19/12/2018 - Minna Kilpeläinen

Terveysteknologian kehittäjiä Slushissa

Tuhannet yritykset, kumppanit ja rahoittajat tapasivat toisensa jälleen Slushissa.
Kuva: Minna Kilpeläinen 

Syksyn 2018 Slush keräsi kattavan joukon terveysteknologian ja siihen kytköksissä olevien älykkäiden ratkaisujen toteuttajia. Yritykset olivat uteliaita mahdollisuudesta päästä testaamaan ja kehittämään tuotteita ja palveluita HIPPA-hankkeen kautta. Yhteiskehittelyn mahdollisuuksia aletaan tutkia tammikuusta 2019 lähtien.

Slushissa tutustuimme mm. näihin yhdeksään innovaatiivisia tuotteita ja palveluita kehittävään yritykseen.

  1. IOTAS
  2. Proximi
  3. Solentium Oy
  4. Kwork Innovations
  5. Wizense
  6. Physilect
  7. Carecode
  8. Gubbe
  9. Levos

1. IOTAS

Keski-Suomen ja pääkaupunkiseudun alueilla toimiva IOTAS Oy kehittää kotihoidon turvallisuutta parantavaa ranneketta, jossa yhdistyvät mm. paikannustiedot ja hyvinvointitiedot. Toimitusjohtaja Pekka Koistinen kertoi rannekkeen ominaisuuksista ja kehitysmahdollisuuksista.

Pekka Koistinen (vas.) ja Kimmo Lepoaho löysivät inspiraatiota Slushista.
Kuva: Minna Kilpeläinen.

“IOTAS on kehittänyt uudentyyppistä turvarannekeratkaisua, joka panostaa ennen kaikkea sisä- että ulkopaikannukseen, mutta myös hyvinvointitiedon keräämiseen, rutiineista muistuttamiseen ja muihin älykkäisiin ominaisuuksiin kuten esimerkiksi puhetukeen. Tulevassa versiossa hyödynnämme myös koneoppimista ja analytiikkaa”, Koistinen kertoi.

Omien läheisten kautta tutuksi tullut muistisairaus on innoittanut IOTAS:in tiimin kehittämään tuotetta, joka tuo käyttäjälleen paitsi turvaa, myös parempaa elämänlaatua ja vapautta.

“Meidän kehittämämme ranneke on hyödyllinen esimerkiksi kotihoidossa oleville muistisairaille ja miksei myös muille kroonisesti sairaille ihmisille ja palvelukeskuksissa asuville. Se pystyy tekemään automaattisia hälytyksiä, jos ihminen poistuu kotoa tai palvelukeskuksesta. Se voi mitata myös aktiivisuustasoa ja sykettä. Eli ranneke kerää myös tällaista yleistä hyvinvointia.”

Järjestelmän avulla voidaan luoda käyttäjälle hoitosuunnitelma, mikä mahdollistaa rutiinien automatisoinnin.

“Se voidaan laittaa muistuttamaan erilaisista rutiiniasioista kuten vaikkapa lääkkeiden otosta”, Koistinen sanoi.

Slushista Koistinen kertoi saaneensa hyviä kontakteja sijoittajien kanssa, mutta myös vertaistukea samassa tilanteessa olevien ja samantyyppisiä ratkaisuja tekevien kanssa. Koistinen innostui myös HIPPA-hankkeen kautta saatavista mahdollisuuksista esimerkiksi tuotteen testaukseen.

“Mehän voisimme mennä suoraan asiakkaan luokse ja lähteä testaamaan tuotetta siellä, mutta se olisi ensinnäkin huomattavasti kalliimpi, mutta myös hitaampi reitti. HIPPA-hankkeessa on mahdollisuus käyttää isoa joukkoa eri alojen asiantuntijoita ja testata tuotetta sekä ajatuksen tasolla että käytännössä”, Koistinen arvioi.

Koistisen omassa tiimissä yhdistyy taloushallinnon, fysiikan, 3D-mallinnuksen, ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan, softankehittämisen ja sensoriteknologian vahva osaaminen, joka yhdistyy HIPPA-hankkeessa mm. hoito- ja vanhustyön, rakennustekniikan, liiketalouden ja  tieto- ja viestintätekniikan osaamiseen.

