Hipan viimeinen kehittäjäklubi pidettiin webinaarina 16.2.2021 kaikille digitaalisuudesta ja tulevaisuuden palveluasumisesta kiinnostuneille ja sitä kehittäville henkilöille, yrityksille ja organisaatioille. Webinaariin osallistui yhteensä 91 henkilöä. Mukana oli kansalaisia, palveluntuottajia, ammattilaisia, järjestöjen ja säätiöiden edustajia, digi- ja rakennusalan teknologiayrityksiä sekä monia eri alan asiantuntijoita ja opiskelijoita.

Webinaarissa esitteltiin ja pohdittiin älykodeissa tapahtuvaa datan keruuta ja koneälyn mahdollisuuksia loppukäyttäjän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Miten data saadaan hyötykäyttöön loppukäyttäjälle? Mikä on tärkeää ja mahdollista älykodissa? Miten älykodin keräämää dataa voidaan käyttää?

Ihminen edellä

Webinaarin virittäjänä toimi futuristi Perttu Pölönen, jonka HIPPA-hankkeen loppuwebinaarissa pidetystä puheenvuorosta nähtiin kooste. Pölönen visioi, että tulevaisuudessa tietokoneet keskustelevat entistä enemmän keskenään ja kodit optimoidaan vielä pidemmälle, kun ymmärrämme toisiinsa kytkeytyvien tietokoneiden käyttöä.

Perttu Pölönen muistutti, että meidän tulisi kehittää ratkaisuja, jotka ovat parempia, ei tehokkaampia. 

“Teknologiaa ei pidä käyttää tai soveltaa vain siksi, että se tehostaa jotain prosessia, vaan tärkeää on ymmärtää laajempi kuva. Tehokkuus sikseen – tekeekö se elämästä parempaa?” Pölönen kysyi. 

Oulun kaupungin Haukiputaan hyvinvointikeskuksen palveluesimies Päivi Meriläinen kertoi palveluasumisen haasteista ja siitä, kuinka digitaalisuus voisi parantaa asukkaiden ja henkilökunnan elämää. 

“Digitaalisuuden kehittämisessä tärkeintä on kuitenkin mennä ihminen edellä. Kehitetään sitten millaisia digitaalisia ratkaisuja tahansa, on aina lähdettävä ihmisen tarpeista käsin”, Meriläinen sanoi.

Päivi Meriläinen siteerasi alustuksessaan Tommy Tabermanin runoa “ Pieni laulu ihmisestä”.

“Emme ole tähtiä, taivaan lintuja, olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa. Ihminen tarvitsee ihmistä.” Meriläiselle tämä runo kertoi hyvin asian, jota ei voi unohtaa kehitettäessä käyttäjälähtöisiä ratkaisuja.

Webinaarissa nähtiin video Aira Samulinista älykodissaan. Aira Samulin on innokas kotona asumisen puolestapuhuja. Kotona voi jatkaa asumista turvallisesti esimerkiksi käyttämällä ohjelmistoa, jonka avulla voidaan seurata asukkaan toimintoja ja mitata terveyteen liittyviä elintoimintoja.

“Turvallisuusteknologia toimii pilvipalvelun kautta, joten voi olla kotona ja siellä nämä laitteet seuraavat niin, ettei niitä edes huomaa. Sitten voi valita, että meneekö tämän tieto lääkärille, lähiomaisille tai naapurille. Tämä on valtavan laaja alue, miten voi apua käyttää. Omaisen puhelimeen menee tieto, että nyt on ulko-ovi auki, mitäs on tapahtunut? Ja nyt ei ole tullut vessasta pois tai on pudonnut sängystä pois. Petianturit kertovat esimerkiksi, millainen uni sinulla on ollut, montako kertaa olet kääntynyt, montako kertaa herännyt, käynyt pois vuoteesta tai etkö ole noussut ollenkaan. Sitä voi seurata niin huomaamatta”, Samulin kertoi.

Dataa on – mitä sillä tehdään?

Vivago Oy:n johtaja Arto Mikkola esitteli digitaalisia hoitopalveluja. Vivago tuottaa dataa hyvinvoinnin lähtötason ja funktionaalisen toimintakyvyn jatkuvan mittauksen avulla. Vivago CARE -kellon ja Vivago Domi POINT -tukiasema tuottavat tietoa reaaliajassa automaattisesti käyttäjän unesta, aktiivisuudesta ja vuorokausirytmistä. Ylimääräisiä sensoreita ei tarvita. 

“Vivago-ratkaisun avulla voidaan tarjota uusia tapoja tukea itsenäistä asumista kotona sekä kehittää kotihoidon palveluita. Ratkaisu turvaa ja huolehtii kotona asuvan turvallisuudesta jopa silloin, kun hän ei itse pysty hälyttämään apua, kuten esimerkiksi tajuttomuuden sattuessa”, Arto Mikkola kertoi. 

Benete Oy:n toimitusjohtaja Kari Bäckman esitteli tuotetta, jonka keräämän sensoritiedon avulla voidaan analysoida käyttäjän toimintakykyä ja tehostaa hoitotyötä. Benete Life Analytics palvelun avulla on mahdollista tunnistaa toimintakyvyssä ja kognitiossa tapahtuvia muutoksia jo aikaisessa vaiheessa.

”Yleisistä terveys- ja hyvinvointipalveluista poiketen analysoimme henkilön elämää kokonaisvaltaisesti kattaen paljon enemmän kuin pelkkiä fysiologisia tietoja. Henkilön päivittäisiä aktiviteetteja ja toimintatapoja mallinnetaan hyödyntäen yhdessä ketterää sensoriteknologiaa ja Life Analyticsin älykkäitä algoritmeja. Näiden tietojen avulla ammattilaiset näkevät asiakkaidensa terveydessä, hyvinvoinnissa sekä toimintakyvyssä ja kognitiossa tapahtuvia muutoksia ja havaitsevat jo aikaisessa vaiheessa välitöntä hoitoa tarvitsevat asiakkaat”, Kari Bäckman kertoi.

“Life Analytics on suunniteltu tukemaan vanhustenhoidon henkilöstön jokapäiväistä työtä. Palvelun avulla varmistetaan asiakkaiden ympärivuorokautinen, turvallinen ja tehokas seuranta, mikä tekee hoitotyöstä tehokkaampaa ja mielekkäämpää. Beneten toiminnan tuloksena sosiaali- ja terveydenhuolto hyötyy merkittävästi alentuneista vanhusten hoitokustannuksista ja uusista tehokkaammista palveluista”, Bäckman selvensi.

Ei dataa datan vuoksi

Arto Mikkolan mukaan älykodit tuottavat tulevaisuudessa yhä enemmän tietoa asukkaasta/asukkaista. Mikkola pohtii kuitenkin ääneen, pitääkö jokainen huone/tila täyttää sensoreilla.

“Digitalisaation ”huumassa” erilaisten sensoreiden määrän kasvu tuntuu olevan ensisijainen tarkoitus, vaikka kehityksen suunta pitäisi olla päin vastoin. Tarvitaan luotettavaa tietoa, mutta mahdollisimman vähäisellä kotiin asennettavalla laitemäärällä”, Mikkola kertoi.

“Eri teknologioiden kehittyessä on hyvä huomioida, että pitää antaa tilaa myös normaalille arjelle. Kaikkiin huoneisiin ei mielestäni tarvitse laittaa sensoreita, koska se tieto, missä tilassa aikaa vietetään, ei ole kokonaisuuden kannalta relevantti. Lisääntyvät sensorit voivat aiheuttaa jopa ahdistusta, ja näin vähentää asukkaan liikkumista tai aktiivisuutta omassa kodissaan, jos on tietoinen siitä, että kaikki normaaliin arkeen kuuluva tekeminen tehdään näkyväksi. Vivagon yksilöllinen mittaus antaa luotettavasti tiedon hyvinvoinnin muutoksista ennakoiden ja huomaamattomasti niin, ettei tarvitse tietää, missä tilassa kotona käyttäjä aikaa viettää”, Mikkola sanoi.

Käyttäjälähtöistä teknologiaa ja asumismukavuutta digitaalisissa kodeissa

Skanskan kehityspäällikkö Tuomas Koivula ja ABB:n tuotemarkkinointijohtaja Jami Sorsa kertoivat, millaisia älykoteja tällä hetkellä ollaan kehittämässä ihmisille.

Jami Sorsan mukaan älykotien varsinainen tavoite on luoda turvallisuutta, yksilöllisyyttä ja hyvinvointia ihmisille. Koivulan mukaan teknologia arkipäiväistyy ajan kanssa ja uuden sukupolven asunnoissa on jo runsaasti uusia valmiuksia. 

“Teknologia toimii palvelujen mahdollistajana ja toiminta-alustana”, Koivula sanoi.

”Teknologiaa on jo olemassa, joten kysymys ei ole, mikä on mahdollista, vaan mikä tuottaa lisäarvoa”, Sorsa jatkoi. 

Sorsan mukaan digitaalisen kodin järjestelmät toimivat tällä hetkellä pääosin omissa vertikaaleissaan eli niitä on kehitetty omissa tuotantoketjuissaan, ei muiden järjestelmien kanssa. Sorsa uskoo, että tulevaisuudessa järjestelmät muodostavat yhteisen ekosysteemin hyödyntäen avoimia rajapintoja.

Digitaalinen koti tuottaa paljon ja monenlaista dataa antureiden ja sensoreiden välityksellä: kodin olosuhteista, laitteiden käytöstä ja kunnosta, energiankulutuksesta, asukkaan käyttäytymisestä, jne. 

”Teknologian käyttö puolestaan muotoutuu monitoroinnista säätöön, automaatioon ja ennakointiin”, Sorsa kertoi. 

Uusia mahdollisuuksia oivalletaan yhdessä

Koivulan mukaan yksilöllisyys, palvelut ja tekoäly (AI) korostuvat jatkossa. Digitaalisten kotien suoraa kysyntää on kuitenkin vaikea nähdä etukäteen.

“Nyt näyttää siltä, että tarjonta synnyttää kysyntää. Käyttäjätarpeet ja -sovellukset muotoutuvat tietoisuuden kasvaessa. Erilaiset use caset muovaavat teknologiaa, ja onkin tärkeää huomata, että uusia mahdollisuuksia oivalletaan yhdessä. Kukaan tai mikään ei ratkaise kaikkea, vaan ne tehdään yhdessä”, Koivula sanoi. 

“Erilaiset ekosysteemit, kuten ABB Developer Portal, ovat hyviä kehitysalustoja”, Sorsa kertoi.

Skanska ja ABB tekevät myös tiivistä yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.

Metropolian rakennusalan asiantuntija Harri Hahkala esitteli Myllypuron kampuksen SmartLabin, joka toimii älykotien kehitysalustana ja opiskelijoiden oppimisympäristönä. 

Yhteiskehittelyä datan käytöstä

Hipan kokeilemia etäyhteiskehittelyn muotoja käytettiin myös kehittäjäklubiwebinaarissa. Yhteiskehittelyssä Hipan toimijat fasilitoivat aluksi ryhmiin jaetun osallistujajoukon keskustelua sekä työskentelyä Jamboardeilla. Ryhmät etsivät vastauksia siihen, kuinka asunnoista ja ihmisistä kerätty data saataisiin hyötykäyttöön loppukäyttäjille ja millainen tieto auttaisi elämään paremmin omassa kodissa: mihin tietoa pitäisi kyetä käyttämään? Ryhmissä pohdittiin myös, mitä datankeruu meille merkitsee ja millaista osaamista tarvitaan sen käyttämiseksi. Asenteiden vaikutusta datan käyttöönottoon käsiteltiin myös.

Keskustelujen ja Jamboardeille tuotetun aineiston perusteella paremman asumisen ja elämisen edistämisessä keskeistä oli: 

• yksilöllinen terveystieto, kuten tieto asukkaan fyysisestä aktiivisuudesta ja mielialasta
• rakennuksesta ja ympäristöstä kerättävä tieto, kuten olosuhteet, energiankulutus ja taloudellisuus 
• turvallisuuteen liittyvä tieto, kuten kodista saatava valvontatieto
• tieto sujuvan arjen tueksi
• palvelutarjonnasta koottu tieto asumista tukevien palveluiden käytön helpottamiseksi

Yhteiskehitteylssä tunnistettiin tarve arjen sujuvuutta edistävälle tiedolle – “tukiälylle” – joka helpottaa arkisia asioita, kuten salasanojen hallintaa sekä avainten, lompakon, puhelimen tai harvemmin käytettävien tavaroiden löytämistä. Tietoa ja tukiälyä hyödynnettäisiin myös kodin siisteyden, viihtyvyyden ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Avuksi olisivat ratkaisut, jotka muistuttaisivat erilaisista harvakseltaan tehtävistä huoltotöistä kotona, jotta ne eivät unohdu, tai vaikkapa siitä, että maito on lopussa.

Tärkeäksi nähtiin, että kaikesta kerättävästä tiedosta olisi saavilla yleinen tilannekuva. Se auttaisi ennakoimaan terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyviä tarpeita. Kotona asumista ja mielekästä tekemistä tulisi tarpeen mukaan mahdollistaa erilaisten palveluiden avulla. Palveluista saatavan tiedon katsottiin olevan pirstaleista ja vaikeasti saatavilla. Koottu tieto palveluista ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista eri elämäntilanteissa olisi tärkeää.

