04/02/2020 - Minna Kilpeläinen

Tammikuun uutiskirje 2020

Innovaatioita ja uutta oppia Hipassa – älykäs asuminen kevään teema

Innovaatiokilpailun voittajaksi Kasviportaat

Hipan innovaatiokilpailun voittaja on valittu. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa järjestettävän innovaatiokilpailun haasteena oli löytää digitaalisia tuotteita ja palveluja, jotka tukevat toimintakykyisyyttä ja osallisuutta asukkaan elinympäristössä, parantavat turvallista asumista, lisäävät asumisen mielekkyyttä ja hyvää elämää.

Innovaatiokilpailun voitti Kasviportaat Oy ehdotuksellaan, jossa ideana on jatkokehittää yrityksen Suomessa valmistettavaa Supragarden® sisäkasvatusjärjestelmää digitaalisin tuotteiden avulla siten, että se soveltuisi paremmin ja turvallisemmin palvelutalojen asukkaille harraste- ja virikekäyttöön.

Päätöksessä katsottiin eduksi tuotteen osallisuutta ja toimintakykyä edistävä elementti  sekä innovatiivisuus. Tuotteen kautta ikäihminen nähtiin aktiivisena toimijana, sillä ratkaisu edistää ja ylläpitää osallisuutta. Mahdollisuus harrastaa puutarhanhoitoa vahvistaa asukkaan mielekästä elämää. 

Voittaja pääsee mukaan Hyvä ikä -messuille HIPPA-hankkeen kanssa 30.9.-1.10.2020 sekä HIPPA-hankkeen käyttäjälähtöisiin kehitysprosesseihin: käyttäjälähtöiseen yhteiskehittelyyn, testauksiin ja kaupallistamisen työpajoihin ja markkinatutkimuksiin.

LUE LISÄÄ

HIPPA mukana Kehittyvä vanhustyö -messuilla Oulussa 10.3.2020

HIPPA on ständillä Kehittyvä vanhustyö -messuilla Oulun kaupunginteatterilla 10.3.2020 klo 8-16. Tilaisuudessa Hipasta puhuvat Kirsi Jokinen Oamkista ja Päivi Meriläinen Oulun kaupungilta. Tule moikkaamaan!

LUE LISÄÄ

Hipan kehittäjäklubit ja ajankohtaistapahtumat keväällä 2020

Tampereen kehittäjäklubi kokoontui 29.1. ihmisten näköisten palveluiden äärelle. Aihe viritti paljon keskustelua. Projektipäällikkö Tarja Heinonen avasi aamun Hippa-hankkeen Hollannin benchmarking-matkan terveisillä. Invantor Oy:n Esko Vihava kertoi yrityksen kokemuksista Hippa-hankkeessa toteutetusta Taikalattia-testauksesta Kuuselan seniorikeskuksessa.

Klubilaiset kuulivat myös Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden Ulla Lukkarin puheenvuorossa työllistymisestä aloilla, joilla on työvoimapulaa, kuten hoiva- ja IT-ala. Ullan esitys herätti keskustelua mm. kotiin tarjottavien palveluiden mahdollisuuksista. Keskustelu johdatteli klubin Tampellan Työhuone Oy:n Tuija Salmen esitykseen ”Muistiystävällinen koti”. Esitys valotti konkreettisesti asioita, joilla kotiasumisesta on mahdollista saada turvallinen ja itsenäistä asumista tukeva, mm. valaistuksen keinoin. Aiheeseen voi tutustua lisää Tuijan ja Taina Semin kirjassa ”Yötaivaan toivo”.

Katso lisää Tampereen kehittäjäklubin tunnelmia facebookista.

Oulussa Hipan kehittäjäklubi kokoontuu 24.3.2020. 

Helsingissä kokoonnutaan 8.5.2020 teemalla Smart home ja Smart Living – Very smart? Kysy lisää Toini Harralta ()

Oulussa järjestetään myös ajankohtaistapahtuma yrityksille 21.4.2020. Oulun tapahtumista saat tarkempia tietoja Kirsi Jokiselta ().

Laita päivämäärät kalenteriin!