2. Proximi

Helsinkiläinen sisätilojen paikkatietoon perustuvia palveluja tarjoava Proximi lupaa helpotusta reittien löytämiseen isoissakin rakennuksissa. Proximi on toteuttanut palveluja useissa pinta-alaltaan laajoissa kohteissa, kuten ostoskeskuksissa aina Qataria myöten. Ominaisuudet antavat mahdollisuuksia niin siivouspalvelujen joustavoittamiseen, robottiautojen liikkumisen kehittämiseen tai vaikkapa oman auton paikantamiseen parkkihallissa. Yrityksellä on tarkoitus laajentaa tuotteensa käyttökohdetta myös esimerkiksi palveluasumisyksiköihin tai kotihoitoon.

Annina Koskiola innovoi paikannustiedon hyödyntämistä useille aloille. Kuva: Kalle Kaitala.

Toimitusjohtaja Annina Koskiola kertoi tuotteen mahdollisuuksista sisätilojen paikkojen tutkimisessa, paikannuksessa ja navigaatiossa. Sen avulla voi suunnitella reittinsä ja löytää paikasta toiseen monikerroksisessakin rakennuksessa. Toiminnot eri paikoissa voidaan paikantaa ja kerätä niistä dataa, kuten esimerkiksi kävijöiden määrää tai liikkumista eri aikoina. Palvelu on käytettävissä älypuhelimella.

“Idea on, että meidän palvelun kautta pääsee käsiksi mihin tahansa paikannusteknologiaan, mitä voi älypuhelimen kautta hyödyntää. Tieto voi välittyä puhelimeen niin Wifin, GPS:n tai Bluetoothin kuin vaikkapa ultraäänen tai magneettikenttiin perustuvien paikannustapojen avulla.”, Koskiola kertoi.

Idea paikannustietopalveluun lähti Koskiolan arkeologian alan gradusta, jossa hän tutki museonäyttelyjen rakentamista. Tarve paikannustiedon käyttämiseen tuli museokävijöiltä. Sama tarve tuntui olevan hyvin monella eri alalla, jolloin tuotteen käyttökohteita oli saman tien luontevaa ruveta laajentamaan.

“Ohjelmisto antaa integrointimahdollisuuksia hyvin erilaisiin tarpeisiin ja eri palvelujen järjestelmiin. Etsimmekin tällä hetkellä partnereita, joiden kautta esimerkiksi hoiva-alan muita järjestelmiä voi yhdistää paikkatietoon.”

3. Solentium Oy

Janne Rouhiaisen tiimin kehittämää Memoera-muistipeliä on helppo käyttää.
Kuva: Minna Kilpeläinen.

Solentium Oy:n toimitusjohtaja Janne Rouhiainen kertoi muistisairaille kehitetystä Memoera-muistipelistä. Tablettitietokoneisiin tottumattoman on helppo käyttää pienen ompelukoneen tai leipälaatikon kokoista laitetta, jossa on isot kosketuspainikkeet.

“Ei ole suinkaan vahinko, että tämä näyttää vanhanaikaiselta. Teimme tästä proof of conceptin ja laitoimme tuotteita maailmalle. Nyt meillä on asiakkaita, jotka ovat käyttäneet peliä jo useamman vuoden”, Rouhiainen kertoi.

Tuotetta kehitetään uusiin muotoihin edelleen.

“Ensimmäisessä vaiheessa me halusimme todistaa sen, että keskivaikeasti ja jopa vaikeasti muistisairaat ihmiset edelleen pystyvät ja haluavat pelata. Nyt meillä on menossa seuraava vaihe. Olemme kokeilleet pallolla toimivaa urheiluohjainta, ja siinä on tarkoitus yhdistää kognitiiviset ja motoriset harjoitukset. Eli saadaan erilaiset käsien ja jalkojen liikeradat mukaan. Kohderyhmänä ovat myös muut kuntoutujat, eivät vain muistisairaat ihmiset”, Rouhiainen kertoi.

“Me haluamme tehdä pelin, jonka pelaaminen on hauskaa. Sitä ei ole tarkoitus pelata siksi, että se auttaa tai parantaa tai joku on käskenyt tekemään harjoitteita. Idea on, että pelin äärellä on mukavaa ja liikkeet tulee tehtyä pelin varjolla.”

“Sanotaan, että muistisairas ei opi mitään. Se ei pidä paikkaansa. Hän kyllä oppii, mutta unohtaa sen saman tien. Uusi oppimiskokemus on kuitenkin aina uusi elämys. Pelit tuovat oppimisen ilon takaisin.”

4. Kwork Innovations

Mari Kuuttila on mukana kehittämässä oppivaa chatbotia. Kuva: Minna Kilpeläinen.

Terveystuotteiden johtaja Mari Kuuttila Helsingissä toimivasta Kwork Innovationsista esitteli mm. hotelleissa testatun ChatbotPack-palvelukonseptin, joka voi helpottaa tiedonhakua ja -välitystä myös esimerkiksi hoitohenkilökunnan kesken ja asiakkaiden kanssa. ChatbotPack toimii myös asiakkailla, jotka eivät pysty kirjoittamaan tietokoneella tai älylaitteella, sillä sitä voi käyttää myös puheentunnistuksen avulla. ChatbotiPackin voi integroida toimimaan useiden muiden sovellusten tai vaikkapa robotin kautta.

ChatbotPack voi tallentaa tietoa ja toimia eräänlaisena koko ajan oppivana tietopankkina.

“Chatbotimme pohjautuu tekoälyyn, jolloin sitä voidaan opettaa vastaamaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi hoitohenkilökuntaa varten voidaan ladata kysymyspatteristo tavallisista kysymyksistä. ChatbotPack oppii myös ennakoimaan ja ohjaamaan käyttäjää tarjoamalla seuraavia todennäköisesti eteen tulevia kysymyksiä. Esimerkiksi kotona asuvia iäkkäitä ihmisiä ChatbotPack voi myös muistuttaa vaikkapa lääkkeiden otosta tai tapaamisista”, Kuuttila kertoi.

Mari Kuuttilan oma kiinnostus on kehittää asiakaspalvelua, lääketurvallisuutta, monialaista ammatillisuutta ja tekoälyratkaisuja. Hän on taustaltaan proviisori ja tehnyt aiemmin pitkään työtä apteekissa. ChatbotPackin kehitystyössä kiinnostuksen kohteet yhdistyvät.

Kuuttila pitää tärkeänä, että ChatbotPackia kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa.

“Kunkin asiakasryhmän kanssa istumme alas ja kysymme, millaisia asioita käyttäjät yleensä kysyvät ja millaisista asioista he tarvitsevat tietoa. Muotoilemme kysymyksiä, jotka ovat ihmisten kielenkäytössä luonnollisia”, Kuuttila kertoi.

5. Wizense

Jussi Heiskanen, Wizense
Puettava sensori voi kerätä laajasti erilaista tietoa. Kuva: Minna Kilpeläinen.

Vantaalaisen Wizense-yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Jussi Heiskasen yritys kehittää teollisen internetin ratkaisuja. Niissä voidaan hyödyntää esimerkiksi sensoreiden antamaa tietoa, niiden yhdistämistä ja analytiikkaa. Pääasiallisena tuotteena on puettava Fieldsight Wear -sensori, jonka voi kiinnittää käyttäjän vaatteisiin tai vaikkapa ranteeseen.

“Laite kerää dataa esimerkiksi käyttäjänsä liikkeistä, mutta myös ympäristöstä, kuten vaikkapa sisäilman kosteudesta tai orgaanisista hajuista. Laite voi myös varoittaa käyttäjää vaarasta tilaindikaatiolla ja ne voi kuitata kosketukseen perustuvalla hälytysjärjestelmällä”, Heiskanen kertoi.

Wizensen ratkaisut toimivat parhaimmillaan turvallisuutta parantavina ratkaisuina, jolloin sovellus kertoo, jos kohteessa tapahtuu jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Tuotteet toimivat pilvessä ja ovat käytettävissä useilla eri älylaitteilla kännykästä älyrannekkeisiin.

“Nämä ratkaisut eivät välttämättä vaadi sitä, että esimerkiksi puhelin olisi kaiken aikaa mukana. Tietoa voidaan kerätä myös tukiasemien kautta”, Heiskanen kertoi.

Metropolia Ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämön, Turbiinin, yhteydessä Vantaan Technopoliksessa toimiva Wizense on myös erilaisten IoT-ratkaisujen klinikka muille yrityksille. Yhteistyössä käytetään heidän edelleen laajenevaa verkostoaan, jossa on erinomaista piiri- ja moduulivalmistajien, gateway-toimittajien sekä sopimusvalmistajien osaamista. HIPPA-hanketta Heiskanen piti mainiona mahdollisuutena kerätä palautetta tuotekehitykselle.

6. Physilect

Erik Raita, Physilect
Erik Raita haluaa motivoida kotiharjoitteluun etäkuntoutuslaitteen avulla.
Kuva: Minna Kilpeläinen

Physilectin myynti- ja markkinointipäällikkö Erik Raita oli Slushissa kertomassa tietokoneavusteisesta, etäkuntoutukseen liittyvästä tuotteesta. Sen tarkoituksena on motivoida omatoimisiin, yksilöllisesti suunniteltuihin kuntoutusharjoituksiin kotona, kun lähikuntoutus on ohi.

“Tämän hetken etäkuntoutusteknologia perustuu livevideokuvaan eli siinä ammattilaisen pitää olla kuntoutujan kanssa samaan aikaan läsnä. Me lähdimme kehittämään teknologiaa siten, että laite voi ohjata kuntoutusta myös, kun ammattilainen ei ole paikalla. Terapeutti tietenkin suunnittelee kunkin käyttäjän kuntoutusohjelman”, Raita kertoi.

Tieto kuntoutujan suorituksista myös tallentuu pilvipalveluun, josta se on milloin vain terapeutin käytettävissä.

“Terapeutti pystyy myöhemmin seuraamaan, onko harjoiteltu ja miten harjoitukset ovat menneet. Käyttäjää kuntoutusohjelma motivoi, kun se on sopivalla tavalla vaativa. Kotikuntoutuksessa on tyypillistä, että vaikka ollaan hyvinkin motivoituneita tekemään harjoituksia, ne saatetaan tehdä väärin”, Raita kertoi.

Laajasti kliinisesti testattu laite antaa visuaalista palautetta siitä, tulivatko harjoitteet tehdyksi oikein. Videokuva ja reaaliaikainen palaute auttaa kehittämään kuntoutujan liikekontrollia.

Physilectin ratkaisu sisältää lisäksi mittaus- ja analysointityökaluja ammattilaiselle, joiden avulla mm. tasapainon mittaaminen liikkeen aikana ja liikkeiden tarkempi analysointi käy helposti ja nopeasti.

“Physilectin palaute perustuu liikkeentunnistukseen, joka mahdollistuu laitteen mukana tulevan kameran avulla. Laite peilaa reaaliaikaisesti suoritusta tavoitesuoritukseen, joka on mahdollista räätälöidä kullekin käyttäjälle yksilöllisesti. Laite haastaa tekemään harjoituksen niin monta kertaa, että se menee oikein. Jos taas virheitä tulee paljon tai se vaikuttaa liian helpolta, pilvipalvelussa oleva tieto siitä kertoo terapeutille, että harjoitetta pitää ehkä muuttaa”, Raita kertoi.

“Tällaisen kuntoutusteknologian kautta saavutetaan mittavat säästöt, kun useammat käyttäjät pääsevät käyttämään kuntoutusohjelmaa omaan tahtiin. Sama henkilökunta pystyy palvelemaan suurempaa joukkoa avun tarvitsijoita.”

7. Carecode

Joose Toiviainen, Carecode
Joose Toiviainen kertoi kommunikaatiota sujuvoittavasta ratkaisusta.
Kuva: Minna Kilpeläinen.

Carecode kehittää kommunikaatioratkaisuja hoitohenkilökunnan välillä ja asiakkaiden kanssa. Sen tarkoituksena on myös kehittää ajan hallintaa muistutuspalveluiden ja virtuaalisen odotushuoneen avulla. Potilastapaukset on helpompi hallita ja ohjata potilaat oikealle henkilölle.

Carecode kerää sinne ladattua dataa, mutta poistaa ne tietyin väliajoin. Käyttäjätiedon tietoturvasta halutaan pitää erityisesti huolta. Carecodea esitteli Slushissa myynnin asiantuntija Joose Toiviainen.

8. Gubbe

Meri-Tuuli Laaksonen ja Sandra Lounamaa, Gubbe
Meri-Tuuli Laaksonen ja Sandra Lounamaa (oik.) tarjoavat ystäväpalvelua. Kuva: Gubbe.

Gubbe-sydänystäväpalvelu tarjoaa iäkkäille ihmisille seuraa ja apua kasvotusten. Gubben työntekijät ovat pääasiassa korkeakouluopiskelijoita tai lukiolaisia.

“Meidän palvelu yhdistää kaksi ikäpolvea eli opiskelijat ja ikäihmiset. Me tarjoamme iloista seuraa ja apua arjen askareisiin. Vaikka yhtiökumppanini onkin muun muassa terveystieteiden maisteri, emme kuitenkaan tarjoa hoivapalvelua. Gubbet eivät ole hoiva-alan opiskelijoita”, Gubben toinen perustaja Sandra Lounamaa kertoi.

“Gubbet voivat käydä asiakkaiden kanssa ulkoilemassa tai vaikka teatterissa. Voidaan tehdä yhdessä ruokaa tai avustaa tietoteknisissä pulmissa. Vuodepotilaille voidaan lukea kirjaa tai ihan vain jutella”, Lounamaa luetteli.

Facebookin vauvaryhmän kautta tutustuneiden kahden naisen yrityksellä on yhteensä 27 Gubbea pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Lappeenrannassa. Opiskelijat ovat löytäneet palvelun, ja Gubbeksi hakijoiden määrä on suuri. Palvelu lanseerattiin julkisesti vasta lokakuun alussa nettisivujen kautta ja hakemuksia on ollut kolmesta jopa kahteenkymmeneen päivässä. Siksi kasvutavoitteetkin ovat suuret.

“Tavoitteena on, että vuoden päästä jokainen suomalainen tietää, mikä Gubbe on ja kolmen vuoden päästä jokainen ruotsalainen tietää, mikä Gubbe on. Haluamme skaalauttaa liiketoimintamallimme. Yksi syy, miksi olemme Slushissa, onkin se, että tarvitsemme isompia asiakasmääriä varten toimivan varausjärjestelmän”, Lounamaa selitti.

“Tällä hetkellä toimimme käsipelillä, eli nettisivujen kautta asiakkaat voivat lähettää tilauksen ja me otamme sitten yhteyttä ja sovimme milloin ja mitä Gubbet asiakkaan kanssa tekevät. Jatkossa me haluamme automatisoida tämän.”

Lounamaa visioi varausjärjestelmää, johon voitaisiin tehdä Gubbejen profiilit heidän taustoistaan ja kiinnostuksen kohteistaan sekä yhdistää asiakkaiden osoitetiedot ja aikataulut siten, että palvelun suunnittelu on mahdollisimman kätevää. Järjestelmässä pitäisi olla mukana myös maksujärjestelmä.

9. Levos

Vesa Hesso, Levos
Vesa Hesson tavoitteena on parantaa elämänlaatua hyvän unen kautta.
Kuva: Minna Kilpeläinen.

Levos Oy:n toimitusjohtaja, tietotekniikan diplomi-insinööri Vesa Hesso oli Slushissa etsimässä rahoittajia ja mahdollisia kumppaneita Levos-älysängyn tuotekehitystyöhön ja toteutukseen. Yritystoiminta on vielä alussa, joten HIPPA-hankkeen tuki tulee myös tarpeeseen.

“Levos-sängyn ajatuksena on, että siitä tehdään sähköinen ja aktiivisesti (moottoroidusti) patjansa muotoa muuttava. Se sisältää erilaisia antureita sekä tietokoneen, jolloin se on myös tietokoneohjattava. Sänkyä saa siis ohjattua vaikkapa älypuhelimellaan tai tabletti-tietokoneella”, Hesso selitti.

“Levos-sänky voi älykkäänä kodin laitteena huolehtia aktiivisesti eli oma-aloitteisesti ja omatoimisesti nukkujan unesta ja tehdä siitä mahdollisimman hyvää”, Hesso visioi.



Yleinen

HIPPA