Tulevaisuuden hybridikodissa teknologia huomioi ja mahdollistaa myös sosiaalisuuden uudella tavalla. Yhteiskehittelyn tulosten perusteella data on avainasemassa yksilöllisen elämisen mahdollistamisessa. Useat kommentit korostivat sitä, että älykäs asunto oppii elämään asukkaansa mukaan. Älykäs koti ymmärtää ja mukautuu asukkaansa yksilöllisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin. 

Yksilöllisyyden rinnalla yhteiskehittelyssä esiin nousi toisaalta myös karttuvan tiedon hyödyntäminen laajamittaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi ja johtamiseksi kotihoidossa, kotikuntoutuksessa, palveluasumisessa ja hoivassa. Teknologian ja datan hyödyntämiseen liittyy odotuksia ja toiveita muun muassa taloudellisista hyödyistä, päätöksenteon automatisoinnista ja laadun parantamisesta.

Teknologian mahdollisuudet eivät tule täysimääräisesti hyödynnetyksi, jos osaaminen tai asenteet ovat esteenä. Yhteiskehittelyssä nousi esiin tiedottamisen ja tiedon jakamisen tärkeys. Ymmärryksen lisääntyminen, osaamisen vahvistuminen sekä teknologiasta saatavan hyödyn havaitseminen muokkaavat myös asenteita. Teknologiaa hankkiessa tärkeään rooliin nousee hankinta- ja osto-osaaminen.

Kysyttäessä, mitä uutta osaamista ja ymmärrystä tarvitaan tiedon saamiseksi hyötykäyttöön, osallistujien kommenteissa korostui loppukäyttäjien tarpeiden ymmärtäminen. Yhteiskehittelyn tulosten perusteella se voi toteutua asettumalla toisen henkilön asemaan, hahmottamalla tarpeita toisen henkilön arjesta ja elämästä käsin sekä yhteiskehittelyn keinoin. Ryhmäkeskustelussa todettiin myös, että teknologiaa tunnutaan kehitettävän kovin erillään käyttäjäkunnasta etenkin, kun kyse on ikäihmisistä. Toivottiin, että teknologian kehittäjät jalkautuisivat käyttäjien pariin. Tähän haasteeseen tartuttiinkin HIPPA-hankkeessa, kun palveluiden käyttäjät ja teknologioiden kehittäjät pääsivät yhdessä kehittämään ja testaamaan tuotteita ja palveluita myös autenttisissa ympäristöissä. Katso yhteiskehittelyistä ja testauksista kertovia artikkeleita ja videoita TUTTUnetistä. 

Älykodin mahdollisuuksia halutaan pohtia moninäkökulmaisesti yhdessä

Kehittäjäklubiwebinaarissa kerättiin osallistujapalautetta tilaisuuden päätteeksi poll-kyselyllä sekä jälkikäteen lähetetyllä palautekyselyllä. Palautteiden perusteella kehittäjäklubiwebinaari oli onnistunut ja herätti osallistujissa uusia ajatuksia tilaisuuden teemaan liittyen.

Arvokkaaksi nähtiin, että kehittäjäklubiwebinaarin monipuolinen ja hyvin rakennettu sisältö mahdollisti asioiden tarkastelun useasta eri näkökulmasta. Palautetta antaneiden toiveena oli, että vuorovaikutteisia tilaisuuksia jatkettaisiin käytännönläheisten ja konkreettisten case-esimerkkien kera erilaisten etätilaisuuksien muodossa. Etäaamukahvien lisäksi vaihtelua toisivat niin etäiltakahvit kuin kello viiden teetkin.

Kirjoittajat:
Minna Kilpeläinen, FM, KM, viestinnän asiantuntija, freelancer-toimittaja, Metropolia AMK
Sari Helenius, fysioterapeutti YAMK, projektisuunnittelija, Metropolia AMK

HIPPA-hankkeen verkkopalvelun, TUTTUnetin, aamukahvitapaamisia on pidetty joulukuusta 2020 lähtien verkoston eri ryhmille. Yrittäjien aamukahvit olivat 5.2.2021 sekä digitaalisten tuotteiden ja palveluiden käyttäjien aamukahvit 1.3.2021.

Yritysten aamukahvit keräsivät 13 osallistujaa. Mukana oli muun muassa terveydenhuolto-, ohjelmisto-, IT-, teknologia- sekä sisustussuunnittelualan yrittäjiä. Osalle Tuote- ja palvelukehittäjän testi- ja tukiverkosto TUTTUnet oli tullut jo tutuksi. Aamukahvit tarjosivat myös uusille kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua verkkopalveluun. Verkkopalvelun esittelemisen lisäksi halusimme kuulla suoraan yrityksiltä, miten TUTTUnet palvelee yrityksiä ja millainen tuki tai apu olisi tarpeen sekä verkkopalvelulta että palveluverkostolta. Kysyimme myös, keitä kannattaisi kysyä mukaan verkostoon.

TUTTUnetin käyttäjien aamukahveille osallistui 21 osallistujaa. Mukana oli yrittäjiä, kaupunkien edustajia ja asumispalvelujen tarjoajia, joille TUTTUnetistä voisi olla hyötyä. Aamukahveilla kysyttiin, millainen rooli TUTTUnetillä on käyttäjien kehittäjäkumppanina.

Tuotteet ja palvelut jalostuvat aidossa ympäristössä

Aamukahveille osallistuneet yrittäjät kokivat tärkeäksi sen, että TUTTUnet kokoaa autenttisten testausympäristöjen verkoston. Yhteiselle kehittämiselle ja yritysten tarjoamien ratkaisujen testaamiselle avoimia testausympäristöjä kaivattiin mukaan lisää. Toiveena oli erityisesti, että hoivakodit liittyisivät mukaan verkostoon ja avaisivat uusia mahdollisuuksia yhteistyölle ja kumppanuuksien rakentamiselle.

Hoivakotien lisäksi myös kotona asuvat henkilöt halutaan tavoittaa. Tuote- ja palvelukehityksen on ulotuttava ihmisten arkeen kotisairaanhoidon ja hoivapalvelujen ulkopuolella, jotta turvallista ja hyvinvoivaa arkea voidaan tukea jo ennen suuremman palvelutarpeen ilmenemistä. Kotona itsenäisesti tai läheisten tuella, ilman julkisia tai yksityisiä kotona asumisen tuen palveluita asuvat ihmiset ovat keskeinen kohderyhmä HIPPA-hankkeessa mukana olleille yrityksille.

Oppilaitosten ja pk-yritysten synergia

Aamukahveilla esiin nousi oppilaitosten ja pk-yritysten yhteistyön synergiaedut. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n, Suomen yliopistojen rehtorineuvoston UNIFI ry:n ja Suomen Yrittäjät ry:n selvityksessä on tunnistettu, että pk-yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö on alihyödynnetty voimavara (Selvitys: Pk-yritysten näkemyksiä korkeakouluyhteistyöstä ja sen vaikuttavuudesta n.d.).

Oppilaitosyhteistyö tarjoaa mahdollisuuden tarttua erilaisiin näkökulmiin testauksessa sekä tuote- ja palvelukehityksessä. Yrityksen kanssa toteutettavaa testausta voidaan tarkastella ja arvioida esimerkiksi käytettävän teknologian, talouden, työntekijän tai palvelunkäyttäjän kokemuksen tai hoivan näkökulmasta. Opiskelijatyöt ovat yksi keino lisätä tutkimuksellisuutta kehittämiseen. TUTTUnetin kautta toivottiinkin saatavan opinnäytetyön tekijöitä tuote- ja palvelukehitystyön tueksi. Se onnistuu yhteydenottolomakkeen kautta.

Myös yritykset voivat tukea oppilaitoksia oppimisessa ja osaamisen vahvistamisessa tuomalla uusimman teknologian opiskelijoiden käyttöön sekä tarjoamalla mahdollisuuden harjoitteluun tai opinnäytetyön tekemiseen. Digitaitojen lisäksi yhteistyön kautta vahvistuu myös opiskelijoiden liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen, joiden merkitys korostuu koulutuksessa (Opetushallitus 2019).

TUTTUnet kehittäjäkumppanina ja opastajana

Käyttäjien aamukahveilla kysyttiin, miten TUTTUnet palvelee digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttäjiä kehittäjäkumppanin roolissa. Käyttäjät toivoivat etätapaamisia yhteistyön lisäämiseksi. Mukana voisi olla myös asiantuntijoita virittämässä keskusteluja. Testaajapoolia haluttiin kasvattaa mm. yhdistämällä käyttäjien verkostokumppaneita osaksi TUTTUnetiä.

TUTTUnetin toteutuneista ja käynnissä olevista yhteistöistä (testaukset, yhteiskehittelyt, tuotteistaminen) tuotettu sisältö koettiin arvokkaaksi ja sitä toivottiin lisää myös jatkossa. Palveluiden laatuun, kuten esimerkiksi laadun mittaamiseen ja asiakaskokemusten huomioimiseen liittyvät työkalut olisivat myös käyttökelpoisia TUTTUnetin käyttäjille. Osallistujat korostivat myös ilmoittautumiskaavakkeiden ja muiden lomakkeiden suunnittelemista mahdollisimman asiakaslähtöisiksi. Pohdittiin järjestelmää, jossa kontakteista jäisi lomakkeiden käyttäjille jälki, jota pystytään hyödyntämään jatkossa.

Laatu on asiakkaan ymmärtämistä

TUTTUnet antaa apua asiakasymmärryksen kehittämiseen. Asiakaslähtöiset ratkaisut ja asiakasosallisuuden vahvistaminen toiminnassa sekä ratkaisujen ja kehittämisen arvioinnissa ovat olennaisia. Huomio tulee aina kiinnittää kohderyhmiin ja niiden erityispiirteisiin. Esimerkiksi iäkkäiden ihmisten ja testaajien kanssa toimiminen vaatii aikaa tutustua rauhassa ennen testaamista ja kyselyitä. Aidoissa ympäristössä osallistuva arviointi tuo erilaista tietoa kuin lyhyet kyselyt. Asiakkaiden oman arjen kuvailua ja  tarinallisuutta toivottiin mukaan prosesseihin.

TUTTUnetin palveluntarjoajilta toivottiin myös jatkossa mukana oloa: osallistutaan testauksiin, kyselyihin ja yhteiskehittelyihin asiakkaiden sekä käyttäjien omissa toimintaympäristöissä. Osallistujat muistuttivat myös, että saavutettavuus on tärkeää niin TUTTnetin sivustolla kuin tuotekehityksen toiminnassa.

Korona-aikana olemme nopeasti tottuneet toimimaan etäyhteyksillä. HIPPA-hankkeessa on saatu hyviä kokemuksia asiakkaiden ja käyttäjien kuulemisesta ja osallistumisen mahdollisuuksista etäyhteyksin. Silti ei pidä pitää itsestäänselvänä, että kaikki iäkkäät osaavat sovelluksia käyttää. Tietokonepohjaisten kommunikaatiosovellusten lisäksi perinteisempi ryhmäpuhelu voi joskus ajaa saman asian.

Laajeneva TUTTUnet-verkosto palvelee tuote- ja palvelukehittäjää

TUTTUnet tuo yhteen yritykset, sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajat, oppilaitokset sekä palveluiden käyttäjät, joita yhdistää halu kehittää parempaa asumista mahdollistavia digitaalisia tuotteita ja palveluita. Aamukahveille osallistuneet nostivat esiin sosiaalisen median yhtenä keskeisenä levittämisen ja juurruttamisen keinona. Tietoisuus TUTTUnetistä kasvaa, kun viestiä jaetaan omissa verkostoissa.

TUTTUnet-aamukahveille osallistuneet jakoivat toiveen siitä, että verkosto laajenisi ei ainoastaan kansallisesti vaan myös kansainvälisesti. TUTTUnet-sivusto onkin pääosin jo käännetty englanniksi.

HIPPA-hankkeen päättyessä hankkeessa mukana olleet ammattikorkeakoulut ja kaupungit jatkavat palvelujen tarjoamista yrityksille innovaatiokeskittymiensä ja hubiensa kautta.  

Lähteet:

Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdfSelvitys: Pk-yritysten näkemyksiä korkeakouluyhteistyöstä ja sen vaikuttavuudesta n.d. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2018/Pk_selvityksen_yhteenveto_verkko.pdf

Kirjoittajat:
Minna Kilpeläinen, FM, KM, viestinnän asiantuntija, freelancer-toimittaja, Metropolia AMK
Sari Helenius, fysioterapeutti YAMK, projektisuunnittelija, Metropolia AMK

HIPPA-hankkeen verkkopalvelun, TUTTUnetin, palveluntarjoajille pidettiin kaksi aamukahvitilaisuutta ja työpajaa 14.12.2020 ja 18.1.2021. Paikalla oli runsaasti TUTTUnetin sivuilla jo esittäytyvien sekä uusien, potentiaalisten palveluntarjoajien edustajia mm. Oulusta, Tampereelta, Helsingistä, Vantaalta, Espoosta, Turusta, Porista ja Kokkolasta.

Tapahtumien tavoitteena oli tutustua muihin TUTTUnetin palveluntarjoajiin sekä tarkentaa ja laajentaa TUTTUnetin kumppaniverkostoa ja sen toimintaa Suomessa. HIPPA-hankkeen toteuttajia ovat Metropolia AMK, TAMK, Oamk, Helsingin kaupunki ja Oulun kaupunki. Tehtyä työtä halutaan nyt hyödyntää laajemmin, ja esimerkiksi 6Aika-kaupungit Espoo, Vantaa ja Turku olivat aamukahvien keskusteluissa innokkaasti mukana. Kokkolasta tuotiin terveisiä Centria ammattikorkeakoulusta. Tapaamisiin osallistuneet suosittelivat puolestaan omia yhteistyökumppaniorganisaatioitaan eri puolilta Suomea. TUTTUnet-verkosto laajeneekin orgaanisesti ja mm. hyviin suosituksiin perustuen sekä kutsumalla tapahtumiin.