Kaupallistamisen työpajoissa liikeideat kirkastuvat

Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämä kaupallistamisen työpajasarja tukee palveluasumisen digitalisaatiota kehittävien pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden viemistä markkinoille. Pajasarjaan osallituvat seitsemän yritystä kehittävät liiketoimintamallia fasilitoinnin ja sparrauksen avulla. Tavoitteena on kehittää tuotteesta tai palvelusta menestyvää liiketoimintaa.

Kaupallistamisen työpajasarja alkoi marraskuussa 2019 TAMK:n Proakatemialla ja jatkuu helmikuuhun 2020.

Sarja on koostunut seuraavista aiheista:

Paja 1: Liikeidean kirkastus
Paja 2: Arvoa asiakkaalle
Paja 3: Palvelun tai tuoteidean paketointi
Paja 4: Paketti myyntiin: Pitchaus, markkinointi ja brändäys

Neljäs paja pidetään Ystävänpäivänä 14.2.2020. Tulossa on myös regulaatioihin keskittyvä paja myöhemmin keväällä. 

Työpajojen kouluttajat Elina Merviö ja Marika Vuorenmaa kirjoittivat työpajoista blogiimme.

LUE LISÄÄ

Kaupallistamisen työpajasarja Helsingissä keväällä 2020

Pysy kuulolla myös Metropoliassa Helsingissä pidettävästä kaupallistamisen työpajasarjasta, jossa pureudutaan regulaatioihin, julkisiin ja yksityisiin palveluasumisen muotoihin käyttöympäristöinä sekä hankintaprosesseihin niissä. Lisäksi käsitellään tuotteiden ja palveluiden skaalaamista kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille.

Älykkään palveluasumisen kehittäminen ei ole pelkkää digiä

Älykäs asuminen eli Smart Living -käsite määritellään tavallisesti tarkoittamaan digitaalisesti varustettuja koteja, muuta rakennettua elinympäristöä sekä liikkumista. Älykkäässä kodissa arkiset laitteet ja välineet ovat yhteydessä toisiinsa ja asukkaaseen sekä kodin ulkopuolelle.  Älykkään asumisen kehittämisen painopistealueena ovat silloin asukkaan arkielämää helpottavat sähköiset tieto-, viestintä- ja ohjausjärjestelmät. Älykäs asuminen on kuitenkin myös paljon muuta.

Arctic Smart Living Oy:n Juri Laurila, KIRAHubin Teemu Lehtinen sekä Metropolian asiantuntijat kertovat blogissamme älykkäästä asumisesta ja rakentamisesta. 

LUE LISÄÄ

Oulu on sopivan kokoinen

OuluHealth on yksi Oulun viidestä Innovaatioallianssin innovaatioekosysteemistä. Se tuo yhteen tutkimuksen, julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden resurssit life science-toimialan innovaatioiden kehittämiseksi ja niiden kaupallistamiseksi. Verkostot toimivat laajasti ja sisäkkäin, ja siihen Oulu on juuri sopivan kokoinen. Arttu-Pekka Tavia kirjoitti OuluHealthista blogiimme.

LUE LISÄÄ

Seuraa meitä somessa!

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista. 

Twitterissä ja LinkedInissä löydät kuulumisiamme hashtagilla #HIPPAhanke. Twitterissä harrastamme liveraportointia kiinnostavissa tapahtumissa.

Pysy mukanamme!

Jos sait tämän uutiskirjeen edelleenlähetettynä viestinä, tilaa uutiskirjeemme, niin pysyt mukana.

Haluatko lukea juttuja älykkään palveluasumisen kehittämisestä ja vinkkejä tapahtumiin? 

Tilaa uutiskirje täältä.

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

Osoitelähde: Metropolian asiakas- ja sidosryhmärekisteri.
Tutustu tietosuojaselosteeseen.

Lähetä kysymyksiä ja palautetta: 
.

Uutiskirje

30/01/2020 - Arttu-Pekka Tavia

Oulu on sopivan kokoinen

OuluHealth on yksi Oulun viidestä Innovaatioallianssin innovaatioekosysteemistä. Se tuo yhteen tutkimuksen, julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden resurssit life science-toimialan innovaatioiden kehittämiseksi ja niiden kaupallistamiseksi. 


Ekosysteemi toimii tehokkaasti, koska Oulu ei ole liian pieni eikä liian iso. Oulu on juuri sopivan kokoinen yritykselle kehittyä ja kansainvälistyä. Alueen toimijoiden palvelut ovat helposti saavutettavissa, ja sopivan kokoinen yhteistyöverkosto mahdollistaa nopean ja ketterän kehittämisen. Vanha totuus pitää tässäkin paikkansa: mitä pienempi kylä sen paremmin toisten tekemiset tunnetaan.

OuluHealth virtuaalimaailmassa. Kuva: OuluHealth

Systemaattisesta yhteistyömallien kehittämisestä johtuen Oulun talousalueelle on kehittynyt tehokkaasti ja mutkattomasti toimiva verkosto, joka tukee yritysten ja korkeakoulujen innovaatioiden kehittämistä ja niiden ennen kaikkea niiden kaupallistamista.

Kumppaneina OuluHealth-ekosysteemissä toimivat PPSHP, BusinessOulu, OAMK, Oulun kaupunki sekä Oulun yliopistolta Biobank Borealis of Northern Finland, Biocenter Oulu, CHT, MRC Oulu ja VTT.

Suurimpia tällä hetkellä olevista toimijoiden yhteisistä ponnistuksista on Ouluun rakennettava uusi yliopistollinen sairaala Tulevaisuuden sairaala 2030. Tavoitteena on rakentaa siitä maailman älykkäin terveydenhoitoalan keskittymä. Noin 900M€ projektin suunnittelu- ja rakennusprosessi on ekosysteemin kannalta kaksisuuntainen: ekosysteemin toimijat osallistuvat suunnitteluun ja toisaalta sieltä saadaan innovaatioita kehitettäväksi tavoitteena kansainvälinen kaupallistaminen. 

Konkreettinen yhteinen toiminto ekosysteemissä on OuluHealth Labs, joka tarjoaa toimialan yrityksille testauspalveluita aina ideavaiheesta tuotekehitykseen ja edelleen testaamiseen autenttisessa ympäristössä. Tämä mahdollistaa suoraviivaisen tuotekehityksen siten, että kaikki toiminnot voidaan käytännössä suorittaa kävelymatkan päässä toisistaan.

Kehityksen jouhevan etenemisen varmistamiseksi kumppanit ovat yhteiskehittäneet Orchidea innovations:in kanssa IITA-ideanhallintatyökalun, jolla innovaatioprosessia on mahdollista johtaa monen eri organisaation kesken. Tällä pyritään saavuttamaan vieläkin jouhevampi eteneminen kehitysputkessa.


OuluHealth-ekosysteemi tarjoaa siis uusille innovaatiolle kehitysalustan, jossa voidaan ketterästi viedä läpi koko innovaatioprosessi ideavaiheesta kansainväliseen kaupallistamiseen saman linja-autovyöhykkeen sisällä. Oulu on tähän toimintaan sopivan kokoinen ja täällä on aina tilaa kasvaa.

AiheYleinen

28/01/2020 - Elina Merviö

Ideasta kaupalliseksi tuotteeksi – työpajasarja kiteyttää ajatukset

Esitysmateriaali, Teea Mäkelä, Insightia Oy

Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämä kaupallistamisen työpajasarja tukee palveluasumisen digitalisaatiota kehittävien pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden viemistä markkinoille. Pajasarjaan osallituvat seitsemän yritystä kehittävät liiketoimintamallia fasilitoinnin ja sparrauksen avulla. Tavoitteena on kehittää tuotteesta tai palvelusta menestyvää liiketoimintaa.

Pajoihin osallistuva Helen Chambers Living skills -yrityksestä kommentoi pajatyöskentelyn hyödyllisyyttä tammikuun 2020 tapaamisessa:  ”Työpajoista on ollut hyötyä yrityksellemme. Aikaisemmin en oikein osannut kiteyttää mitä me myymme, nyt osaan!”

Pajoissa mukana (vasemmalta): Elina Merviö/TAMK, Heikki Viitanen/Memocate Oy, Hanna Holma/Voimin Oy, Teo Tuovinen/Memocate Oy, Kalle Punto/Medeka Oy, Satu Niskanen/Voimin Oy, Helen Chambers/LivingSkills Oy, Riikka Takala /Hoitokoti Peltola Oy, Marika Vuorenmaa/TAMK, Irina Katajisto-Korhonen/Hoitokoti Peltola Oy. Kuva: Tarja Tittonen.

Kaupallistamisen työpajasarja alkoi marraskuussa 2019 TAMK:n Proakatemialla.

Sarja koostuu seuraavista aiheista:

  • Paja 1: Liikeidean kirkastus
  • Paja 2: Arvoa asiakkaalle
  • Paja 3: Palvelun tai tuoteidean paketointi
  • Paja 4: Paketti myyntiin: Pitchaus, markkinointi ja brändäys

Ensimmäisessä pajassa 15.11.2019 mietimme yritysten olemassaolon tarkoitusta ja liikeideaa. Tähän käytimme apuna Tampereen korkeakouluyhteisössä kehitettyä Impact Canvas® –työkalua (https://www.y-kampus.fi/yrittajyys/impact-canvas/). Työkalu auttaa kuvaamaan idean vaikuttavuutta ja kirkastamaan kokonaiskuvaa huomioiden mm. kilpailutilanne, asiakkaat ja tiimin kokoonpano sekä resurssit. Menestymisen edellytyksenä on kirkas visio, jota tavoitellaan systemaattisesti.

Seuraavassa työpajassa 13.12.2019 yritykset syventyivät tarkastelemaan omia asiakasryhmiään ja vahvistamaan asiakastuntemustaan ja arvon luontia. Anna Sutherland (Joiku Oy ja Sivupersoona Oy) korosti kolmea keskeistä tekijää arvonluonnissa: (1) ymmärrys, (2) empatia ja (3) kohtaaminen. ” Ymmärtäkää asiakasta ilman kiiltokuva-ajatusta! Tutkikaa arkea. Haastakaa, onko tämä se tapa, joka on asiakkaalle paras? Vai onko se paras vain teidän organisaatiolle?”, kehoitti Anna. Asiakaslupaus lunastetaan jokaisessa palveluhetkessä. Se ainoa konkreettinen tapa luoda arvoa asiakkaalle.

Kolmas työpaja 17.1.2020 vei yritykset määrittelemään asiakaspolkua erityisesti ostopäätösten kannalta. Huomionarvoista on, että asiakkaan ostokäyttäytyminen on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosien aikana.

Kuva 1. Perinteinen myyntisuppilomalli. Esitysmateriaali, Teea Mäkelä, Insightia Oy

Yllä olevasta suppilomallista (kuva 1) on siirrytty haastavampaan sykliin, jossa päätöksiin vaikuttaa muiden ostajien antamat kommentit. Asiakas on paljon tietoisempi tuotteesta tai palvelusta tulessaan päätöstilanteeseen, jolloin asiakaskokemuksen kriittisten kohtien tunnistaminen on tärkeää. Alla oleva kuva kertoo uudenlaisesta ostokäyttäytymisestä, jossa vaikuttamisen pisteitä on paljon runsaammin.

Kuva 2: 2020-luvun ostoprosessi. Esitysmateriaali, Teea Mäkelä, Insightia Oy

Neljännellä kerralla 14.2.2020 viimeistellään kaupallistamisen työpajasarja keskittymällä liiniin markkinointiin. Tällä tarkoitetaan ideoiden kokeilua ja testausta jo varhaisessa vaiheessa ja keskittymistä viesteihin, jotka varmasti toimivat. Huipennuksena jokainen kehityshakuinen yritys hioo oman pitchauksensa huippukuntoon asiantuntijan sparraamana.

Kirjoittajat: Työpajojen kouluttajat Elina Merviö ja Marika Vuorenmaa

Elina Merviö on TAMK:n Proakatemian valmentaja sekä yrittäjyyden tiimiesimies. Proakatemia kouluttaa Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen amk- ja yamk- tutkintoja. Elina toimii kaupallistamisen asiantuntijana hankkeessa 6Aika: Hippa – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista älykkään teknologian avulla.

Marika Vuorenmaa on Tampereen korkeakouluyhteisön Y-kampuksen tiimipäällikkö. Y-kampus tarjoaa kaikkien alojen opiskelijoille yrittäjyyden ja innovaatio-osaamisen opintoja, tapahtumia ja sparrausta. Marika toimii kaupallistamisen asiantuntijana hankkeessa 6Aika: Hippa -Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista älykkään teknologian avulla.

KaupallistaminenYleinen

28/01/2020 - Minna Kilpeläinen

Älykkään asumisen kehittäminen ei ole pelkkää digiä

Seniortekin Kukkatolppa mahdollistaa seurannan avulla huomaamattoman ratkaisun asua turvallisesti kotona eri elämäntilanteissa. Kuva: Seniortek.

Älykäs asuminen eli Smart Living -käsite määritellään tavallisesti tarkoittamaan digitaalisesti varustettuja koteja, muuta rakennettua elinympäristöä sekä liikkumista. Älykkäässä kodissa arkiset laitteet ja välineet ovat yhteydessä toisiinsa ja asukkaaseen sekä kodin ulkopuolelle.  Älykkään asumisen kehittämisen painopistealueena ovat silloin asukkaan arkielämää helpottavat sähköiset tieto-, viestintä- ja ohjausjärjestelmät. (Pasi Heiskanen, Älykkyyttä asumiseen, raportti Delfoi-tutkimuksesta, 2013.) Älykäs asuminen on kuitenkin myös paljon muuta.

Älykäs ihminen

Kiinteistö- ja rakennusalan ekosysteemi KIRAHub pyrkii kehittämään rakennetun ympäristön kestävää digitalisaatiota. Kehitystä tarkastellaan myös laajemmin kuin tuottavuus- tai liiketoimintanäkökulmasta. 

“Katsomme myös, miten ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat vaikuttavat rakentamisen digitalisaatioon”, kertoo KIRAHubin toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

KIRAHubin toimitusjohtaja Teemu Lehtinen osallistui Slushiin 2019. Kuva: Minna Kilpeläinen

“Koko digitalisaation ytimessähän on käyttäjälähtöisyys. Hyvä kysymys on, pitääkö ihmisten sopeutua erilaisiin digitaalisiin innovaatioihin vai onko ne kehitetty sellaisiksi, että ne helpottaisivat ihmisten elämää. Liian usein prosessit on suunniteltu tuotantolähtöisesti ja loppukäyttäjä on unohdettu”, Lehtinen muistuttaa.

“Ilmastonmuutos ja -kriisi ovat hyvin paljon pinnalla nyt, ja rakennetulla ympäristöllä on varsin keskeinen rooli siinä. Digitaalisilla ratkaisuilla on iso mahdollisuus auttaa. Koska tämä kehitys muuttaa ihmisten työtä, elämistä ja liikkumista, haluamme tuoda ihmisen mukaan kehitystyön keskiöön. Pyrimme tekemään kehittämisen mahdollisimman läpinäkyväksi luomalla siihen erilaisia mittareita”, Lehtinen sanoo.

Älykäs asumisen konsepti

Havainnekuva Arctic Smart Villagesta. Kuva: Kuva: Toni Yli-Suvanto

Arctic Smart Village Oy:n toimitusjohtaja Juri Laurila korostaa älykkään asumisen kehittämisessä yhteisöllisyyttä. Älykylä toimii uusvanhalla osuuskuntamallilla, jossa jäsenet voivat vaikuttaa kylän rakentamisen ratkaisuihin ja yhteisiin tiloihin. Osuuskunta kehittää ja hyödyntää niin digitaalisia ratkaisuja kuin niiden mahdollistamia yhteisöllisiä palveluja. 

“Otamme käyttöön mm. sensoritekniikkaan perustuvia turvajärjestelmiä. Iäkkäälle ihmiselle se tuo erityistä turvaa kylässä, jossa hälytys vaikkapa kaatumisesta voi mennä lähellä asuvalle, osuuskuntaan kuuluvalle kodinhoitajalle, joka saa oven auki älykkäällä lukitusjärjestelmällä”, Laurila kertoo.

“Älykylä-konseptilla haetaan ensisijaisesti asumisen edullisuutta etsimällä ratkaisuja myöskin energiatalouteen, ympäristöystävällisyyteen ja hiilineutraaliin asumiseen.”

Arctic Smart Village Oy:n toimitusjohtaja Juri Laurila kertoi Slushissa yhteisöllisistä ratkaisuista älykkäässä kylässä. Kuva: Minna Kilpeläinen

Monia mahdollisuuksia

Palveluasumisen älykkäät ratkaisut liittyvät tavallisimmin mm. energian jakeluun, lämmityksen tai valaistuksen säätelyyn, turvallisuuteen, kodinkoneiden älykkääseen käyttöön, terveyden monitorointiin tai lääkkeiden ottamiseen, erilaisiin kommunikoinnin välineisiin ja puheentunnistukseen.

“Monet ratkaisut ovat jo hyvässä käytössä palveluasumisessa. Vartiointiin liittyviä sovelluksia, älylukkoja, palo- ja häkävaroittimia sekä muuta turvatekniikkaa käytetään yhä enemmän niin palveluasumisyksiköissä kuin omissa kodeissa”, sanoo Metropolian softa-, hyte- ja smart-tiimin tutkijaopettaja Aarne Klemetti.

“Ja Skype toimii niin töissä kuin kotona. Henkilökohtaisiin älylaitteisiin, kuten esimerkiksi kelloihin, kännyköihin ja älyvaatteisiin, kehitetään jatkuvasti uusia ominaisuuksia.”

Iäkkään ihmisen elämään tuo turvallisuutta mm. kodin laitteiden ja esineiden anturointi. Asukasta tarkkailevat sensorit keräävät jatkuvasti tietoa tietokantaan, jonka avulla tietokoneet automaattisesti tuottavat hyödyllistä tietoa, kuten toimintatapoja, arvioita ja ennustuksia.

“Mittausten analysointi ja tekoälyn avulla tehtävät uudenlaiset päättelyt tekevät palveluasumisyksiköistä ja kodeista koko ajan älykkäämpiä”, Metropolian kiinteistö- ja talotekniikan yliopettaja Lauri Heikkinen sanoo. Älykäs koti myös oppii.

Kodinohjausjärjestelmän avulla kerätty tieto saadaan sitten älykkääseen käyttöön. Taloyhtiössä voi olla isompi hallintalaite, jonka lisäksi jokaisessa taloudessa on oma pienempi ja ominaisuuksiltaan suppeampi laite. Asukkaalla kodinohjausjärjestelmänä on kännykkä, jolla voi laittaa vaikka saunan päälle tai vastaanottaa murtohälytyksen.

Kodinohjausjärjestelmät ovat käteviä mobiililaitteissa. Kuva: Pexels.

Mihin asukas haluaa vaikuttaa?

KIRA-digi -hankkeessa tehtiin eräässä kerrostalokohteessa kokeilu, missä asukkaat pääsivät säätämään oman kodin sisäolosuhteita ihan huonekohtaisesti. Lämpötiloja pystyi vapaasti säätämään ihan asteen tarkkuudella. Samalla optimoitiin koko rakennuksen energiankulutusta, jolloin päästiin mielenkiintoiseen win-win -tilanteeseen. Asukkaat olivat erittäin tyytyväisiä ja koko rakennuksen energiankulutus laski 15 prosenttia”, Lehtinen kertoo. 

“Tuli kuitenkin ilmi, että 90 % asukkaista ei halua säätää lämpötiloja itse. Vain 10 % oli sellaisia teknologiafriikkejä, jotka halusivat puuttua niihin ja tehdä säätöjä kännykkäsovelluksen kautta. Energian kulutuksen putoaminen mahdollistuikin sitten sillä, että pystyttiin tekoälyn avulla optimoimaan lämpötiloja. Asukkaiden käyttäytyminen saatiin kuitenkin paremmin näkyväksi ja siitä oppimisen kautta pystyttiin tasamaan kulutushuippuja ja optimoimaan kokonaisuutta”, Lehtinen sanoo.

“Tulevaisuuden älykoteja kehittäessä digitaaliset ratkaisut pitäisikin tehdä sinne konepellin alle oppimaan huomaamattomasti asukkaan käytöksestä ja tarpeista ja mukautumaan aina asukkaalle sopivaksi.”

Käyttäjän huolia ja haasteita

Tiedonsiirtojärjestelmien synkronointi ei ole aina ihan helppoa. Vaikka laitteiden käyttöönottoa kehitetään koko ajan helpommaksi, vaativat monet niistä edelleen jonkin verran tietoteknistä osaamista. Kodin viihde-elektroniikkaan vyöryy koko ajan uusia laitteita, tuotteita ja ohjelmistoja ja niistä ollaan hyvin kiinnostuneita. Esimerkiksi älytelevision asetusten kanssa voi kuitenkin tulla osaavammallekin joskus tenkkapoo. 

“Eettiset kysymykset ovat myös isoja kysymyksiä älykodeissa. