissa on yksi iso yhteinen ruokailutila ja pienempiä olohuoneita. Olohuoneet on sisustettu kodikkaiksi sekä esteettömiksi oleskelu tiloiksi. Olohuoneet muotoutuvat tarvittaessa pieniksi ryhmätiloiksi jossa voi kokoontua yhteisiin harrastuksiin. Olohuoneessa voi viettää tämän lisäksi aikaa, vaikka vain seuraamalla tv:stä omaa lempiohjelmaa.

Arki muodostuu asukkaiden yksilöllisistä tarpeista ja toiveista. Asukkaiden osallisuutta ja toimijuutta tuetaan jokapäiväisissä arkisissa asioissa. Yhteisillä ruokailuhetkillä tuetaan yhteisöllisyyttä. Asukkaalla on kuitenkin mahdollisuus valita missä hän haluaa ateriansa nauttia ja halutessaan ruokailla, vaikka ravintolassa. Asukkaan toimijuutta ja osallisuutta tuetaan laittamalla ruuat, leivät ja juomat esille niin, että asukas pystyy itse valitsemaan ja kokoamaan mieluisan annoksen itselleen hoitajan avustamana.

Päiväkahvi nautitaan yhteisöllisesti asukkaiden ja henkilökunnan kesken. Päiväkahville ovat tervetulleita myös omaiset ja läheiset. Kerran kuukaudessa kerroksissa järjestetään yhteisökahvit, joissa keskustellaan kerroksen ajankohtaisista asioista. Yhteisökahveille ovat tervetulleita kaikki kyseisen kerroksen toimijat ja vierailijat eri puolilta taloa.

Vaaleanpunaisia juhlia vietettiin ystävänpäivän aattona. Ohjelmassa oli rakkaus- ja ystävyysaiheista yhteislaulua, vaahtokarkkien kera. Kuva: Laura Jyrä.

Arjessa huomioidaan kalenteri vuoden juhlapyhät ja muut tapahtumat sekä asukkaiden syntymäpäivät. Asukkaille on järjestetty mm. 100-vuotisjuhlia ja vietetty halloweenia. Asukkaat pystyvät harrastamaan erilaista liikuntaa kuten kuntosalitoimintaa, MOTOMed-kuntopyöräilyä ja erilaisia ohjattuja liikunta ryhmiä. Jokainen yhteisö suunnittelee omaa toimintaansa myös talonulkopuolella. Asukkaiden kanssa käytiin viime kesänä esimerkiksi Linnanmäellä, Korkeasaaressa ja tutustumassa lähialueen ympäristöön.

Hoitohenkilökunta on turvaamassa asukkaiden hoivan ja huolenpidon ympäri vuorokauden. Hoitohenkilökunnan lisäksi moniasiantuntijatiimeihin kuuluvat fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaaliohjaaja ja lääkäri. Ympärivuorokautiseen hoitoon kuuluu myös erilaisia tukipalveluita esim. siivous-, apteekki-, ruoka- ja pesulapalvelut sekä kiinteistöhuolto.

Tärkeänä osana monipuolisen palvelukeskuksen arkea ja asukkaiden osallisuuden vahvistamista ovat asukasneuvoston kokoukset. Asukasneuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa kuulemaan palautetta koko talon toiminnasta ja vaikuttamaan yhteisen toiminnan suunnitteluun. Yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja omannäköinen arki ovat meille tärkeitä arvoja.

Teksti: Anna Alhonen, osastonhoitaja ja Laura Jyrä, sosiaaliohjaaja / Myllypuron monipuolinen palvelukeskus, Helsinki

ToimintaYleinen

19/02/2019 - Tarja Heinonen

”On tämä mukavampaa kuin valkoista seinää tuijottaa”

HIPPA-hankkeen ensimmäinen käyttäjätestaus starttasi Tampereella

Testaus käynnissä hyvällä fiiliksellä. 
Opiskelijat seuraavat, kun Helinä Rokkanen alkuverryttelee metsämaisemassa.

Ilahtuneita kommentteja kuuluu Tampereen Härmälässä Kuuselakeskuksen kuntosalista. Siellä Kuuselakeskuksen asukkailla ja Lähitorin asiakkailla on mahdollisuus kokeilla Medeka Oy:n harjoitteluohjelmistoa tammi-helmikuun aikana. Kyseessä on 6Aika HIPPA- hankkeen ensimmäinen yrityksen kanssa toteutettava tuotetestaus.

”Hyvä tapa nähdä maailmaa – muutakin kuin Härmälää!”

Pirkanmaan Senioripalvelut Oy toimii hankkeessa TAMKin autenttisena testausympäristönä. Tampereella ja Härmälässä sijaitseva Kuuselakeskus on yksi sen senioritaloista. Kuntosalilla käy sekä talon asukkaita että lähellä asuvia Lähitorin asiakkaita harjoittelemassa ohjatusti tai itsenäisesti. Kokeilu pohjasi yritykseltä tulleeseen tarpeeseen saada tuotteesta käyttäjäpalautetta juuri ikäihmisiltä. Medeka Oy:n harjoitusohjelma on saattanut tulla jo tutuksi urheilijoiden tai kuntoilijoiden parissa, mutta nyt yrityksen mielenkiinto on laajentaa markkinaa myös ikäihmisille.

Testaus suunniteltiin huolellisesti yhteistyössä TAMKin, Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n sekä Medeka Oy:n kanssa. Testauksen tavoitteena oli saada palautetta ja kokemuksia siitä, miten tuote soveltuu ikääntyneiden käyttöön, motivoiko ohjelmisto käyttäjiä harjoittelemaan enemmän sekä miten käyttäjät kokevat tuotteen käytettävyyden.

Huolellinen suunnittelu ja tuotteen käyttöönotto varmistaa onnistuneen testausprosessin. Harjoitteluohjelmistoa olivat ottamassa käyttöön Kimmo Ahokanto ja Kalle Punto Medeka Oy:stä, opiskelija Maija Hurskainen, projektipäällikkö Tarja Heinonen TAMKista, opiskelija Martti Rajala ja fysioterapeutti Marianne Lepistö Kuuselakeskuksesta.

Testauksen käytännön toteutus Kuuselakeskuksessa

Yhteiskehittelyn ja testauksen koordinoinnissa lankoja pitivät käsissään TAMKin osahankkeen projektipäällikkö Tarja Heinonen sekä projektikoordinaattori Suvi Hagström.  Testauksen käytännön toteutukseen saatiin tuoretta silmää TAMKin fysioterapeuttiopiskelijoilta Maija Hurskaiselta ja Martti Rajalalta. Viisi viikkoa kestävä Ikääntyneiden fysioterapia -harjoittelujakso toteutui opiskelijoiden kohdalla sopivasti Kuuselakeskuksessa. Osana käytännön harjoitteluaan opiskelijat osallistuivat Hippa-hankkeeseen harjoitusohjelman testaajina.

Opiskelija Maija Hurskainen opetteli itse käyttämään ohjelmistoa
ennen kuin varsinainen testaus alkoi.

Medeka Oy:n harjoitusohjelmassa on valittavissa luonto- tai kaupunkireittejä, joita voi esimerkiksi kuntopyöräillessä tai juoksumatolla juostessa katsoa ja ikään kuin kulkea valitsemassaan maisemassa. Kuuselakeskuksen kuntosalilla ohjelmisto asennettiin televisioon, jonka eteen sijoitettiin NuStep-laite. NuStep on istuma-asennossa käytettävä crosstrainer (HUR). Senioritalon asukkaille ja Lähitorin asiakkaille NuStep on oivallinen, koska se mahdollistaa käytön laajalle käyttäjäryhmälle.

Ikäihmisten mielipiteet tärkeintä

Yhdessä Kuuselakeskuksen fysioterapeutin Marianne Lepistön kanssa opiskelijat saivat vaivatta tarvittavan määrän innokkaita ikäihmistä kokeilemaan kuntosalille tullutta uutta laitetta. Yhteensä testaukseen osallistui 20 ikäihmistä. Iältään he ovat 64-90-vuotiaita ja pääosin Lähitorin asiakkaita. Liikuntatottumuksiltaan suurin osa on hyvinkin aktiivisia, mutta kokonaisuudessaan testaajaryhmä oli kuvaava otos heterogeenisestä ikäihmisten joukosta.

Onnistuneen testauksen mahdollisti opiskelijoiden selkeä ja perusteellinen ohjaus laitteen käyttöön. Myös ”markkinointi” vaikuttaa testattavien löytymiseen. Tärkeää on, että testattavat eivät koe olevansa itse testauksen kohteena vaan se, että heidän kokemuksensa ja palautteensa tuotteesta on se tärkein asia.

Helinä Rokkanen testaamassa Medekan NuStepia.

Alkuun ohjelmiston käyttö tapahtui vain ohjatusti, mutta kolmannen viikon aikana seniorit saivat testata NuStepia omatoimisesti. Opiskelijat tekivät ohjelmiston käyttöohjeet kuntosalin seinälle ja heti olikin innokas seniori ollut NuStepilla itsenäisesti polkemassa. Yhdessä toisen kuntoilijan kanssa olivat laittaneet maiseman pyörimään ja alkuverryttely kuntosalitreeniin pääsi alkamaan.

Matkailemaan tai luontomaisemiin treenin ohella

Testauksen ansiosta harjoitusohjelmasta saatiin paljon arvokkaita kokemuksia sitä kokeilleilta ikääntyneiltä. Luontoreitit vaikuttavat miellyttävän käyttäjiä enemmän. Maisemat herättävät käyttäjissä mm. muistoja omista matkoista ja ajatuksia metsän mahdollisista eläimistä ja kasvilajeista.

Pariisin reitillä muisteltiin omaa matkaa kaupunkiin. Kaupunkimaiseman valinneet testattavat tekivätkin reittivalinnan usein sen perusteella, missä kaupungeissa he olivat itse käyneet. Yksi testattu valitsi reitin siksi, koska hänen ystävänsä asuu kyseisessä kaupungissa. Kaupungin historia taas oli yhden testatun valintaperuste

”Riemukaaressa on muuten portaat ja siellä oli taidenäyttely!”

Käyttäjät mainitsivat, että reitit ja kauniit maisemat herättävät uteliaisuutta ja kiinnostusta. Tämä tuo heidän mielestään lisäväriä harjoitteluun. Kuultiin myös kommentteja ajan nopeasta kulumisesta; ihmeteltiin, että joko 10 minuuttia jo meni. Kaikki testaajat suosittelisivat ohjelmistoa muille ikääntyneille. Suositustaan he perustelivat mm. seuraavasti: vaihtelun ja uusien asioiden kokeminen, saa ajatukset muualle, aktivoi mielialaa, kannustaa polkemaan enemmän ja antaa sisältöä liikunnalle. Perusteluna mainittiin myös, että jos ei pääse liikkeelle, niin voisi silti katsella maisemia.

Medekan harjoitteluohjelmassa on valittavissa yli 30 kaupunki- tai luontoreittiä.

Mitä yhteiskehittely antoi?

Testauksen kallistuessa iltapuolelle järjestettiin Kuuselassa yhteinen palautetilaisuus, jossa summattiin kokemuksia eri osapuolilta.  Yrityksen näkökulmasta toteutus antoi arvokasta palautetta aidoilta käyttäjiltä.

”Ihan huippu”, kiteyttivät Kalle Punto ja Kimmo Ahokanto Medeka Oy:stä. ”Annoimme toteuttajille vapaat kädet toimia ja se kannatti – kaikki odotuksemme toteutuivat. TAMKin yhteistyö toimi loistavasti ja saimme äänemme kuuluviin hienosti. Projektin yhteyshenkilöt olivat sopivan rentoja ja palavereissa oli mukava olla. Olemme enemmän kuin tyytyväisiä, että lähdimme tähän mukaan!”

Kiitosta sai myös nopeasti ja suunnitelmallisesti toteutettu testaus, jonka HIPPA-hanke mahdollisti. Saatu palaute tuki yrityksen ennakkoajatusta, että ohjelmisto soveltuisi hyvin myös ikääntyneille. Testauksen päähenkilöiltä, ikääntyneiltä, kysyttiin testauksen yhteydessä myös kehittämisajatuksia ohjelmistoon, joten he pääsivät ikään kuin suunnittelijoina mukaan tuotekehitykseen. Useimmat testattavat suhtautuivat ohjelmistoon ja sen kokeiluun suurella mielenkiinnolla ja avoimin mielin.

Myös Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n esimiesjoukko kuulosteli innostuneena yhteenvetoa kokemuksista. Pirkanmaan Senioripalvelut Oy kiinnostui jatkamaan testauksen jälkeen ratkaisun käyttöä senioritaloissa. Medeka Oy:n harjoitusohjelman helppo siirrettävyys eri senioritalojen välillä nähtiin hyvänä ominaisuutena.

Opiskelijat, kuntoutuksen tulevat ammattilaiset, kokivat osallistumisen hankkeeseen ja testaukseen opettavaiseksi ja avartavaksi – kokemus toi näkemystä hankkeen toteuttamiseen ja käytännön kuvioihin.

”Oli mukavaa osallistua toteutukseen, jossa ajatuksena on etsiä motivaatiotekijöitä ikääntyneiden liikunnalle, koska koemme sen tärkeäksi”, Maija Hurskainen ja Martti Rajala kertoivat.

Myös ikääntyneiden kohtaaminen antoi positiivisia kokemuksia.

”Oli antoisaa kommunikoida ikääntyneiden ihmisten kanssa vähän syvällisemmin. Ihmiset ehkä avautuivat enemmän testaustilanteessa, kuin muuten olisivat tehneet. Testauksen toteuttaminen sujui hyvin, ehkä jopa paremmin kuin odotimme. Ihmiset lähtivät tosi hyvin mukaan.”

Kirjoittajat: Tarja Heinonen ja Suvi Hagström / TAMK
Kuvat: Suvi Hagström

ToimintaYleinen

18/12/2018 - Minna Kilpeläinen

Innovaatio- ja testausalustoja yrityksille – HIPPA luo väyliä kehittämiselle

Tampereen kehittäjäklubifoorumissa 3.12. jatkettiin tutustumista korkeakoulujen omiin tutkimus- ja testauslaboratorioihin. Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) oli esillä myös Pirkanmaan senioripalvelut,  jonka seniori- ja palvelutalot tarjoavat autenttisen testausympäristön HIPPA-hankkeessa. Foorumin varsinaisena teemana oli hankkeeseen osallistuvien yritysten palvelujen ja tuotteiden kaupallistaminen. Yrityksille halutaan pitää auki useampia ovia hankkeen tukien piiriin pääsemiseksi.

HIPPA-hankkeen toimijat tutustuivat TAMK:in HeAT Labiin. Kuva: Minna Kilpeläinen

Fysiologisia mittauksia ja käytettävyystutkimusta

HeAT Lab eli Health and Assistive Technology Laboratory avattiin Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä vuoden 2018 helmikuussa, ja sitä on tähän saakka käytetty enimmäkseen opetuksen yhteydessä. Labilla on useita käyttömahdollisuuksia, ja projektitutkija Tomppa Pakarisen mukaan neuvotteluja on käyty erilaisten yritysten kanssa.

“HeAT Labissa voi tehdä useammanlaisia fysiologisia mittauksia – melkein kaikkea mitä sähköisiä signaaleita voi kehosta mitata”, Tomppa Pakarinen kertoi.

“Lisäksi voidaan harjoitella data-analyysia, tehdä käytettävyystutkimusta ja tutkia potilaskohtaamisia”, hän jatkoi.

Tomppa Pakarinen esittelee HeAT Labia. Kuva: Minna Kilpeläinen


HeAT Labissa on muun muassa pleksilasin takana oleva huone, josta labrassa tapahtuvaa toimintaa voidaan seurata. Myös etätutkimuksia voidaan tehdä. Iäkkäiden asumisen helpottaminen on luonteva tutkimuskohde.

“Labrassa voidaan seurata sitä, kun iäkkäät ihmiset käyttävät niitä teknologioita. Labran avulla voidaan sitten seurata esimerkiksi kotona kävelyä ja siirtää saatava data analyysia varten labraan” Pakarinen kertoi.

Erilaiset kaupalliset tuotteet ovat laajasti kokeiltavana. Laboratoriota myös vuokrataan laitteineen, ohjelmistoineen ja tukihenkilöineen.

HeAT Labissa kokeillaan monenlaisia terveysteknologian tuotteita. Kuva: Minna Kilpeläinen.


HeAT Labille tilat löytyivät TAMKista, Tampereen Kaupista, jolloin testaustila on lähellä eri korkeakouluja sekä TAYS:a. Labissa suunnitellaan myös valtakunnallista yhteistyötä, esimerkiksi Kuopion kanssa.

“Tässä on mielenkiintoinen mahdollisuus jakaa asiantuntemusta ja tietoa labroissa, jotka toimivat yliopistojen ja yritysten rajapinnassa. Pyrkimys on luoda verkostoa tähän”, Pakarinen sanoi.

Vuosien yhteistyö yritysten, palvelukeskusten ja korkeakoulujen kanssa

HIPPA-hankkeessa on mukana Pirkanmaan Senioripalvelut Oy, jonka kanssa erilaiset testaukset ovat jo arkipäivää. Yhteistyö yritysten, palvelukeskusten ja korkeakoulujen kanssa on ollut innostavaa.

“Me olemme jo 2010 luvun alkupuolelta asti tehneet yhdessä yhteistyötä erilaisissa hankkeissa, ja ne ovat aina olleet sellaisia hankkeita, jotka ovat antaneet meille uusia ideoita, mahdollisuuksia ja luonut moninaista verkostoyhteistyötä. Olemme saaneet mahdollisuuksia hankkeiden kanssa kehittää meidän palveluja”, Pirkanmaan senioripalvelujen toimitusjohtaja Tiina Raiski kertoi.

Perinteisen palveluasumisen lisäksi myös Pirkanmaan Senioripalvelujen lähitorit ovat antoisia paikkoja erilaisille kokeiluille. Niistä on tullut myös jatkuvia palveluita.

“Meillä on kahdella lähitorilla esimerkiksi tällainen Kelan etäpiste eli meiltä täältä saadaan yhteys Kelan neuvojiin. Suojatun etäyhteyden kautta voi keskustella niistä omista asioista, joista muuten mentäisiin Kelan toimipisteeseen keskustelemaan sekä saamaan ohjeita ja neuvoja”, Raiski kertoi.

Pirkanmaan Senioripalvelujen toimipisteissä on kokeiltu myös muun muassa kuljetusrobottia.

MiR-robotti käyttökokeilussa palvelutalossa. VTT Technical Research Centre of Finland Ltd


“Hankkeiden kautta olemme päässeet luomaan kansainvälisiä yhteyksiä ja saamaan ideoita uudenlaisista ikäihmisten palveluista. Yhdessä hankkeessa hyviä käytäntöjä benchmarkattiin Euroopan tasolta”, Raiski jatkoi.

Kansainvälisiä verkostoja on tarkoitus luoda ja kehittää myös HIPPA-hankkeessa. Monialainen yhteistyö on ollut Raiskin mielestä erityisen antoisaa.

Monialaisuus rikastuttaa

”Yksi hieno asia hankkeissa on ollut se, että eri alojen opiskelijoita on tuotu yhteen miettimään yhdessä ikäihmisten kanssa miten tarpeisiin ja toiveisiin vastataan. Että ei ole pelkästään hoiva-alan tai kuntoutuksen opiskelijoita vaan esimerkiksi media-alan ja taiteen opiskelijoita”, Raiski kiitteli.

“Olemme kokeilleet muun muassa virtuaalisia elämysteknologioita. Ihmiset, jotka eivät välttämättä pääse niin hyvin ulkona liikkumaan, pääsevät erilaisiin ympäristöihin ja kokemuksiin VR-lasien avulla”, Raiski kertoi.

Elämysteknologioiden kokeilu on innostanut asukkaita. Kuva: Pirkanmaan Senioripalvelut Oy.

“Aikaisempiin hankkeisiin nähden HIPPA-hankkeessa uutta on se, että mukana on myös arkkitehtuurin opiskelijoita”, palveluinnovaatioiden team leader Marika Vuorenmaa Tampereen ammattikorkeakoulun Y-kampus Kaupista kertoi.

“Liiketoiminta-alan rinnalla palveluasumisen kehittämisessä on hyvä miettiä myös arkkitehtuuria – sekä toiminnallisesta että esteettisestä näkökulmasta. Uusien tilaratkaisujen kehittäminen ja nimenomaan tunnepuolen esilletuominen on tärkeää. Asuminen on hyvin henkilökohtaista ja kodin tulee tuntua omiin toiveisiin sopivalta”, Vuorenmaa muistutti.

“Myös esimerkiksi viestintään liittyvät digitaaliset ratkaisut ovat tarpeellisia. Niiden avulla voi poistaa muun muassa yksinäisyyden tunnetta”, Vuorenmaa sanoi.

Onnistunut testaaminen vaatii yhteistä suunnittelua

Raiskin mukaan ikäihmiset, läheiset ja hoitohenkilökunta suhtautuvat digitaalisten ratkaisujen testaamiseen ja käyttöönottoon hyvin yksilöllisesti. Jotkut ratkaisut on koettu jopa pelottaviksi ja toiset taas on ollut helppo ottaa käyttöön heti.

“Yhdessä tekeminen on avainasia. Että kaikille saavutetaan yhteinen ymmärrys
siitä, mitä tällä teknologialla voidaan saavuttaa tai miten se tukee esimerkiksi ikäihmisen itsenäistä elämää”, Raiski painotti.

“Tarvehan syntyy palveluasumista tuottavilta yrityksiltä, kuten esimerkiksi Pirkanmaan Senioripalvelut Oy on. He tarjoavat sen kokeilupaikan niille yrityksille, jotka tuovat näitä digiratkaisuja”, HIPPA-hankkeen ohjausryhmän jäsen, BusinessTampereen Avoimet innovaatioalustat -projektin projektipäällikkö Aki Anttila sanoi.

Yhteiskehittelyllä innovaatioita

Yhteiskehittely, jossa on mukana useita eri yrityksiä, synnyttää parhaimmillaan uusia innovaatioita.

“Mietitään erilaisia kumppanuusverkostotyyppisiä ratkaisuja sekä markkinavuoropuhelun tyyppisiä tilaisuuksia, joissa yhteinen kehittely on mahdollista. Että yritys ei välttämättä myisi sitä perusratkaisua vaan miettisi myös, mitä muita ratkaisuja näistä monen yrityksen palveluista voisi syntyä”, Anttila kertoi.  

“Tavoitteena on monialaisia ratkaisuja, joissa joku osaa hyvin teknologian, toinen osaa ohjelmoinnin, kolmas muotoilun ja designin ja joku taas myynnin, markkinoinnin”, Anttila sanoi.

Aki Anttila, Suvi Hagström ja Panu Karhinen tutustumassa HeAT Labiin. Kuva: Minna Kilpeläinen.

“Hyviä innovaatioiden luojia ovat juuri yritykset, jotka haluavat etsiä uutta sovellusaluetta tältä toimialalta. Tyypillisesti esimerkiksi teollisuuden puolella toiminut yritys näkee hyvinvointi-, terveys- ja senioripuolen kiinnostavana markkina-alueenaan. Tuttu vanha yritys voi löytää uutta markkinakenttää uudelta alueelta”, HIPPA-hankkeen TAMK:in projektipäällikkö Tarja Heinonen kehui.

“Yhteiskehittely ei tietenkään synny itsestään, vaan se vaatii fasilitaattoreita, orkestroijia ja siltaajia, jotka sen työn tekee. He kutsuvat ihmiset koolle, järjestävät paikan ja tilaisuuden ja vievät sitä keskustelua eteenpäin”, Anttila muistutti.

HIPPA-hankkeessa järjestetään tällaisia tilaisuuksia kehittäjäklubeina sekä erilaisina ajankohtaistapahtumina. HIPPA osallistuu myös suurempiin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin ja verkostoituu yritysten kanssa siellä.

Toini Harra ja Tarja Heinonen Tampereen ammattikorkeakoulun HeAt Labissa. Kuva: Minna Kilpeläinen.

Kilpailua vai yhteistyötä

Älykkääseen palveluasumiseen voi olla tarjolla useita samankaltaisia ratkaisuja, jotka voivat myös kilpailla keskenään.

“Sehän on ikuisuuskysymys näissä hankkeissa, että yritykset sanoo, että eivät he tule mukaan yhteisiin tilaisuuksiin, kun siellä on kilpailijoita. Tämä avoin kehittäminen ja yhteiskehittäminen tarkoittaa sitä, että ei vain tulla tilaisuuksiin kuuntelemaan ja hakemaan ideoita vaan myös annetaan jotain”, Anttila muistutti.

“Jos on paljon liikesalaisuuksia, niin tarjotaan toinen väylä niille yrityksille”, Anttila sanoi.

“Ymmärrämme yritysten kilpailutilanteen, jolloin yrityskohtainen räätälöinti on paikallaan”, Heinonen sanoi.

“Hankkeessa me tarjoamme avoimen innovaatioalustan mahdollisuuden. Sitten, kun on valikoitu ne, joilla on selkeä oma polku ja markkinapläni, tarjotaan yrityskohtaista sparrausta. Ja täytyy muistaa myös ne de minimis -toimenpiteet.”

EU:n de minimis -ehdon mukaan HIPPA-hankkeen ilmaiseksi antamalla, rahanarvoisella tuella on kattona 200 000 € kolmen vuoden aikajaksolla.

Kaupallistamisen työkaluja

Tampereen kehittäjäklubifoorumissa viriteltiin ajattelemaan tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista lean-filosofian mukaan. Yksi keskeinen ajatus siinä on arvon tuottaminen asiakkaalle ketterällä, hukkaa vähentävällä tavalla.

Marika Vuorenmaa ja Elina Merviö johdattelivat lean-ajatteluun. Kuva: Minna Kilpeläinen.


Y-kampuksen palveluinnovaatioiden team leader Marika Vuorenmaa TAMKista tarjosi työkaluksi
Impact Canvasia ja Empathy Mapia, joiden avulla voi kirkastaa ideaa eri vaiheissa.

“Nämä työkalut kannustavat miettimään asiaa asiakkaan kannalta, koska parempaa palveluasumista ei voi kehittää ilman, että se asiakas on keskiössä. Ja kun niitä asiakaslähtöisiä kysymyksiä käy läpi monelta eri näkökulmalta, niin alkaa se kokonaiskuva hahmottua ja idealle löytyy fokus”, Vuorenmaa selitti.

“Tässä voidaan synnyttää uusia yrityksiä, mutta toisaalta me haluamme myös auttaa siinä, että olemassa olevat yritykset kehittyvät jopa laajentumaan kansainvälisille markkinoille. Selvitämme, mitä toimenpiteitä se kullekin vaatii”, Vuorenmaa sanoi.

Myös opiskelijoita halutaan kannustaa yrittäjyyteen.

Y-kampuksella opiskelijoita opastetaan yrittäjyyteen. Kuva: Aino Siiroinen.


“Toivon, että me voimme olla auttamassa opiskelijoita, joilla on pyrkimys ja idea jonka he haluais tehdä ja sparrata heitä tiivistämään ja konkretisoimaan 
ideaansa. Haluamme myös näyttää, mitkä stepit tarvitaan, että siitä voi y-tunnuksen perustaa ja itsensä työllistää”, Vuorenmaa kertoi.

Yritykset mukaan eri tavoin

Yritykset pääsevät mukaan HIPPA-hankkeeseen useampia eri väyliä. Tampereen kehittäjäklubifoorumissa suunniteltiin innovaatiokilpailuja, joista ensimmäinen pidetään Oulussa tammi-helmikuun vaihteessa. Tampereella ja Helsingissä ajankohta on maalis-huhtikuu. Vuodessa kilpailuja on 1-2 per kaupunki. Hankkeeseen voi tulla mukaan myös jatkuvan haun kautta. Ensimmäiset prosessit on jo käynnistetty.

“Lähestymme yrityksiä hyvin eri tavoin ja menetelmin. Tällainen avoin innovaatiokilpailu on yksi tapa. Kilpailu toteutetaan kaikilla paikkakunnilla samantyyppisellä konseptilla”, TAMK:in projektipäällikkö Tarja Heinonen sanoi.

Hankkeessa tehdään työtä yrityskohtaisesti, mutta myös yhteisillä foorumeilla yhteiskehitellen.

“Yrityksillä on tietenkin omat lähtökohtansa ja tilanteensa testaus- ja kehittämistoiminnalle. Eli mukana on eri vaiheissa olevia yrityksiä. Myös testausten tarve on erityyppinen. Sen vuoksi on hyvä, että on erilaisia tapoja ottaa heitä mukaan hankkeeseen”, Heinonen kertoi.

Vuoden 2020 loppuun saakka kestävän HIPPA-hankkeen aikana tuotekehitysprosessiin voi tulla mukaan yhteensä yli 80 yritystä ja hankkeen aikana voidaan myös synnyttää uusia yrityksiä. Tulevaa TKI-toimintaa viriää tavoitteen mukaan myös lähes sadan yrityksen kanssa. Yhteydenotot toimivat kaikkiin suuntiin. Yhteys kannattaa ottaa Helsingin, Tampereen tai Oulun projektipäälliköihin, Toini Harraan (Helsinki / koko hanke), Tarja Heinoseen (Tampere) ja Kirsi Jokiseen (Oulu). Projektipäälliköt koordinoivat yhteydenottoja niin, että yrityksille löytyy paras paikka toimia.

Kirjoittaja: Minna Kilpeläinen, FM, KM, freelancer-toimittaja, projektiasiantuntija, HIPPA-hanke

ToimintaYleinen

29/11/2018 - Minna Kilpeläinen

Testausmahdollisuuksia kodinomaisessa ympäristössä

Maija Hyttinen, Päivi Meriläinen ja Tarja Heinonen tutustumassa Mahdollistavaan Kotiin.

HIPPA-hankkeen toinen kehittäjäklubifoorumi kokoontui 20.11. Oulun ammattikorkeakoulussa. Pääteemana oli käynnistää tuotteiden ja palveluiden alueellinen kehittäminen testausprosessien ja referenssipalveluiden osalta. Osallistujat saivat tutustua myös Oamkin Mahdollistavaan Kotiin, joka toimii yritysten ja opiskelijoiden yhteisenä testaus- ja oppimisympäristönä, sekä puheentunnistusta hyödyntävään DialoQ-tuotteeseen.

Tiivistä yhteistyötä

6Aika-hankkeen Oulun kaupunkikoordinaattori ja HIPPA-hankkeen ohjausryhmän jäsen Soile Jokinen oli iloinen päivän annista.

“Kehittäjäklubifoorumi kokosi hyvin yhteen kaikki hanketoimijat: keskustelu oli vilkasta ja sovitut aihepiirit tuli käsiteltyä tehokkaasti. Foorumin tärkeä anti tässä hankkeen alkuvaiheessa on myös verkostoituminen ja tutustuminen muihin toimijoihin”, Soile Jokinen kehui.

“Merkittävänä antina ja kokemuksena oli yhteistyön vahvistuminen”, kertoi myös projektipäällikkö Anna Alhonen Myllypuron monipuolisesta palvelukeskuksesta.

“Tunne siitä, että ihmiset rupeavat olemaan entistä tutumpia, madaltaa kynnystä olla yhteydessä/toimimaan entistä parempana ryhmänä”, jatkoi Myllypuron palvelukeskuksen ylihoitaja Maija Hyttinen.

“Päivä oli innostava ja hyvin järjestetty”, projektipäällikkö Toini Harra kehui. “Antoisimpia olivat yritysesimerkit ja yhteiskehittelyjen hyvät tulokset. Harvoin saadaan yhdessä päivässä niin paljon aikaan. Yritysten valintakriteerit ja testaustoimintamallien ensimmäiset versiot saatiin hyvin alulle.”

Mahdollistava Koti tuotekehityksen oppimisympäristönä

Mahdollistavassa Kodissa keittiön pöytätasot ovat säädettävissä.

Oamkin Mahdollistava Koti on vuonna 2010 käyttöönotettu kuntoutuksen oppimisympäristö, jota myös yritykset ja yhteistyökumppanit voivat käyttää testaus- ja kehittämisympäristönä terveysteknologian ja hyvinvointipalvelujen tuotekehityksessä.

“Mahdollistavaa Kotia hyödynnetään sosiaali- ja terveysalan opetuksessa”, Oamkin projektipäällikkö Kirsi Jokinen kertoi. “Siellä tehdään toimintaterapian, fysioterapian, sosiaalialan ja hoitotyön opiskelijoiden kanssa käytännön harjoituksia kodinomaisessa ympäristössä. Opiskelijat voivat osallistua tutkimukseen ja kehittämiseen opettajien tuella.”

Oamkin Mahdollistava Koti on tilava simulaatiohuoneisto.

“Opiskelijat harjoittelevat simuloitujen tai aitojen asiakastilanteiden kautta käytännön työssä tarvittavia taitoja. Oppimistilanteissa harjoitellaan asiakkaan toimintakyvyn, apuvälinetarpeen ja toimintaympäristön arvioimista sekä toteutetaan erilaisia interventioita”, lehtori Eliisa Niilekselä kertoi.

“Oppimistilanteissa voidaan arvioida ja kehittää moniammatillisia yhteistyötaitoja, asiakaslähtöistä työskentelyä, ammatillista käyttäytymistä, eettisyyttä, vuorovaikutustaitoja, terapeuttista päättelyä ja itsensä johtamista.”

“HIPPA-hankkeessa Mahdollistava Koti edistää opiskelijoiden käsitystä tuotekehittelystä jo opiskeluaikana. Yrityksille nämä tulevat ammattilaiset voivatkin olla suureksi hyödyksi tuotekehittelyssä”, Harra sanoi.

Joonas Pihlaja Rehacosta ja Tapio Koivuniemi Code-Q:sta esittelivät DialoQ-puheentunnistussovellusta.


Monialaista kehitystyötä

Opiskelijat ovat olleet aktiivisessa roolissa Mahdollistavan Kodin kehittämisessä yhteistyössä työelämän kanssa.

Ikäihmiset eivät ole vielä tähän mennessä olleet testaamassa kodin ratkaisuja, mutta eri vammaisjärjestöjen edustajia on ollut kodin suunnittelussa tiiviisti mukana”, Niilekselä kertoi.

“Opiskelijat ovat osallistuneet kodin kehittämiseen opinnäytetöinä sekä kehittämis- ja projektitöinä. Opiskelijat ovat mm. laatineet käyttöohjeita sekä suunnitelleet ja toteuttaneet markkinointimateriaalia”, Kirsi Jokinen kertoi.

“Oppimisympäristö vaikuttaa erittäin hyvältä ja toimivalta. Toivottavasti HIPPA-hanke vastaa osaltaan opettajien toiveeseen siitä, että yritykset voisivat entistä paremmin hyödyntää tilaa omassa tuotekehityksessään. Kehitämme toimintamalleja juuri sitä varten”, Harra sanoi.

“Lyhytaikaishoidon asiakkaille Mahdollistava Koti voisi olla toimiva terapia-alusta kotona tehtävien toimintojen harjoittelua varten”, Hyttinen arvioi.

“Kotia kehitetään yhteistyössä työelämätoimijoiden kanssa. Tavoitteena on pitää välineistö ja kalusteet uusimman teknologian mukaisina. Laitteiden ja välineiden käyttökuntoisuus vaatii myös jatkuvaa ylläpitoa”, Niilekselä kertoi.

DialoQ tunnistaa heikonkin äänen.


Puheentunnistus helpottaa laitteiden käyttöä

Mahdollistava Koti on antanut Code-Q:lle ja Rehacolle mahdollisuuden kokeilla kodin ympäristönhallintaratkaisuja.

“Työ on sujunut hyvässä yhteishengessä”, Niilekselä kehui.

Puheentunnistukseen liittyvä tuote DialoQ Mobile herätti kehittäjäklubifoorumissa paljon kysymyksiä ja innostusta. “Harvoin tulee noin paljon kysymyksiä ja vielä laidasta laitaan olevia”, Tapio Koivuniemi Code-Q:sta kehui.

“Normaalin puheentunnistuksen lisäksi olemme kehittäneet myös äänellä toimivan ratkaisun, eli jos puhetta ei voi muodostaa, eikä oikein kytkintäkään painaa, niin äänikytkimellä voi ohjata niin tietokonetta ja eri laitteita kuin kommunikointisovellustakin”, Koivuniemi selitti.

Mahdollistavassa Kodissa laitteella ohjattiin esimerkiksi ikkunoiden avausta ja kaapistojen korkeutta. Code-Q ja Rehaco ovat tehneet yhteistyötä myös Kajo Apuvälineet Oy:n kanssa.

“DialoQ on suureksi avuksi vuoteenomana oleville ihmisille. DialoQ:n puheentunnistusta voi käyttää, vaikka puheentuotto olisi vaikeatakin. Laite on säädettävissä tunnistamaan hyvinkin heikon äänen”, Joonas Pihlaja Rehacosta kertoi.

“Code-Q ja Rehaco esittelivät oikein hyviä tuotteita. Tuotteiden etuna on niiden sovellettavuus moneen paikkaan. Ratkaisut ovat sellaisia, jotka tukevat myös ympärivuorokautisen hoidon tai palveluasumisen asiakkaiden itsemääräämisoikeutta toimintakyvyn alentuessa”, Alhonen sanoi.

“Tuote on sen kaltainen, että tulevaisuudessa sillä saattaisi olla valtavasti käyttöä myös yksinäisyyden vähentämisessä.  Tuollaisella teknologialla olisi valtavan paljon sovellusalueita myös palveluasumisen ulkopuolella”, Harra kehui.

Suunnittelua ja pilotointia

HIPPA-kehittäjäklubifoorumin teemana Oulussa oli testaus.

HIPPA-hankkeen toimijoiden syksy on kulunut toimenpiteiden suunnittelussa ja viestinnän ja yritysyhteistyön pilotoinnin käynnistämisessä.

“Yritykset voivat jo nyt olla yhteydessä alueellisiin toimijoihin, ja jonkin verran onkin saatu yhteydenottoja. Helsingissä olemme jo ensimmäisen yrityksen kanssa käynnistelemässä yhteiskehittely- ja testausmallien pilotointia”, Toini Harra kertoi.

Oulussa on kerätty tietoa käyttäjien tarpeista.

“Keräämme parhaillaan asiakastarpeita opiskelijatyönä. Tarpeet avataan haasteiden muodossa yrityksille innovaatiokilpailuissa. Yhteiskehittäminen käynnistyy innovaatiokilpailujen pohjalta.

Tampere valmistautuu projektipäällikkö Tarja Heinosen johdolla pitämään oman kehittäjäklubifooruminsa aiheenaan tuotteiden ja palvelujen kaupallistaminen.

“Tampereen tapaamisessa alamme työstämään hankkeen kaupallistamisen ja markkinoinnin toimintamalleja. Kun niistä saadaan luotua ensimmäiset versiot, pääsemmekin sitten pian pilotoimaan toimintoja yritysyhteistyössä ja konkreettisesti tarjoamaan yrityksille tukea”, Harra kertoi.

“Hankkeemme on yrityksille erittäin antoisa tilaisuus saada ilmaiseksi rahanarvoista sparrausta älykkään teknologian tuote- ja palvelukehityksessä”, Harra sanoi.

Kirjoittaja: Minna Kilpeläinen, FM, KM, freelacer-toimittaja, projektiasiantuntija, HIPPA-hanke

ToimintaYleinen

09/11/2018 - valo

Siirrettävä testiympäristö auttaa kehittämään palveluasumista – HIPPA-hanke käynnistyi

6Aika-hanke HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla – käynnistyi 3.10. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bulevardin kampuksella. Hankkeen tarkoituksena on tukea yrityksiä käyttäjälähtöisten älykkäiden tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Juhlasaliin koottiin ensimmäistä kertaa myös siirreltävissä oleva testiympäristö, joka on toteutettu KIRADigin Palveluasumisen digitalisaation pilotointiympäristö -hankkeessa.

“Rakennus tulee sijaitsemaan pääasiassa Metropolian Myllypuron kampuksella, mutta se on tarvittaessa helppo siirtää myös muualle. Rakennuksen voi kuljettaa pakettiautolla ja sen pystyttäminen vie parilta henkilöltä muutaman tunnin”, kertoo kiinteistö- ja talotekniikan yliopettaja Lauri Heikkinen Metropoliasta.

Aitoa yhteiskehittämistä käyttäjälähtöisesti

HIPPA-hanke kokoaa yhteen ammattikorkeakouluja, kaupunkien palveluasumisyksiköitä ja elinkeinoyksiköitä pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa. Ne tarjoavat rahanarvoisia etuja palveluasumisen digitaalisia ratkaisuja kehittäville yrityksille. Tärkeä avainsana on käyttäjälähtöisyys.

“Meillä on huikean asiantunteva konsortio: Oulu tuo mukaan erityisesti vahvan osaamisen testaustoiminnasta ja TAMK:n Y-kampuksella on kehitetty hyvin toimivia prosesseja start up -yritysten sekä tuotteiden ja palvelujen kaupallistamisen tueksi. Metropolia tuo mukaan käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen palveluasumisen kehittämistarpeiden kirkastamiseksi”, hankepäällikkö Toini Harra sanoi.

“Kick offissa tukikonseptien yhteiskehittäminen pääsi hyvään vauhtiin. Olemme jo aikaisemmassa hankkeessa koonneet palveluasumisyksiköiden käyttäjälähtöisiä kehittämistarpeita ja kehittäneet niiden pohjalta välineitä testauksen tueksi. Olemme myös huomanneet, että yritykset kaipaavat referenssejä ja mahdollisuuksia testata tuotteitaan niin digitaalisissa, vakioiduissa kuin autenttisissakin ympäristöissä”, Toini Harra jatkoi.

“Oli hienoa, että pääsimme nopeasti hakemustekstistä konkretiaan! Saimme ensimmäisen mallin siitä, mitä yhteistoimijuus hankkeessa voi olla: saimme tutustua toisiimme ja jalostaa vielä yhdessä työpakettien toteutuksia”, TAMK:in projektipäällikkö Tarja Heinonen kiitteli.

Monipuolisia testaus- ja kehitysympäristöjä

Yritykset pääsevät yhteiseen kehitystyöhön korkeakoulujen ja palveluyksiköiden kanssa ja saavat testatuille tuotteilleen ja palveluilleen sparrausta myös palvelujen kaupallistamisessa. Hanke mahdollistaa sen, että tuki on mukaan tuleville yrityksille ilmaista.

OuluHealth Labs tarjoaa ekosysteemiperustaisen testausympäristön yritysten digitaalisille ratkaisuille, joilla helpotetaan erityisesti kotona asumista. Mm. langattoman tietotekniikan ja Life Science -alan asiantuntemusta yhdistetään tuottamaan älykkäämpiä ICT-ratkaisuja kehittyneisiin ja yksilöllisiin terveyspalveluihin.

“OuluHealth Labsiin kuuluvassa Oamk SimLab -ympäristössä on tarjolla kaksi ”testaustuotetta”: prototyypin testaus ja tuotteen koekäyttö. Kotona asumiseen liittyviä ratkaisuja on tarkoitus testata Oamkin kodinomaisessa RehaSim-simulaatioympäristössä. Autenttisena testiympäristönä on Oulun palvelusäätiö”, Oamkin projektipäällikkö Kirsi Jokinen kertoi.

“Oulun seudulla testaukset tullaan tekemään Haukiputaan hyvinvointikeskuksen ikäihmisten asumispalveluissa, joissa tarjotaan tehostettua asumispalvelua, vuorohoitoa ja tarvittaessa myös kotihoidon palveluja. HIPPA-hankkeessa meillä on mahdollisuus kehittää yhdessä prosesseja, jotka helpottavat asiakkaiden tarpeiden tunnistamista ja niiden tietoon saattamista yrityksille”, projektipäällikkö Päivi Meriläinen sanoi.

 

Helsingissä testausympäristönä toimii Myllypuron palvelukeskus

“Meillä Myllypurossa odotetaan jo innolla käytännön alkamista. Asukkaat, asiakkaat, omaiset, vapaaehtoiset ja henkilökunta ovat yhdessä ideoineet mahdollisia teknologisia innovaatioita, joilla voidaan helpottaa ja tukea mielekästä arkea. Toivomme, että saamme paljon uusia innovaatioita, jotka tuovat mukanaan toimivuutta arkeen ja iloa elämään”, sosiaaliohjaaja Laura Jyrä sanoi.

“Haluamme kehittää asukkaiden turvallisuutta ja toimintakykyä. On hienoa, että pääsemme HIPPA-hankkeessa oppimaan uutta yhteistyön kautta”, Myllypuron projektipäällikkö Anna Alhonen sanoi.

 

Liiketoiminnan kehitystä yhteisöllisesti

TAMK:n Y-kampus tuo HIPPA:an osaamista liiketoimintapotentiaalin kirkastamisessa ja vahvistamisessa. Y-kampus on yrittäjyys- ja innovaatioyhteisö, joka tarjoaa tukea ja työkaluja oman idean toteuttamiseen, bisneksen kehittämiseen ja tutkimustulosten hyödyntämiseen. “Työkaluina käytämme erilaisia canvas-pohjaisia malleja (mm. Impact Canvas) sekä yrityksen yksilöllisiin tarpeisiin suunniteltua yrityssparrausta”, Y-kampuksen palveluinnovaatioiden team leader Marika Vuorenmaa kertoi.

Hippa-hankkeessa yritykset saavat sekä yksilöllistä tukea että mahdollisuuksia jakaa kokemuksia paitsi hankkeen toteuttajien ja tuotteiden käyttäjien, myös muiden yritysten kanssa.

 

Teksti: Minna Kilpeläinen
Kuvat: Harri Hahkala ja Minna Kilpeläinen

 

Lisätietoja:

Toini Harra, hankepäällikkö, yliopettaja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
toini.harra(at)metropolia.fi
puh. 040 334 6102

ToimintaYleinen

HIPPA