TUTTUnetin tämänhetkiset palveluntarjoajat on esitelty täällä.

Aluksi aamukahveilla näytettiin TUTTUnetin esittelyvideo:

Palvelu yrittäjille

HIPPA-hanke ja TUTTU net haluaa tarjota yrityksille mahdollisuuden esittäytyä referenssinä sivuilla sekä löytää yhteistyökumppaneita, testaus- ja käyttäjäkokeiluympäristöjä ja tilaisuuksia yhteiskehittelyyn yhdessä käyttäjien, ammattilaisten ja asiantuntijoiden sekä opiskelijoiden kanssa. 

TUTTUnet kokoaa yrittäjien käyttöön mm. testaajapoolia. Testaajapooliin voivat ilmoittautua mukaan niin yksittäiset kansalaiset kuin myös organisaatiot tai yksiköt, jotka ovat halukkaita testaamaan ja kokeilemaan uusimpia tuotteita ja palveluja. Aamukahveilla kartoitettiinkin, millaisia testaajapooleja on jo olemassa. Esimerkiksi Oulussa patiolla.fi-testaajapooli on ollut toimiva konsepti.

Kysyimme osallistujilta, kuinka yrittäjiä voidaan palvella TUTTU netin kautta ja mitä se edellyttää TUTTUnetiltä ja palveluntarjoajilta. Palveluntarjoajilla on monipuolisia testaus- ja käyttäjäkokeiluympäristöjä sekä innovaatiopalveluja ja niiden näkyvyyttä ja löydettävyyttä halutaan TUTTUnetin kautta edelleen parantaa.

Monipuolisia testaus- ja käyttäjäkokeiluympäristöjä ympäri Suomea

Palveluntarjoajilla on myös olemassa erilaisia testausympäristöjä, kuten mm. Metropolian Asiakaslähtöiset hyvintointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymään kuuluva Metropolia Proof sekä HyMy-kylän Kotikulma, Oamkin SimLab ja Mahdollistava koti, sekä TAMKin Sote Virtual Lab. Aamukahvilla mainittiin myös mm. Health Campus Turun Terttu-palvelu ja Terva-hanke.

Oulu Healthin OuluWelfareLab sekä Helsingin kaupunki tarjoavat autenttisia testausympäristöjä kotoa sairaalaan. Pääkaupunkiseudulla HIPPA-hankkeen autenttisena ympäristönä on ollut Myllypuron seniorikeskus. Testbed Helsinki toimii jatkossa tahona, jonka kautta autenttisiin ympäristöihin voi päästä.  Tampereella autenttisena testausympäristönä on toiminut Sointu Senioripalvelujen Kuuselakeskus (ent. Pirkanmaan Senioripalvelut Oy) ja Oulussa Haukiputaan asumispalvelut. 

Yritysten kehittämistä palvelevat BusinessOulu, Business Tampere sekä mm. Health Incubator Helsinki. Käyttäjille apua digitaalisten tuotteiden käyttämiseen tarjoaa muun muassa Tampereen kaupungin Laitetorin Kotitori. Tampereen Health Hub  on kohtauspaikka kaikille, jotka haluavat yhteistyössä edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. 

Oulusta mukana ovat myös Cente for Health and Techonology, Oamkin ja Oulun yliopiston yhteinen innovaatiokeskus sekä Oamkin Avanto-yrittäjyysohjelma.

Profiloitumista ja yhteistyötä

Aamukahvilla pohdittiin, olisiko kunkin testbedin ja muun tuotekehitystä tukevan tahon profiloitumista tarpeen tuoda esille. Todettiin, että Suomessa on mm. hyvinkin samankaltaisia tuotteiden ja palveluiden testaupalveluja antavia tahoja, joiden palvelut eivät erotu toisistaan. Tapaamisessa tunnistettiin kuitenkin se, että alueella ei välttämättä ole merkitystä yrittäjälle. HIPPA-hankkeessa onkin ollut useita yrityksiä, jotka ovat testanneet tuotteitaan kaikilla kolmella HIPPA-paikkakunnlla. Helsingissä toimistoaan pitävät yritykset ovat voineet ottaa ensin yhteyttä Ouluun tai päinvastoin. Kyse on tuotteen ja palvelun käyttötarkoituksesta, millainen ympäristö parhaiten auttaa sen kehittämistä. Olennaista on myös selvittää maksullisten ja maksuttomien palveluiden näkyminen yhteistyökumppaneita etsittäessä.

TUTTUnetin verkostosta ovat kiinnostuneet myös muut verkostot ja hankkeet, kuten esimerkiksi THL:n vetämä, Hyvinvoinnin tekoäly- ja robotiikkaohjelma Hyteairo ja Prizztech Oy:n koordinoima Satakunta DigiHealth -hanke. Verkostojen moniin suuntiin toimivaa viestintää onkin HIPPA-hankkeen aikana harrastettu paljon. 

Sopivien palveluntarjoajien löytämisen varmistaminen on TUTTUnetissä keskeinen tavoite. TUTTUnetin on tarkoitus olla käyttäjäystävällinen palvelu, jonka kautta yritys pääsee mahdollisimman sujuvasti mukaan ja osaa valita itselleen sopivan palvelun. Tätä varten sivustolle toivottiin ohjeistusta esimerkiksi siitä, kuinka pitkään kehitysprosessit voivat kestää ja mitä minkäkin tahon kanssa tehdään. Tästä sivustolla onkin jo useita esimerkkijuttuja (katso tämän jutun lopusta). 

Tietoa käyttäjälähtöisestä kehittämisestä

TUTTUnet on tuotekehittäjiä palvelevien asia-artikkelien ja Hipan yhteiskehittelyistä, testauksista ja käyttäjäkokeiluista ja kaupallistamisen tukitoimista kertovien juttujen aarreaitta. TUTTUnetin Tietoa ja oivalluksia -osiosta löytyy yritystä kädestä pitäen opastavia juttuja ja graafisesti esitetyt polut, kuinka käyttäjälähtöisen kehittämisen tukitoimet etenevät. Vaikka HIPPA-hanke on keskittynyt palveluasumiseen ja monissa keisseissään erityisesti ikäihmisten tarpeisiin, voivat Hipan tuloksia hyödyntää monien muidenkin alojen käyttäjälähtöisestä tuote- ja palvelukehityksestä kiinnostuneet yritykset, asiantuntijat ja opiskelijat sekä käyttäjät (mm. tuotetta käyttävät asiakkaat ja ammattilaiset). TUTTUnet pyrkii olemaan alusta, joka auttaa yhteistyön tekemisessä kaikkia osapuolia.

TUTTUnetin palveluntarjoajien aamukahveilla osallistujat halusivat korostaa sitä, että TUTTUnet näyttää mallia käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. Näkökulmaa ei ole vielä liiaksi korostettu tuotekehittämisen yhteydessä. Palveluntarjoajia kiinnosti se, kuinka voitaisiin luoda mahdollisimman hyvin yrityksiä ja käyttäjiä palvelevia yhteiskehittelyjä. Korona-aikana Hipassa on kokeiltu etäyhteiskehittelyjä ja -testauksia ja ne ovat osoittautuneet toimiviksi vaihtoehdoiksi. Jatkossa näitä on tarkoitus myös kehittää lisää. Tarvelähtöisyys on myös keskeinen käsite kehitystyössä. HIPPA-hankkeessa kerättiin systemaattisesti tarpeita mm. Oulun kaupungin ja Oamkin toimesta ja aamukahveilla mainittiin myös Turussa ja Oulussa toteutettu 6Ajan Ysi-hanke, jonka tuloksia voisi käyttää myös TUTTUnetin verkostossa.

Verkosto laajenee kansainvälisesti

TUTTUnet on luotu HIPPA-hankkeen EAKR 6Aika -rahoituksella. HIPPA-hankkeen aikana on luotu kansallisen tason yhteistyötä, mutta näkymänä on saada myös kansainvälisiä palveluja mukaan. Tämä auttaisi yrityksiä kansainvälisessä kasvussa ja palvelujen skaalaamisessa. TUTTUnetin keskeiset osat käännetäänkin englanniksi vielä kevään 2021 aikana. Kansainvälisten verkostojen kartoittamista tehdään mm. Metropolian opiskelijatyönä. Aluksi keskitytään eurooppalaisiin verkostoihin, mutta hanketoimijoilla ja palveluntarjoajilla on yhteistyötä myös mm. Kanadassa ja Aasiassa.

TUTTUnetin toiminnan kehittämiseksi pyydetään jatkuvasti palautetta, jotta sivusto toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Yrittäjille ollaankin pitämässä mm. oma aamukahvitapaaminen 5.2. klo 8.30 – 10.00.

Kirjoittaja:

Minna Kilpeläinen, FM ja KM, viestinnän projektiasiantuntija / HIPPA-hanke, HIPPA-blogin ja TUTTUnetin päätoimittaja

Lue lisää TUTTUnetin juttuja:

Kuinka organisoida testaus- ja käyttäjäkokeiluprosessi: esimerkit Oulusta ja Tampereelta

Living labit ja testbedit käyttäjälähtöisinä kehittämis- ja testausympäristöinä

Käyttäjäkokeilu – mahdollisuus testata ratkaisun soveltuvuutta aiottuun käyttöön

Katso myös TUTTUnetin Käyttäjälähtöisen kehittämisen polut: Yhteistyön aloitus, Yhteiskehittelyn tuki, Testakset ja käyttäjäkokeilut ja Kaupallistaminen.

HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeen kolmetuntinen loppuwebinaari 2.12.2020 toteutui teemalla Parhaat asiat tehdään yhdessä. Webinaarin aloituspuheenvuoron piti Aalto yliopiston terveyden ja hyvinvoinnin arkkitehtuurin professori Laura Arpiainen. Futuristi Perttu Pölönen viritteli ajattelemaan tulevaisuuden teknologioita ja asumista ja Aira Samulin kertoi digikodistaan, jossa hän voi elää omannäköistään elämää turvallisesti digitaalisten seurantaohjelmistojen avulla. Juontajat, yhteistoiminnan ja yhteiskehittelyn asiantuntija ja toimintaterapian  yliopettaja Toini Harra sekä vanhustyön ja geronteknologian asiantuntija, lehtori Panu Karhinen luotsasivat tapahtuman Metropolian YouTubessa. Metropolian hanketoimijat ja  fasilitoivat yhdessä opiskelijoiden kanssa Zoomissa tulevaisuuden kodin yhteiskehittelyn. Hipan toiminta tuli eläväksi videoiden avulla ja Tussitaikureiden piirtämänä. 

Hankkeessa yhteisen asian äärellä on ollut kaiken kaikkiaan yli neljänkymmenen henkilön monialaisten hanketoimijoiden tiimi Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Hipassa on tehty yhteistyötä yli yli sadan yrityksen kanssa ja lähes puolet niistä on osallistunut hankkeen toimenpiteisiin. Hipassa on tarjottu yrityksille digitaalisten tuotteiden ja palveluiden yhteiskehittelyjä, testauksia ja käyttäjäkokeiluja sekä kaupallistamisen työpajoja ja muita tukitoimia. HIPPA sai kolme kuukautta jatkoaikaa ja käynnistää sinä aikana TUTTU net – Tuotekehittäjän testi- ja tukiverkoston palvelemaan yrityksiä, tuotteiden ja palveluiden monenlaisia käyttäjiä sekä asiantuntijoita ja opiskelijoita ympäri Suomen sijaitsevissa ammattikorkeakoulujen ja kaupunkien innovaatiokeskittymissä, testlabeissa ja hubeissa.

Yksinäisyyden poistaminen ja virikkeellisyys parantavat ikääntyneiden asumista

https://www.youtube.com/watch?v=0Tn0EmJGVIE

Hipan toiminnan aikana palveluasumisen keskeisiä elementtejä kysyessä tullut esille ikääntyneiden ja asumisessaan hoitoa ja tukea tarvitsevien yksinäisyys, avuttomuus ja ikävystyminen ja sitä kautta toive yhteisöllisesti asumisesta. Myös Laura Arpiainen korosti niitä avauspuheenvuorossaan. Hänen mukaansa turvallisuus, yhteenkuuluvuuden tunne ja henkilön arvokkuus ovat aivan perustavaa laatua olevia elementtejä hyvinvoinnissa. Arpiaisen mukaan yhteisöllisyyden kehittäminen asumisessa on vastaus kaikkiin kysymyksiin.

Arpiainen muistutti, että ikääntyneet ovat resurssi kaikille yhteiskunnille. 

“Meidän täytyy lopettaa se ajattelu, että ikääntyminen on ongelma. Ikääntyneet ovat suuri voimavara. Meillähän on yksi maailman koulutetuimmista väestöistä. Ikääntyneiden kanssa pitää tehdä asioita, ikääntyneille ei välttämättä tarvitse tehdä asioita. Tehdään yhdessä”, Arpiainen kiteytti. 

Palveluasumiseen on kehitetty paljon erilaisia teknologisia apuvälineitä, joissa korostetaan itsenäisyyttä ja omaehtoista elämää.

“Hyvin tärkeää on kuitenkin muistaa, että teknologiaa ei saa käyttää niin, että se lisäisi yksinäisyyttä. Itsenäisyys ja omaehtoisuus pitäisi ymmärtää niin, että se lisää yhteyksiä. Turvallisuus,  yhteenkuuluvuuden tunne, ihmisyys ja arvokkuus luodaan sillä, että voi osallistua tekemisiin, taiteeseen, yhteisöllisyyteen. Voidaan elää nimenomaan ymmärtäen, että ollaan kaikessa täysillä mukana. Kaikki teot, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä yleensä myös lisäävät onnistumista, hyvinvointia ja terveyttä”, Arpiainen sanoi. 

Arpiainen on pitänyt arkkitehtuuria opettaessaan voimakkaasti esillä aistiystävällistä designia. Hän esitteli puheenvuorossaan opiskelijoiden suunnitelmia, joissa käyttäjälähtöisesti kehitettiin monipuolisesti aisteja stimuloivia elementtejä, kuten ääniä, tuoksuja, värejä ja tuntoaistilla koettavia elementtejä. Palveluasumiseen yksikköön oli muun muassa suunniteltu vesisuhkuja, usvaa, lämpimiä paikkoja, viileitä paikkoja, varjoa ja valoa. Arpiaisen projekteissa oli kehitetty myös monisukupolvista, yhteisöllistä asumista.

Turvallisuusteknologia parantaa kotona asumista

Aira Samulin on kotona asumisen innokas puolestapuhuja. Hän on erilaisille yleisöille esiintyessään kysynyt, kuinka moni haluaisi asua elämänsä loppuun kotona, ja kaikkien kädet nousevat. Aira Samulinin oma digikoti onkin esimerkki siitä, kuinka luodaan turvallisuuden tunnetta pilvipalvelussa toimivan, arkea seuraavan ohjelmiston avulla. Hänen lapsenlapsensa Kiti Samulin pystyy Hyrsylän mutkasta käsin seuraamaan Helsingin Bulevardilla asuvaa mummoaan, milloin hän menee nukkumaan, nukkuuko hän yönsä hyvin, onko herännyt aamulla ja lähtenyt kotoaan jonnekin ulos. Jos Aira kaatuu tai jättää ulko-oven auki, sekin näkyy Kitin kännykällä.

“Nyt on tietysti niin, että omaiset asuvat kaukana, jopa eri maanosissakin nykyään. Mutta meillä on myös mahdollisuuksia, että kotona on turvallista, eikä se ole rahasta kiinni.  Meillä on turvallisuusteknologiaa, josta me saisimme vientiartikkeleita. Mehän olemme teknologiamaa, olemme tehneet Nokiat ja kaikki. Turvallisuusteknologia toimii pilvipalvelun kautta, joten voi olla kotona ja siellä nämä laitteet seuraavat niin, ettei niitä edes huomaa”, kertoi Aira Samulin.

Ikääntyneiden asumisen tueksi on olemassa erilaista robotiikkaa. Aira Samulinin mukaan sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa ihmisen muotoisia robotteja. Parasta olisi, jos robotiikka olisi näkymätöntä, erilaisin kodin laitteisiin kytkeytyvää.

“Meillähän on kaikki robotit, meillä on televisiot ja kännykät ja jääkaapit ja pesukoneet. Ne ovat kaikki robotteja”, Aira Samulin muistutti. 

Tulevaisuuden ennustaminen muuttaa käyttäytymistä – mutta hitaasti

Futuristi Perttu Pölönen visioi webinaarissa tulevaisuuden asumista ja teknologian suhdetta siihen.

“Teknologian kehitystä on helpompi ennustaa kuin ihmisten reaktioita. Vaikka jokin trendi näyttäisi suunnan esimerkiksi tulevaisuuden asumiselle ja liikkumiselle, on vaikea ennustaa, miten yleinen ilmapiiri ja ihmisten käyttäytyminen muuttuu. Tärkeää on siksi pitää ihminen keskiössä ja miettiä tulevaisuuden ratkaisujen seurauksia ja seurausten seurauksia”, Pölönen sanoi. 

“Meidän tulee kehittää ratkaisuja, jotka ovat parempia, ei tehokkaampia. Teknologiaa ei pidä käyttää tai soveltaa vain siksi, että se tehostaa jotain prosessia, vaan tärkeää on ymmärtää laajempi kuva. Tehokkuus sikseen – tekeekö se elämästä parempaa?” futuristi Perttu Pölönen kysyi. 

Perttu Pölönen muistutti, että maailma muuttuu hitaasti. Ongelmiin on voitu ennustaa ratkaisuja vuosikymmeniä sitten, mutta niiden toteutuminen on eri asia. Pölösen mukaan välttämättä ei ole edes tarvetta muuttaa elämää. On paljon asioita, joiden voi toivoa säilyvän. 

“Kun puhutaan tulevaisuuden kodista ja asumisesta, niin lähtisin liikkeelle siitä, mikä ei muutu. Se on ehkä jopa arvokkaampaa tänä päivänä löytää kuin se, mikä muuttuu. Mikä on niin keskeistä meille ihmisille, että emme halua siitä eroon? Mikä on sellaista, minkä varaan voidaan rakentaa? Ylipäätään on hyvä muistaa, että se miten me puhumme tulevaisuudesta ja esimerkiksi tulevaisuuden kodista, muuttaa itse asiassa meidän käyttäytymistämme. Me reagoimme siihen. Sitä kautta tulevaisuus itse asiassa tulee olemaan juuri erilainen kuin mitä ajattelimme”, Perttu Pölönen sanoi.

Älykkäät ratkaisut ovat kuitenkin Pölösen mielestä vääjäämättä kytköksissä tulevaisuuden asumiseen. Hän mietti, onko olemassa jokin asia, mihin ei kannattaisi laittaa älyä. Onko asioita, joista tulisi huonompia, jos niihin laittaa tietokoneen? 

“”Ei tule mieleen. Kyllä me olemme tähän suuntaan menossa, että tietokoneet alkavat keskustella toistensa kanssa, ja me ymmärrämme niiden käyttöä. Koti varmasti optimoidaan vielä vähän pidemmälle tulevaisuudessa”, Pölönen sanoi.

Tarpeita ja huimia visioita

Huomisen visioista jotkut ovat osittain jo tätä päivää, ja osa voi jäädä käyttämättä, jos niille ei ole tarvetta. Pölönen maalasi kuvan siitä, millaista arki voi teknologian kehittyessä olla.

“Valmistat jonkinlaisen aamupalan 3D-printtaamalla. Se on ekologinen, sinulle terveellinen, yksilöity annos. Menet töihin itse ajavalla autolla – jos menet töihin. Autossa ehkä käyt läpi jonkinlaisella AR:llä mailit, ja voit jo alkaa tekemään työtä siinä. Työpaikalla käyt hologrammin kanssa jonkinlaisen keskustelun, teet etäpalavereita sitä kautta. Voit huomata jonkinlaisen vaikka mustelman kädessä, lähetät siitä kuvan lääkärille, jonka jälkeen lääkäri voi sanoa, että kaikki kunnossa, ei hätää. Eli puhelimesi on sensoreita täynnä niin, että pystyt tekemään etävastaanottona lääkärikäyntejä. Poika voi olla kotona pelaamassa VR:ää alustalla, missä hän voi juosta ja liikkua samalla. Voidaan tilata ruokaa kotiin, ja se tulee dronella tai robotilla, tavalla tai toisella”, Pölönen luetteli.

Pölönen korosti tarvelähtöistä teknologian kehitystä.

“Yhteistyö on aivan kriittistä, että me nimenomaan otamme huomioon eri ihmisten toiveet ja eri demografiat, mitkä oikeasti sopivat kenellekin parhaiten”, Pölönen sanoi.

Pölönen nosti webinaarissa esiin myös jakamistalouden ja kuinka se voi vaikuttaa asumiseen. Sen sijaan, että jokainen hankkii oman auton tai vaikkapa porakoneen, voikin vastaus tulla siitä, että jaetaan laitteet ja kulkuvälineet yhteisöissä. Pyydetään paikalle se, joka voi tehdä reiän seinään tai käytetään yhteiskäyttöautoja. Tämä voi puolestaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, millainen sijainti on asukkaalle paras. 

Miten sitten rakentaminen voi muuttua tulevaisuudessa?

“Tulemme pääsemään massatuotannosta massayksilöintiin. Enää ei tarvitse tehdä samaan muottiin kaikkea, vaan voimme esimerkiksi 3D-printata asioita ja sitä kautta saada paljon enemmän yksilöllisyyttä. Mikrotasosta päästään nanotasolle. Meillä on suurempi suunnittelun vapaus, kun pääsemme suunnittelemaan uusilla teknologioilla paljon tehokkaammin. 3D:stä päästään 4D:hen, mikä tarkoittaa sitä, että voimme suunnitella materiaaleja, jotka elävät myöhemmin. Pääsemme myös tekemään vaikkapa ikkunoita, jotka varastoivat akkua tai virtaa. Pilvenpiirtäjä voi pyöriä täysin omalla energialla”, Pölönen kertoi.

Käyttäjälähtöisyys tulevaisuuden teknologioiden kehityksessä

Toini Harra nappasi Perttu Pölösen alustusta seuranneessa keskustelussa Panu Karhisen kanssa kiinni Pölösen mainitsemasta tarvelähtöisyydestä. Hän kertoi amerikkalaisesta, sokeasta juoksijasta Thomas Panekista, joka otti yhteyttä Googleen ja kertoi, että haluaisi juosta vapaasti New Yorkin Keskuspuistossa ilman opaskoiraa tai apujuoksijaa. Google otti pyynnön tosissaan ja kehitti paikannusteknologiaan pohjautuvan sovelluksen, joka kännykän avulla seurasi keltaista viivaa polulla. Vuoden päästä ensimmäisestä yhteydenotosta Tomas sai sovelluksen, jonka avulla pysyi polulla ja sai vihdoin tuntea juoksemisen vapauden ilman riippuvuutta kenestäkään toisesta.

“Tuo on oikeastaan se sama syy, miksi me olemme HIPPA-hankkeessa kehittäneet käyttäjälähtöisesti digitaalisuutta, koska me uskomme, että käyttäjälähtöisen kehittämisen avulla palveluasumiseen voidaan luoda ratkaisuja, jotka auttavat ihmisiä elämään mielekästä, omannäköistä elämää ja tekemään asioita, jotka ovat juuri heille tärkeitä”, Panu Karhinen muistutti.

“Laura Arpiainenkin toi tuossa aikaisemmin esille, että ei tehdä ikääntyneille vaan ikääntyneiden kanssa”, Toini Harra jatkoi.

“Emme me voi tietää, mitä ikääntynyt ihminen haluaa, ellemme me keskustele hänen kanssaan. Meidän täytyy vaan lähteä siitä. Englantilainen hyvä slogan onkin, että not for, not to, but with. Ei jotakin varten, jollekulle, vaan joidenkin kanssa. Ja se on ollut yksi tärkeä periaate Hipassa myöskin”, Toini Harra sanoi.

“Aira Samulinin puheenvuorosta minulle tuli mieleen, että teknologia pitäisi myös yhdistää hyvään elämään. Silloin tarvitaan se tieto siitä hyvästä elämästä. Myös ympäristöä on mietittävä. Millä tavalla teknologia voisi olla auttamassa kotiympäristössä ja lähiympäristössä, että saataisiin sitä potentiaalia sillä tavalla käyttöön, että asuminen  omassa kodissa tuntuu hyvältä ja tuottaa riittävän hyvän kokemuksen, että siellä haluaa ja pystyy olemaan?” Panu Karhinen pohti.

HIPPA-hankkeessa lähdettiin jo suunnitteluvaiheessa liikkeelle siitä, että tarpeita ja toiveita täytyy kerätä ensin ja sitten saattaa yhteen niitä ihmisiä ja yrityksiä, joilla on mahdollisuus täyttää näitä toiveita ja odotuksia. Hipassa lähdettiin toteuttamaan tätä yhteiskehittelyn menetelmillä, koska haluttiin, että yritysten tuotteet ovat sellaisia, että ne oikeasti toimivat käytännössä. Yhteiskehittelyissä on ollut mukana yrityksiä, monialaisia asiantuntijoita ja käyttäjiä. Kokeiluja on tehty korkeakoulujen simulaatiotiloissa sekä autenttisissa palveluasumisen ympäristöissä. Tarpeita kuuntelemalla yrityksillä on parempi mahdollisuus vastata kysyntään.

“Jos ajatellaan liiketoimintaa, niin yleensä sellaiset asiat myyvät aika hyvin, joita ihmiset tarvitsevat. Kun yhteiskehittelyn kautta myös yritykset saavat kuvan siitä, mitä tarvitaan, se voi auttaa heitä kehittämään sellaisia tuotteita, jotka löytävät tiensä markkinoille”, Panu Karhinen sanoi.

“Asumiseen liittyen on myös potentiaalia, mitä ei ole ehkä löydetty tai mikä ei ole käytössä”, Panu Karhinen jatkoi.

“Eli teknologiaa ja kaikennäköisiä ratkaisumahdollisuuksia on jo olemassa, mutta meidän täytyy vain löytää ne. Ja toisaalta, jos meillä on jo valmiita tuotteita ja palveluja, niin joskus voi olla niin, että niiden sovittaminen vain uusille käyttöalueille ja uusille markkinoille voikin olla se ratkaisu. Meillä Hipassakin on näitä esimerkkejä”, Toini Harra sanoi.

Osallistujien ideoita tulevaisuuden kodin huoneista ja tiloista

Parhaat asiat tehdään yhdessä -webinaarissa käytettiin hyväksi tilaisuus vielä kerran yhteiskehittää tulevaisuuden asumista. Se tehtiin etänä Zoomin kautta. Helsingin hanketoimijat ja Metropolian opiskelijat toimivat fasilitaattoreina, kun tulevaisuuden kodin eri huoneita ja tiloja visioitiin.

Eteisestä toivottiin suoraa yhteyttä ystäviin, sairaalaan tai omaisiin puhumalla niin, ettei mitään laitteita tarvittaisi käyttää lainkaan. Huoneessa voisi puhua ihan avoimesti ja huone tunnistaa, kenelle puhut.

Keittiöstä puolestaan toivottiin monitoimitilaa “torppa-idealla”. Keittiö pystyisi muuntautumaan käyttäjän tarpeiden mukaan, vaikka olisi pienikin tila. Siellä voisi olla itsestään muokkautuvia pöytiä, ja pinta-alaa ja korkeutta pystyisi muokkaan sen mukaan, kuinka paljon kullakin hetkellä keittiössä olisi käyttäjiä. Keittiössä olisi hyvä pystyä pitämään hyviä etäviestintämahdollisuuksia, koska keittiö on monelle myös sosiaalinen paikka. Älyä toivottiin laitteisiin laajemminkin, jolloin niiden avulla voisi muun muassa saada apua asioiden löytämisessä tai saisi tiedon tuotteiden loppumisesta. Asukkaan terveyttä mittaavilla sovelluksilla voisi tilata sellaista ravintoa sisältävän aamiaisen, jota asukas kulloinkin tarvitsee.  

Olohuoneeseen ideoitiin interaktiivista seinää, joka toimisi kosketuksella tai jopa vain katseella. Siitä voisi katsoa  esimerkiksi luontodokumentteja tai elokuvia, jolloin katsomiskokemus olisi mukaansatempaava, ja sen avulla pääsisi matkalle ympäri maailmaa.

Yhteisöllisessä olohuoneessa vastaava interaktiivinen seinä mahdollistaisi myös yhteisöllistä toimintaa. Digiseinän kautta voitaisiin pelata pelejä tai vaikka tanssia yhdessä muualla asuvien sukulaisten ja ystävien kanssa.  

Olohuoneeseen toivottiin muunneltavuutta niin, että puheohjauksella tai liikkeentunnistuksella voisi säätää valaistusta tai saada seinät vaikkapa vaihtamaan väriä, jolloin huoneeseen olisi mahdollista saada erilaisia tunnelmia. 

Makuuhuoneessa yhteiskehittelyn osallistujat pysyivät perinteisen asioiden äärellä. Sinnekin toivottiin muunneltavuutta ja mahdollisuutta muuttaa tunnelmaa esimerkiksi valaistuksella. Valaistusta voisi säätää sen mukaan, mitä halutaan tehdä: halutaanko lukea tai vaikka jumpata makuuhuoneessa. Makuuhuoneessa pitäisi olla mukava tunnelma, jotta siellä pystyy rauhoittumaan hyvissä olosuhteissa. Esteettömyys nähtiin myös hyvin tärkeänä. Makuuhuoneen pitäisi olla väljä, että siellä pystyy liikkumaan, näkee ikkunasta ulos ja pääsee vessaan tai ulos. 

WC:n ja suihkuhuoneen pitäisi osallistujien mukaan olla turvallinen ja esteetön, jotta sinne pääsee helposti. Vessan perusrakenteiden pitäisi olla sellaisia, että jos siellä esimerkiksi kaatuu tai viipyy kovin pitkään, siitä voisi saada etänä tietoa. Myös helppokäyttöisyyttä korostettiin. Sopivan lämpöistä vettä pitäisi saada ilman, että tarvitsee vääntää hanoja, vaan esimerkiksi puheella voisi ohjata lämpötilaa. 

Parvekkeelle haluttiin järjestää automaattisia vesiviljelyjärjestelmiä, joissa voisi kaikenlaisella säällä viljellä ruokaa tai mitä tahansa viherkasveja. Parvekkeella voisi olla älykästä lämmönsäätelyä ja esimerkiksi älyparvekelasit, jotka sumenevat napin painalluksella.

Piha-alue puolestaan vaatii ennen kaikkea turvallisuutta kaikenlaisille liikkujille piha-alueella. Liikkumista pitäisi voida ohjata digitaalisten ratkaisujen kautta ääniohjatusti, sekä niin, että järjestelmästä tulee hälytyksiä tai tietoja liikkujalle, jos hän on vaikkapa menossa yli turvallisen piha-alueen. Luonto korostui myös osallistujien ideoissa. Toivottiin paitsi tavallista luontoa, myös rakennettua luontoa, jossa eri virikkeet olisivat mahdollisia. Luonnon voisi tuoda myös sisälle erilaisten virtuaaliseinien kautta. Piha-alueen käytön ylisukupolvisuus haluttiin myös saada mahdolliseksi teknologian avulla. Siellä voisi olla esimerkiksi erilaisia pelillisyyttä tukevia ratkaisuja.

Lähiympäristön mahdollisuuksia pohtineessa ryhmässä nähtiin, että käytännössä ihminen voisi olla itse oman ympäristönsä käyttöliittymä, kun ympäristö on älykäs. Lähiympäristöön toivottiin myös aikuisten leikkipuistoa, joka voisi olla yhdistelmä virtuaalista ja fyysistä leikkipuistoa. Kasvien viljely voisi olla farming as a service -tyyppistä. Yksi mahdollisuus on aeroponinen viljely, jolla kasvatetaan ns. ilmaperunoita. 

Testaamisen hyvät käytännöt

Parhaat asiat tehdään yhdessä -webinaarissa esiteltiin Hipan aikana kehitettyjä toimintamalleja testaamiseen ja käyttäjäkokeiluihin. Kussakin Hipan kaupungissa yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja kaupunkien välillä oli tiivistä. Oulun kaupungissa testaustoiminnalla on jo pitkät perinteet, ja oululaiset sparrasivatkin muita kaupunkeja testaamisen käytäntöjen kehittämisessä.

”Olemme kehittäneet testauskäytäntöjä ja -ympäristöjä yhdessä ammattilaisten ja asukkaiden kanssa. He ovat päässeet testaamaan, miten yritysten kehittämät ratkaisut vastaavat heidän kokemiinsa tarpeisiin ja myös arvoihin ja normeihin. Olemme kuvanneet kokemuksiimme perustuvat hyvät käytännöt visuaalisesti niin, että kaikkien testauksista ja käyttäjäkokeiluista kiinnostuneiden on helppo tutustua prosessin etenemiseen. Nämä visualisoinnit ovat nähtävissä uudessa verkkopalvelussamme TUTTU netissä joulukuussa. Osoite on tuttunet.fi”, kertoo HIPPA-hankkeen projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn ja tilastomenetelmien lehtori Kirsi Jokinen.

Oulun Business Asemalla kuvatussa keskustelussa Kirsi Jokinen, Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa toimiva teknologia-asiantuntija Jaana Kokko sekä Oulun kaupungin Haukiputaan hyvinvointikeskuksen ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa lähiesimiehenä toimiva, HIPPA-hankkeen Oulun kaupungin projektipäällikkö Päivi Meriläinen ja hoitaja Jenni Karjalainen kertoivat, millä tavalla testauksia ja käyttäjäkokeiluja tehtiin HIPPA-hankkeen aikana. Oulun ammattikorkeakoulussa yhtenä ympäristönä on ollut myös simulaatiotila Mahdollistava Koti, josta on virtuaalikierros TUTTU netin sivuilla.

“Oulun Kaakkuriin perustettiin jo vuonna 2008 teknologiaterveyskeskus, jonne perustettiin tuotetestaustoimintamalli. Malli syntyi ammattilaisten tarpeista. He kokivat, että heitä ei ole kuultu tarpeeksi teknologiaa kehitettäessä, ja näin me ajattelimme, että tästä tulee ketterä väylä osallistaa yrityksiä ja ammattilaisia yhteiskehittämiseen”, Jaana Kokko kertoi.

“Pian alkoi tulla tarpeita laajentaa testausmallia koko sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vuonna 2014 perustettiin OuluHealth, joka on yks Oulu innovaatioallianssin ekosysteemeistä. OuluHealth toi meille ryhtiä tähän toimintaan, ja perustimme kolmen toimijan kesken OuluHealth Labsin. Siinä ovat mukana Oulun yliopistollinen sairaala, Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki. Me toteutamme yhdessä testausta ja kehittämistä nyt sitten porukalla. Olemme toteuttaneet kymmeniä ellei jo yli sata testauscasea, ja me toteutamme näitä ammattilaisten, asiakkaitten, yritysten kanssa siellä aidoissa sote-prosesseissa”, Jaana Kokko kuvaili.

OuluHealth labsin Oulu WelfareLabin testaukset ovat sekä yrityksistä että käyttäjien tarpeista lähteviä. Oulu WelfareLabilla on kriteerit yrityksille, jotka otetaan sisään. Yksi kriteeri on, että yrityksen toiminnan ja tuotteen täytyy soveltua Oulu WelfareLabin prosesseihin, joissa testaukset tapahtuvat. Tarvelähtöisissä testauksissa voidaan lanseerata tarve ja laittaa haaste auki kaikille yrityksille, jolloin mikä tahansa yritys voi ilmoittautua osallistujaksi. Valitun yrityksen kanssa lähdetään sitten yhteiskehittämään tuotetta. Testausprosessi on molemmissa kuitenkin sama.

Henkilöstö motivoituu tarpeisiin vastaavien ratkaisujen kokeilemisesta

Haukiputaan hyvinvointikeskuksen Kultasimpussa testattiin terveydenhuollon resurssien hallintaan kehitetty prototyyppi hoitajien käyttöön. Ennen testausta yrityksen kanssa pidettiin kolme tapaamista, joissa yritys esitteli ratkaisunsa, hyvinvointikeskus esitteli oman toimintansa ja tehtiin testaussuunnitelma ja testaussopimus. Myös kaupallistamisen asiantuntijaa hyödynnettiin suunnittelussa. Paikan päällä käytiin katsomassa, kuinka laitteet on järkevää sijoittaa. Lähiesimies Päivi Meriläinen sparrasi hoitajia etukäteen ja huolehti siitä, että hoitajat osaavat käyttää laitteita sekä kirjoitti testauksesta päiväkirjaa. Testaus kesti kaksi kuukautta ja tulokset olivat hyvin hyödyllisiä niin hoitajille kuin yritykselle. Hoitajat olivat innolla mukana testauksessa.

“Henkilöstön motivointi ei ollut testauksissamme vaikeata, koska ratkaisu tuli suoraan ydinperustehtävään. Testaus sujuikin hyvin. Laitteita käyttivät sekä vakituinen henkilökunta että sijaiset. Tämä osoitti sen, että laite oli helppokäyttöinen, mikä on hyvin tärkeä ominaisuus, kun tuodaan tällainen uusi laite testattavaksi. Yrittäjä sai tästä riittävästi käyttäjäkokemusta sekä myöskin uusia ideoita jatkokehittämistä ajatellen. Testauksen jälkeen yrittäjä teki palautekyselyn hoitajille, joka uusittiin vielä kuukauden päästä testauksesta”, Päivi Meriläinen kertoi. 

“Onnistumisen tae oli ehdottomasti se, että on hyvä testaussuunnitelma, se, että ammattilaiset ovat mukana tekemässä sitä työtä ja että heillä on riittävästi aikaa sekä se, että meillä myöskin johto on mukana tässä, koska he antavat ne resurssit. Ja jos resurssit ovat riittävät, se myöskin innostaa henkilöstä tekemään kehittämistyötä ja toivottavasti huomaamaan sen, että se teknologia on tehty auttamaan sitä työtä plus luomaan turvallisuutta ja mielekästä elämää sinne meidän vanhuksille”, Päivi Meriläinen arvioi.

Kultasimpussa toimiva hoitaja Jenni Karjalainen oli tyytyväinen testauskokemukseensa.

“Osallistuminen kehittämistoimintaan on mukavaa vaihtelua työhön. Siinä saa opetella uusia asioita ja uutta teknologiaa. Omaa työtä tulee myös mietittyä eri kannalta ja eri näkökulmasta ja pystyy vaikuttamaan näihin kehitettäviin uusiin teknologiaratkaisuihin”, Jenni Karjalainen kehui.

“Mielestäni on hyvä, että ammattilainen on mukana kehittämässä teknologiaa yritysten kanssa, koska yritykset kehittää sitä kuitenkin meidän käyttöön. Kun ollaan mukana kehittämisessä,  päästään helpottamaan tulevaisuuden työtä palveluasumisessa ja muualla”, Jenni Karjalainen sanoi.

TAMK teki yhteistyötä Sointu Senioripalveluiden (ent. Pirkanmaan senioripalvelut) Kuuselakeskuksessa. Siellä kokeiltiin muun muassa  Medekan kuntoiluun ja kuntoutukseen tarkoitettua virtuaalireittiä. Hipan TAMKin projektipäällikkö Tarja Heinonen kertoi, miten testauksia ja käyttäjäkokeiluja tehtiin ja millaisia kokemuksia saatiin. Medekan toimitusjohtaja Kalle Punto kiitteli Hipan kautta saamaansa tukea, sillä ilman hanketta hänellä ei olisi ollut pääsyä aitoon ympäristöön testaamaan. Kuuselakeskuksen asukkaan, Lea Saarisen, kommenteista oli paljon iloa.

Webinaarissa nähtiin videona pieni kurkistus myös Helsingin kaupungin Myllypuron seniorikeskuksessa tehtyyn Hublet-tabletin käyttäjäkokeiluun. Tuote sai kokeilijoilta hyvän palautteen. Myllypuron seniorikeskuksessa digiosaaminen on muutoinkin karttunut tämän vuoden aikana.

“Myllypuron seniorikeskuksessa on tehty valtava digiloikka koronavuoden aikana. Henkilökunta otti joustavasti haltuun uusia tehtäviä ja välineitä sekä opetteli uusia taitoja”, kehuu Myllypuron seniorikeskuksen osastonhoitaja, Hipan Helsingin kaupungin projektipäällikkö Mirja Kiiski.

“Digitaaliset palvelut ja teknologia ovat antanee meille mahdollisuuden tuottaa monipuolisia etäpalveluja kotona asuville ikäihmisille. Teknologia mahdollisti ja vahvisti myös osastolla asuvien ikäihmisten yhteydenpitoa läheistensä kanssa sekä monipuolisia kulttuurielämyksiä”, Mirja Kiiski kertoo.

Kaupallistamisen tukitoimissa verkostot tuovat voimaa

HIPPA-hankkeessa on ollut mukana start up – ja pk-yrityksiä. Hipassa on pyritty paitsi auttamaan yrityksiä tuotekehityksessä, myös antamaan keinoja palveluasumista parantavien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kaupallistamiseen. TAMK ja Metropolia AMK pitivät kaupallistamisen työpajat HIPPA-hankkeen aikana. Valmentaja Elina Merviö TAMKista kertoi, että kaupallistamisen työpajoissa on mm. annettu työkaluja asiakasymmärrykseen ja arvonluontiin asiakkaalle.

“Kaupallistamisen työpajoissa on opittu myös, miten liikeideaa kirkastetaan ja paketoidaan ja miten liini markkinointi toimii”, Hipan TAMKin projektipäällikkö ja kehittämispäällikkö Tarja Heinonen taustoittaa.

TAMKin Proakatemiassa pidetyssä liiniä markkinointia ja pitchausta käsittelevässä työpajassa muistutettiin, että idean kehittyminen aidosti myyväksi tuotteeksi vaatii asiakaslähtöistä kehittämistä. Valmentaja, Unfair Oy:n toimitusjohtaja Johanna Raiskio piti tätä tärkeimpänä oppina aloittelevalle yrittäjälle. Myös verkostoista on yrittäjälle suuri apu. Työpajan ryhmä oppikin tuntemaan toistensa businekset ja pystyi hyvin sparraamaan toisiaan idean kiteytyksessä asiakkaalle. Webinaarissa nähtiin video työpajasta.

Toini Harra ja Panu Karhinen jututtivat TUTTU netin videoidussa podcast-keskustelussa Health Incubator Helsingin senior advisoria Christian Lardot´a ja Living Skillsin myynnin ja liiketoiminnan kehittäjää, Helen Chambersia  yrittäjyyden tukemisesta. Lardot ja Chambers kertoivat, kuinka inkubaattoritoiminta, työpajat ja erilaiset Hipassakin annetut tukitoimet voivat auttaa yrittäjää kehittymään.

Oman idean myymistä opetellessa voi välillä ottaa myös hieman humoristisemman näkökulman. Webinaarissa nähdyssä “Valehtelijoiden klubissa” nähtiin, millaisia mielleyhtymiä mielenkiintoiselta näyttävät tuotteet voisivatkaan tuottaa ensinäkemältä.

”TAMKin opiskelijat ja kasvatit heittäytyivät mainioihin näyttelijäsuorituksiin HIPPA-klubissa, jossa myös videon toteuttajilla oli hauskaa”, kertoi Tarja Heinonen.

Chatin antia

Parhaat asiat tehdään yhdessä -webinaarin yleisö oli hyvin aktiivista chatissa. Siellä pohdittiin mm. teknologian ja ihmisen yhteyttä, yhteisöllisyyttä, turvallisuutta, omistamista, tuotteiden ja palveluiden kustannustehokkuutta ja tekoälyä.

Anna Haverinen mainitsi olevansa samaa mieltä Perttu Pölösen kanssa: ”Ihminen on vaikeampi rasti kuin teknologia.”

Maria Rentola​ kysyi: “Olisiko seuraava trendi viihtyvyys ja yhteisöllisyys teknologian avulla? Juuri minun näköinen arki.”

Maria Rentola kysyi myös: “Olisiko tämä turvallisuusteknologia juuri kääntymässä toisin päin, pelätäänkö että meitä valvovat ”väärät ihmiset”, tiedot vuotavat? 

Ari Virtanen​ kertoi, ettei ole innostunut kodin teknologiasta. “Pelkään tietoturvan vuoksi, että tietoja vuotaa nettiin. Miten tämän ongelman voisi taklata? Siis tietojen vuotamisen.”

Sampsa Alanen mainitsi, että “​Yhä useampi kodinkone on älylaite, joka kerää omistajansa käyttäytymisestä tietoa. Arvioidaanko tekoälyn toiminnan eettisyyttä? Tarvitaanko tekoälyn eettisyyden valvontaa jatkossa?”

Sirpa Puustinen kiinnitti huomiota siihen, että “näkee jo kotitalon pihalla, lasten lelut jätetään leikkipihalle, ne ovat yhteisessä käytössä. Itse merkitsin poikani lapiot ja ämpärit.”

Nina Leino kiinnitti huomiota siihen, ketkä käytännössä omistavat. “​Ehkä ollaan palaamassa takaisin päin jossain määrin tuon omistamisen kanssa. Onko omistaminen enemmän isojen luokkien ominaisuus? Pienestä ponnistettu ja itseä arvotetaan omistajuudella.”

SenioriSolu Kodit​ kysyi: “Vaalimme kestävän kehityksen periaatteita toiminnassamme. Olisiko sinulla kertoa, kuinka voisimme kustannustehokkaasti toteuttaa mielekästä asumista, ilman mittavia infrainvestointeja?”

Pasi Nurmela kertoi: “​Kaupallistamisen kipukohdat ovat riittävien referenssien saanti, suomalainen hankinta käyttäytyminen (hankintalaki ei ole ongelma), hankinnoissa painotus liikaa hinta laatu ja innovointi jää pois.”

Leila Lintula kysyi: “​Mihin ei kannata laittaa älyä? Aika utopistiselta tuntuisi sen lisääminen ihmiseen.”

Harri Hahkala vastasi: “​Miksi kantaa luottokortteja, kun voi laittaa sirun ihon alle.”

Sampsa Alanen mainitsi lisäksi​: “Tekoälyiset nanorobotit veressä voisivat diagnosoida sairauksia hurjan nopeasti!”

Hipan toiminta jatkuu TUTTU netin verkostossa

Webinaarin päätteeksi avattiin Hipassa toteutettu TUTTU net – Tuotekehittäjän testi- ja tukiverkosto (tuttunet.fi). Verkkopalvelun kautta yrittäjät, käyttäjät ja asiantuntijat saavat kontaktit kaupunkien ja korkeakoulujen innovaatiokeskittymiin, testlabeihin ja hubeihin ympäri Suomea. HIPPA sai kolme kuukautta jatkoaikaa, jonka aikana TUTTU net käynnistyy ja pääsee vauhtiin seuraavaksi viideksi vuodeksi. Verkosto laajenee edelleen Suomessa ja kansainvälisesti.

Juttuun on päivitetty uusi linkki webinaarin videoon. Se löytyy Metropolian YouTube-tililtä.

Kirjoittaja: Minna Kilpeläinen, FM, KM, HIPPA-hankkeen viestintäasiantuntija, freelancer-toimittaja

Päivitetty 28.5.2020

Suomessa eletään edelleen poikkeusoloissa. Hipan toiminnan kannalta tärkein ryhmä, ikäihmiset, ovat olleet erityisten suojelutoimien kohteena. Epidemian leviämisen estämiseksi suljettuna olleet keskeiset ympäristöt, palveluasumisyksiköt ja korkeakoulut ovat pikkuhiljaa avaamassa oviaan. Varotoimia ja rajoituksia tarvitaan, jotta epidemian leviäminen kyettäisiin pitämään hallinnassa ja sairaaloiden hoitopaikat sekä etenkin tehohoitopaikat pystyttäisiin tarjoamaan niitä tarvitseville.

Nyt jos koskaan korostuu digitaalisten palvelujen merkitys! Tällainen haastava tilanne on herättänyt meidät etsimään ja luomaan uusia palveluja kaupassakäynnin, asioinnin ja ruokahuollon järjestämiseksi sekä yhteydenpidon mahdollistamiseksi läheisten välillä. Kansalaiset ovat alkaneet pitää yhteyttä toisiinsa monien erilaisten etävälineiden ja -ratkaisujen avulla ja monet eri tahot kehittävät uudenlaisia palveluja ja vertaistukiryhmiä.  

Kasvokkain tapahtuvia yhteiskehittely- ja testauspalveluja olemme alkaneet kokeille etäyhteiskehittelynä ja -testauksena ja alustavat kokemukset ovat olleet lupaavia. Tervetuloa mukaan!  Helsinkiin suunniteltu kaupallistamisen ja markkinoinnin työpaja sekä alueelliset kehittäjäklubit on siirretty näillä näkymin syksyyn. Olemme jatkuvasti tavoitettavissa ja voimme mielellämme suunnitella tulevia toimia etäyhteyksien avulla.

Jo ennen Korona-epidemian tuloa olimme sopineet siitä, että hanketoimijat keskittyvät kevään aikana syksyllä avattavan yrityksille suunnatun verkkopalvelun sisältöjen tuottamiseen ja toiminnan juurruttamiseen. Sitä työtä teemme nyt. Toivottavasti voimme sen myötä palvella yrityksiä entistä parempien digitaalisten ratkaisujen kehittämiseksi sekä palveluasumiseen että kaikkien kansalaisten parhaaksi.

Koronasta huolimatta kevätaurinko paistaa ja antaa voimaa. Sitä me kaikki nyt tarvitsemme.

Pidetään huolta!

Linkki THL:n Ajankohtaista Koronaviruksesta sivustolle

Miten voin varautua omaan ikääntymiseeni? Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampuksella järjestettiin 27.11.2019 seminaari ikäihmisten asumisesta. Seminaarin näkökulmana aiheeseen oli varautuminen ja ennakoiminen ikäihmisten asumiseen liittyviin tarpeisiin ja vaatimuksiin. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Oulun kaupungin, Oulun ammattikorkeakoulun, Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara), KONE Hissit Oy:n ja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen kanssa.

Seminaarin aiheina olivat ikääntyneiden asumisratkaisut, korjausavustukset, esteettömyyden parantaminen, muutostöiden lupa-asiat, teknologia arjen tukena sekä hissien rakentaminen vanhaan kerrostaloon.

Tilaisuus oli avoin kaikille oululaisille ja sen tarkoituksena oli herättää asukkaiden kiinnostus omaan ikääntymiseen sekä antaa tietoa siitä, millaisia asumisen ratkaisuja on tarjolla. Seminaarin osallistui reilut kaksikymmentä kuulijaa.

Oulun kaupungin asumisen asiantuntija Mikko Autio kertoi tilaisuudessa Ikääntyneiden asumisratkaisuista. Oulun kaupungin asuntopoliittisessa linjauksessa on tavoitteena siirtyä erityisasumisesta normaaliin asumiseen. Tällä pyritään siihen, että ikääntyvät ihmiset voivat asua omassa tutussa koti- ja elinympäristössään iän tuomista toimintakyvyn muutoksista huolimatta.

Tilaisuudessa eri aiheita alustettiin lyhyillä tietoiskuilla. Arasta ylitarkastajat Suvi Heikkinen ja Tomi Tervo kertoivat korjaus-, hissi- ja esteettömyysavustuksista. Oulun kaupungin esteettömyyskoordinaattori Jaana Solasvuo havainnollisti esityksessään, miten esteettömyyttä voidaan parantaa omassa asunnossa ja taloyhtiöissä. Oulun kaupungin tarkastusarkkitehti Anneli Paakkari kertoi asuntojen muutostöiden lupa-asioihin liittyviä lakeja ja säädöksiä.

Lisäksi tilaisuudessa esiteltiin Välkkylän hissiprojektia. Projektista olivat kertomassa asiakkuuspäällikkö Jarmo Tikkanen KONE Hissit Oy:stä ja kiinteistöpäällikkö Leena Neuvonen Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiöstä. Projektin osalta esiteltiin sitä, miten hissin rakentaminen mahdollistuu vanhaan kerrostaloon. Osallistujat pääsivät myös konkreettisesti tutustumaan muutostöihin paikan päällä Välkkylässä.

Tilaisuudessa oli mahdollisuus esittää asiantuntijoille kysymyksiä. Osallistujia kiinnosti muun muassa se, kuka tekee esteettömyyskartoituksia ja mistä esteettömyyden itsearviointilomakkeet ovat saatavilla. Lisäksi osallistujat tiedustelijat, keneltä voi kysyä ohjeita, kun asuntoyhtiössä suunnitellaan hissiremonttia. Keskustelua herätti myös se, miten voisi saada apua lumitöihin ja miksi pihojen kalusteet tehdään vain lapsille.

Osallistujilla oli myös mahdollisuus tutustua tilaisuuden lopuksi Oulun ammattikorkeakoulun Mahdollistava Koti -oppimisympäristöön. Mahdollistavan Kodin erilaiset asumisen ja teknologian ratkaisut sekä apuvälineet kiinnostivat vierailijoita. Mahdollistavassa Kodissa esiteltiin myös tilaisuuden aikana 6Aika: Hippa – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla –hanketta. Hippa-hankeen tavoitteena on luoda älykkäitä ratkaisuja tuettuun kotona asumiseen ja palveluasumisen kehittämiseen.

Teksti ja kuvat: Eliisa Niilekselä

Lue lisää Kalevan artikkelista: Ikääntymisen tuomiin haasteisiin asumisessa kannattaa varautua ajoissa – Aralta voi saada avustuksia korjaamiseen

HIPPA-hanke järjesti Oulussa 21.11.2019 yritystapahtuman, jossa teemana oli välimuoto- ja yhteisöllinen asuminen. Tapahtumaan oli kutsuttu Oulun alueen yrityksiä, asumisen palveluntarjoajia, älykkäiden ratkaisujen kehittäjiä sekä Oulun kaupungin asiantuntijoita. 

Väestöennusteen mukaan Suomessa on vuoteen 2030 mennessä 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Suhteellisesti nopeimmin kasvavat yli 85-vuotiaiden ikäryhmät, joissa on eniten myös palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan tarvitsijoita. Lisäksi palveluasumista tarvitsevat mm. mielenterveyskuntoutujat ja kehitysvammaiset.

Laitoshoidon sijasta nyt ja tulevaisuudessa ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vastataan kotona asumista tukevilla palveluilla, tehostetulla kotihoidolla, välimuotoisella asumisella ja tehostetulla palveluasumisella. Välimuotoasumisella tarkoitetaan kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välimallia, joka tarjoaa asukkaille palveluntarpeeseen perustuvaa yhteisöllistä hoitomuotoa: asukkaat asuvat omissa asunnoissaan lähellä toisiaan ja saavat palvelut kotihoidon palveluina. Tavoitteena on mahdollistaa asuminen ja selviytyminen omassa kodissa tutussa elinympäristössä elämän loppuun asti.

Asumiseen liittyvissä toiveissa ja tarpeissa nousevat toistuvina teemoina esiin mm. turvallisuus, osallistuminen merkitykselliseen toimintaan, sosiaalinen kanssakäyminen ja luontoyhteys. Teknologiset ratkaisut voivat tukea arjessa selviytymistä. Tapahtumassa kohtautettiin asukkaiden toiveita ja tarpeita sekä asumisen ratkaisuja kehittäviä yrityksiä.

Tapahtuman ohjelma sisälsi esitykset kolmelta yritykseltä: Riots Global Oy (IoT asumisessa), Health City Finland Oy (Oulun Lipporanta, Kotikatu 365) ja Code-Q Oy (Ympäristöhallinnan suomenkielinen puheohjaus). Esitysten lomassa oli mahdollisuus verkostoitumiseen ja Mahdollistava Koti -ympäristöön tutustumiseen. Osallistujia oli koolla yhteensä kahdeksasta yrityksestä ja kolmesta julkisen sektorin organisaatiosta. 

Tapahtuma oli kokonaisuudessaan onnistunut ja palaute osallistujilta oli myönteistä. Erilaiset asumiseen liittyvät tarpeet sekä yksilölliset ja muuntuvat ratkaisut nousivat keskustelun ytimeen.

Teksti: Kirsi Jokinen ja Eliisa Niilekselä
Kuvat: Kirsi Jokinen

HIPPA osallistui omalla osastollaan Tampereen Apuvälinemessuille 7.-9.11.2019. Hipan suojissa pääsivät esille myös hankkeessa mukana olevia yrityksiä. Kokemus oli kaikille antoisa: verkottumista tapahtui, uusia kontakteja syntyi ja kauppakin kävi. HIPPA lanseerasi myös uuden innovaatiokilpailun, jossa haasteena on löytää digitaalisia tuotteita ja palveluja, jotka tukevat toimintakykyisyyttä ja osallisuutta asukkaan elinympäristössä, parantavat turvallista asumista sekä lisäävät asumisen mielekkyyttä ja hyvää elämää. Kilpailu on avoinna 15.1.2020 asti.

Apuvälinemessuilla olivat tuotteitaan esittelemässä Solentium, Kwork Innovaatiot, LivingSkills, Onerva Hoivaviestintä, Medeka, Memocate ja Voimin. Jokaisella oli myös puheenvuoro puhujalavalla. Yrityksiltä kysytyn palautteen mukaan yritykset lähtivät hakemaan messuilta pääasiassa uusia asiakaskontakteja ja yhteistyökumppaneita. Näkyvyys yhdessä Hipan kanssa oli yrityksille tärkeää. 

Kaisa Nyberg LivingSkillsistä halusi kertoa messuyleisölle, että motivaatio ja kuntoutuminen kytkeytyvät aitoon osallisuuteen. LivingSkills on kehittänyt digitaalisen motivaatiotyökalun, joka vahvistaa kuntoutujan motivaatiota työskentelyyn oman toipumisen edistämiseksi. Työkalu nostaa asiakkaan oman elämänsä päähenkilöksi vahvistamalla asiakkaan ja valmentajan välistä dialogia. Nyberg sai messuilta mukaan yhteistyökumppaneita, potentiaalisia asiakkaita ja jopa vientimahdollisuuksia.

Kwork Innovaatioiden Mari Kuuttila esitteli messuilla Chatbotia ja kertoi kuinka sitä voi hyödyntää terveydenhuollossa. “Ihmisten käyttäytymisen muutos on luonut mahdollisuuden chatbot-palveluiden käyttöönotolle. Mm. pikaviestinten käyttö on lisääntynyt ja tietoa halutaan hakea itsenäisesti, nopeasti ja joustavaan aikaan”, Mari Kuuttila kertoi.  Hänen mukaansa Chatbot mahdollistaa asioiden joustavan käsittelyn nopeasti ja tietoturvallisesti.

Janne Rouhiainen Solentiumista korosti, että kuntoutumisessa pitää olla iloa. Solentium on kehittänyt muistipelin ja motorisen kuntoutuspelin, joiden ääressä on sopivasti haastetta, mutta rento meininki. Kuntoutuminen tapahtuu leikin varjolla melkeinpä huomaamatta. 

@memoera Janne Rouhiainen esitteli iäkkäille ja muistisairaille tarkoitettua muisti- ja liikuntapeliä #Apuvälinemessut #hippahanke #6aika #EAKR #Metropolia #Helsinki #TAMK #Oamk #Oulu pic.twitter.com/qPRgj35oHo

— Minna Kilpeläinen (@minnaliik) November 7, 2019

Medekan Kalle Punto esitteli messuilla Reitti-ohjelmistoratkaisun, joka lisää harjoitus- ja kuntoutusmotivaatiota. Punto oli iloinen Hipan kanssa tehdystä yhteistyöstä: hän koki, että Hippa-hanke osoitti erinomaisesti todeksi motivaation paranemisen aidossa ympäristössä Pirkanmaan Senioripalveluiden Kuuselakeskuksen kuntosalilla. Hipan tarjoama testausprosessi oli tuottanut Medekalle paljon tarpeellista tietoa, ja tuotetta saatiin myös kaupaksi. Messuilla asiakaskontakteja tuli lisää.

Memocate esitteli Apuvälinemessuilla vuorovaikutuskoulutusta muistisairaiden hoitoon osallistuville ammattilaisille. Sanna Kaski korosti puheenvuorossaan, että hoitajan tehtävä on vuorovaikutustilanteen helpottaminen niin, että muistisairaan on mahdollisimman helppo ilmaista itseään.

Sanna Koski @TeamMemocate Hoitajille suunnattu vuorovaikutuskoulutus verkossa auttaa kohtaamaan muistisairaan niin, että hän pystyy mahdollisimman hyvin ilmaisemaan itseään. #Apuvälinemessut #hippahanke #Metropolia #TAMK #Oamk #Oulu pic.twitter.com/CuJgqmltRV

— Minna Kilpeläinen (@minnaliik) November 8, 2019

Onerva Hoivaviestinnän Ville Niemijärvi esitteli messuilla puheohjatun virtuaaliavustajan vanhushoivaan. OnervaHoiva on kehittänyt tuotettaan Hipan prosesseissa ja saanut tukea yrittäjänä. “Tekoälyn ja robotiikan kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä asiakkaiden, palvelutuottajien ja teknologiakehittäjien kesken. Tähän Suomi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden erilaisilla testbedeillä, living labeissä jne. Yhteistyö esim. julkisen sektorin kanssa toimii erinomaisesti”, Niemijärvi kiitteli.

Voiminin Hanna Holma ja Satu Niskanen olivat messuilla arkikuntoutuksen asialla. Heidän mukaansa arkikuntoutus maksaa kunnalle aluksi enemmän kuin kotihoito, mutta pidemmällä aikavälillä säästää huomattavasti, kun pienistä arjen askareista aletaan selvitä paremmin omin voimin. Voimin sai Apuvälinemessuilta uusia yhteistyökumppaneita ja verkostoitui myös Hipassa mukana olevien yritysten kanssa. Voimin sai ideoita siihen, kuinka digitaalisuus voisi sujuvoittaa arkikuntoutusta. Mm. kuntoutusmotivaation parantamiseen keskittyvällä LivingSkillsillä oli Voiminin näkökulmasta innostavia mahdollisuuksia.

HIPPA kysyi messukävijöiltä, millainen heidän mielestään on mielekäs asuin- ja elinympäristö. Messujen aikana tuli täyteen monta fläppipaperia unelmia, tarpeita ja toiveita. Monilla mielipiteet olivat samat. 22 vastauksessa korostettiin omaa ja omanlaista kotia. Esteettömyys mainittiin 14 kertaa ja turvallisuus 13 kertaa, luonnon lähellä halusi asua 15 vastaajaa ja muutamat kaipasivat kotiympäristöön myös lemmikkejä tai kotieläimiä. 11 kaipasi yhteisöä ja mukavia ihmisiä ympärille ja 11 lisäksi myös toimintaa ja virikkeitä. Lisäksi toivottiin mm. rauhallisuutta, lämpöä, kauneutta ja puhtautta sekä sitä, että palvelut ovat lähellä.

HIPPA teki työtään tunnetuksi paitsi osastolla, myös kolmessa eri puheenvuorossa. Torstaina lanseerattiin innovaatiokilpailu ja perjantaina kaikkien kolmen Hipassa toimivan ammattikorkeakoulun projektipäälliköt, Toini Harra, Kirsi Jokinen ja Tarja Heinonen, kertoivat hyviä esimerkkejä yritysyhteistyöstä. 

“Halusimme tuoda esille, kuinka tärkeää käyttäjälähtöinen kehittäminen on, jotta ratkaisut ovat oikeasti tarpeellisia ja toimivia ja tuovat hyvinvointia ja turvallisuutta asukkaille”, Kirsi Jokinen kertoi.

Lauantaina Toini Harra suuntasi huomion ajankohtaiseen kyberturvallisuusteemaan. Vanhusten hoitoon ja palveluasumiseen liittyviä digitaalisia tuotteita kehittäsessä on erityisen tärkeää, että tuotteiden ja palveluiden keräämä data säilyy turvassa ja toimii vain siinä tarkoituksessa, mihin se on suunniteltu. Harran mukaan tuotteiden ja palveluiden käyttäjien digitaitoja on kehitettävä, jotta kyberturvallisuudesta ollaan riittävän tietoisia. 

@ToiniHarra Digitaalisuuden uhkana on eriarvoisuuden lisääntyminen. Myös kyberrikollisuus huolestuttaa. Digitaidot ja tietoturva ovat välttämättömiä. #hippahanke #Apuvälinemessut #6aika #EAKR #Metropolia #Helsinki #TAMK #Oamk #Oulu pic.twitter.com/9Dc9qrXGtk

— Minna Kilpeläinen (@minnaliik) November 9, 2019

Hippalaisille yritysten kanssa yhdessä vietetyt kolme päivää olivat antoisa kokemus. Sen lisäksi, että uusia kontakteja tuli niin omalla kuin muiden osastoilla, saivat helsinkiläiset, tamperelaiset ja oululaiset viettää messujen aikana aikaa keskenään enemmän kuin tavallisesti. Siitä oli iloa kaikille.

“Hippa sai mielestäni hienosti näkyvyyttä, osastolla oli aktiivinen pöhinä, mukana olleet yritykset vaikuttivat tyytyväisiltä mukana oloon. Messuilla oli mahdollisuus käydä tutustumassa yrityksiin, joiden tuote/palvelu oli herättänyt kiinnostusta ennen messuja. Mahdollisia yhteistyökuvioita löytyi. Messujen aikana ehti myös jutella Hipan muiden toteuttajien kanssa paremmin kuin yleensä”, Suvi Hagström iloitsi.

Katso lisää facebookista:
https://bit.ly/2QWY91e
https://bit.ly/2XQOXg8
https://bit.ly/2Or3qw5
https://bit.ly/34v8rJK

Twitterissä meidät löytää hashtagilla #hippahanke

Teksti ja kuvat: Minna Kilpeläinen, FM, KM, freelancer-toimittaja, projektiasiantuntija, HIPPA-hanke

Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampuksella järjestettiin 13.11.2019 perinteinen Hyvinvointia yhdessä -päivä. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja TKI-työn sidosryhmät osallistuivat tapahtumaan esittelemällä toimintaansa ja yhteistyöhankkeita sekä seuraamalla opiskelijoiden opinnäytetöiden esityksiä. Tapahtumapäivä alkoi yhteisellä aamukahvilla.

HIPPA-hanke ja Oamkin Mahdollistava Koti olivat mukana tapahtumassa. Vierailijat pääsivät tutustumaan erilaisiin asumisen älykkäisiin ratkaisuihin mm. ympäristönhallinnan suomenkieliseen puheohjaukseen, nouseviin ja laskeviin keittiökaappeihin sekä korkeussäädettävään, pesevään ja kuivaavaan WC-istuimeen. Tapahtumassa pääsi myös kokeilemaan arjen sujuvuutta ja turvallisuutta lisääviä pienapuvälineitä.

HIPPA-hankkeen asiantuntijat Oulun kaupungilta kertoivat kävijöille ikäihmisten kotona asumista tukevista teknologisista ratkaisuista, joita Oulun kaupungilla on käytössä ja kehitetty ja testattu yhdessä yritysten kanssa.

Hyvinvointia yhdessä -päivässä oli mukana HIPAn yhteistyöyritys Seniortek. Yrityksen kehittämä OviTurva-ratkaisu mahdollistaa helpon ja turvallisen kulkemisen ovissa. Sen avulla ovi avataan tunnistimella eikä avainta tarvita. Ratkaisu toimii myös kulunvalvontajärjestelmänä ja siitä hyötyvät esimerkiksi kotipalvelun piirissä olevat ikäihmiset sekä palvelua tuottavat ammattilaiset. Myös henkilöt, joiden on vaikea avata ovi avaimella, voivat ratkaisun avulla kulkea ovista itsenäisesti.

Eri alojen opiskelijat perehtyvät Mahdollistavassa Kodissa harjoitellessaan HoivaTurva-ratkaisuun, joka koostuu kukkatolpasta, liiketunnistimista ja ovikytkimistä ulko-ovessa ja jääkaapin ovessa. Ratkaisu tuottaa hälytyksiä ammattilaiselle tai omaiselle, kun ennalta määritetyt hälytyskriteerit täyttyvät ja asukas tarvitsee apua, esim. kun asukas on pudonnut sängystä, kaatunut kylpyhuoneessa tai kun ulko-ovi on jäänyt auki. Ratkaisu herätti kiinnostusta myös Hyvinvointia yhdessä -päivän vierailijoissa.

HIPPA-hankkeessa kerättiin Oulussa syksyllä 2018 ja keväällä 2019 tietoa asumisen tarpeista ja tulevaisuuden toiveista ammattilaisilta, ikäihmisiltä ja erilaisten palvelujen piirissä olevilta asukkailta kodeissa ja työpajoissa. Äänensä toi kuuluviin yhteensä noin 50 henkilöä. Tiedonkeruuseen osallistuneita asukkaita ja ammattilaisia kutsuttiin mukaan tapahtumapäivään, ja heitä vierailikin Mahdollistavassa Kodissa.

Kaikille avoimeen tilaisuuteen osallistui yritysten ja yhdistysten edustajia, Oulun kaupungin työntekijöitä sekä Oulun ammattikorkeakoulun henkilökuntaa ja opiskelijoita. Kodissa pistäytyi päivän aikana kymmeniä eri alojen opiskelijoita tutustumassa esittelyihin.

Teksti:
Kirsi Jokinen, hankevastaava / Oamk
Eliisa Niilekselä, asiantuntija / Oamk
Päivi Meriläinen, asiantuntija / Oulun kaupunki

Kuvat: Kirsi Jokinen

HIPPA-hanke järjesti 15.5.2019 yhteistyössä ProVaHealth-hankkeen kanssa Oulun ammattikorkeakoululla aamiaistilaisuuden yrityksille ja opiskelijoille. Tilaisuus toteutettiin työpajamuotoisesti.

Tapahtumassa pohdittiin älykkäitä ratkaisuja turvallisen ja merkityksellisen elämän mahdollistamiseen uusien tuotteiden ja palvelujen avulla. Tilaisuudessa törmäytettiin erilaiset osaajat pohtimaan yhdessä tulevaisuutta ja kuinka vaikuttaa siihen omalla toiminnallaan. Näimme tapahtumassa Onerva Hoivaviestinnän videotervehdyksen (https://youtu.be/tTAhLJxqvXw) Onerva-botista, joka on ikääntyneiden ja vammaisten hoitoon tarkoitettu sosiaalinen robotti.

Tapahtumassa Eeva Kiuru, yrittäjä Health Innovation Academy Oy:stä kertoi kokemuksiaan koulutusyrittäjyydestä teknologian ja terveyden rajamaastossa. Kiurun mukaan sosiaali- ja terveysalalla teknologian käyttöönotto vaatii kulttuurin muutosta. Hän korosti digiosaamisen ja teknologian perusymmärryksen merkitystä sosiaali- ja terveysalalla, jotta ammattilaiset pystyisivät osallistumaan teknologian kehittämiseen ja arvioimaan kriittisesti uusia ratkaisuja. Sote-ammattilaisilta insinöörit voivat puolestaan oppia asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä. Kiuru kannusti opiskelijoita ideointiin ja innovointiin sekä yrittäjyyteen.

Työpajassa tunnistettiin arjen ja turvallisen asumisen haasteita, kuviteltiin paras mahdollinen tulevaisuus ja pohdittiin ratkaisuja, joilla siihen päästään. Työpajoissa ideoitiin yhdessä tulevaisuuden älykkäitä tuotteita ja palveluja kotiin, pihapiiriin ja lähiympäristöön. Keskusteltiin siitä, miten inhimillisyys ja teknologia voivat yhdistyä hyvässä arjessa. Tulevaisuudessa haluttiin nähdä toisista välittämistä ja yhteisöllisyyden lisääntymistä. Teknologia nähtiin ratkaisuna hoitaa ”rutiinitehtävät”, jolloin henkilökohtaiseen kontaktiin vapautuisi enemmän aikaa. Tämän lisäksi teknologian ajateltiin mahdollistavan ihmisen turvallisen ja omatoimisen osallistumisen arjen toimintoihin sekä osallisuuden yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Tilaisuuden myötä terveys-, sosiaali- ja hyvinvointialojen osaajia innostettiin pohtimaan omaa tulevaisuuttaan ja mahdollista yrittäjyyttä keinona vaikuttaa oman alan kehittymiseen. Tilaisuudessa oli osallistujia yhteensä 20. Tapahtuman jälkeen oli mahdollisuus verkostoitumiseen ja kampuksen simulaatiotiloihin tutustumiseen.

Lisätietoa ProVaHealth-hankkeesta: https://scanbalt.org/living-labs-news/provahealth-now-online/

Teksti: Kirsi Jokinen ja Eliisa Niilekselä

Kuvat: Kirsi Jokinen

6Aika: HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeen Oulun toimijat ja alueelliset sidosryhmät kokoontuivat kehittäjäklubina ensimmäisen kerran yhteisen pöydän ääreen Oulun kaupungin Kirkkotorin koulutuskeskukseen 23.1.2019. Tapaamisen teemoina olivat kehittäjäklubitoiminnan käynnistäminen sekä alueellisen toiminnan ja innovaatiokilpailun suunnittelu. Ensimmäisessä tapaamisessa oli mukana noin 20 henkeä.

Klubilaisina laaja kirjo asiantuntijoita

Kehittäjäklubi koottiin alueen sidosryhmistä siten, että ammattilaisten, asukkaiden ja omaisten ääni saadaan laajalti kuulumaan kehittämistoiminnassa. Tapaamiseen osallistui asiantuntijoita Oulun kaupungin hyvinvointipalveluista, Oulun ammattikorkeakoulusta ja Oulun Palvelusäätiöstä. Edustettuina olivat Oulun vanhusneuvosto, Oulun vammaisneuvosto, Oulun maahanmuuttajaneuvosto sekä Oulun seudun omaishoitajat ry. BusinessOulu toi mukaan yritysten ja yritysverkostojen näkökulmaa sekä Sivakka Oy vuokra-asuntojen rakentamisen näkökulmaa. Kehittäjäklubitoiminnassa on mukana myös Oulun Seudun Muistiyhdistys sekä palveluasumisen tuottajia, henkilöstöä ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Erityisosaamistaan klubiin tuovat Oulun kaupungin asumisen asiantuntija sekä esteettömyyskoordinaattori.

Uutta toimintakulttuuria luomassa

Kehittäjäklubin tavoitteena on luoda uutta kehittämiskulttuuria palveluasumiseen ja kotona asumisen tukemiseen. Kehittäjäklubin tehtävänä on tukea hankkeen alueellisten toimenpiteiden suunnittelua, toteutusta ja mallintamista. Kehittäjäklubin toiminnan kautta hankkeen tuloksia juurrutetaan osaksi yhteistoimintaa älykkään palveluasumisen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi. Kehittäjäklubi kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

Käyttäjälähtöisyys älykkäiden palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä

HIPPA-hanke kehittää käyttäjälähtöisesti älykkäitä palveluita tai tuotteita, jotka tukevat palveluasumista sekä kotona-asumista. Käyttäjien toiveita ja tarpeita on tärkeä kuunnella heti alkuun. Oulussa asiakastarpeiden kerääminen aloitettiin ikäihmisistä, mikä toteutettiin opiskelijatyönä vuoden 2018 lopussa. Tarpeita kerättiin haastatteluissa ja työpajoissa:

• ilman kotihoitoa kotona asuvilta
• kotihoidon piirissä olevilta kotona asuvilta
• kuntouttavassa päivätoiminnassa ja vuorohoitojaksoilla käyviltä kotona asuvilta sekä
• tehostetun asumispalvelun asukkailta ja omaisilta

Tarvekartoituksen pohjalta avataan Oulussa pk- ja start up -yrityksille innovaatiokilpailu, jossa on tavoitteena löytää älykkäitä asumiseen liittyviä palveluja ja tuotteita.

Keväällä 2019 jatketaan tarpeiden ja toiveiden keruuta erityisryhmiltä sekä palveluasumisen henkilöstöltä. Syksyllä järjestetään tämän pohjalta toinen innovaatiokilpailu, johon kehittäjäklubi pääsee jälleen valitsemaan haasteet.

Asiakastarpeista innovaatiokilpailun haasteiksi

HIPPA-hanketiimi muotoili ikäihmisten tarvekartoituksessa esiin nousseet tarpeet haasteiden muotoon. Haasteet esiteltiin kehittäjäklubille. Kehittäjäklubi valitsi äänestämällä kaksi tärkeintä haastetta, jotka tuodaan yritysten ratkaistavaksi innovaatiokilpailussa. Kilpailussa etsitään ratkaisuja turvalliseen ulkona liikkumiseen sekä asukkaiden, ammattilaisten ja koko asumisyhteisön turvalliseen, digitaaliseen viestintään.

1) Aktivointi turvalliseen ulkona liikkumiseen / älykäs pihapiiri

• Liikkumisen, näkemisen, kuulemisen, muistamisen, hahmottamisen tai kommunikoinnin vaikeuksista huolimatta henkilöllä on halu ulkoilla, käydä postilaatikolla, hoitaa puutarhaa, viedä roskat tai käydä lähikaupassa. Kaatumisen ja eksymisen pelko tuovat turvattomuutta ulkona liikkumiseen estäen kotoa poistumisen.

2) Asukkaiden, ammattilaisten ja koko asumisyhteisön turvallinen, digitaalinen viestintä vastaten mm. seuraaviin tarpeisiin:

• Liikkumisen, näkemisen, kuulemisen, muistamisen, hahmottamisen tai kommunikoinnin vaikeuksista huolimatta henkilöllä on halu saada tietoa talon tapahtumista ja olla yhteydessä muihin asukkaisiin joko kahden kesken tai erilaisissa ryhmissä.
• Asukkaan ja kotiin tulevan työntekijän luottamuksellisen kohtaamisen mahdollistamiseksi tulisi työntekijän päästä helposti ja nopeasti tutustumaan asukkaan tapoihin ja tottumuksiin sekä hänelle merkityksellisiin asioihin etukäteen. Myös asukkaan tulisi päästä helposti tutustumaan kotiin tulevaan työntekijään. Työntekijöiden vaihtuvuus aiheuttaa asukkaalle turvattomuutta ja heikentää asioiden sujuvuutta.

Tärkeitä näkökulmia esiin

Tapaamisessa keskustelu kävi vilkkaana. Klubilaiset pohtivat niin teknologian käyttämisen kuin ylipäätään mielekkään asumisen haasteita.

”On hyvin tärkeää huomioida käyttäjät ja heidän mahdollisuutensa teknisten laitteiden käyttöön erilaisten tuotteiden ja palveluiden kehittelyssä.”

”Palveluasumisen turvallisuutta ja itsenäisyyttä voitaisiin kehittää vielä monin tavoin erilaisissa asumisyksiköissä, vaikka tekniset ratkaisut ovatkin kehittyneet.”

”Erityisryhmien teknologiset tuotteet ovat usein kömpelöitä käyttää, vaikka muutoin on saatavilla erittäin pitkälle kehitettyjä tuotteita.”

”Uskallus digitaalisten laitteiden käyttöön on usein heikkoa ikääntyneillä ihmisillä. Tähän asiaan tulee pyrkiä vaikuttamaan esim. digiopastuksella.”

”Oulun seuraavien asuntomessujen suunnittelussa olisi hyödyllistä huomioida ikäihmisten asumisen tarpeita.”

”On tärkeää huomioida myös kotona yksin asuvien rooli. Vain osa ikääntyneistä asuu palveluasunnoissa.”

”Apuvälineiden ja palveluiden käyttöön perehdyttäminen on tärkeää.”

Kehittäjäklubi kehittyy

HIPPA-hanketiimi keräsi tilaisuuden jälkeen osallistujilta sähköisesti palautetta itse tilaisuudesta sekä ideoita kehittäjäklubitoimintaan Oulun alueella. Toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Teksti:
Kirsi Jokinen, projektipäällikkö / Oamk
Päivi Meriläinen, projektipäällikkö / Oulun kaupunki, Haukiputaan asumispalvelut

Kuvat: Mikael Jurvelin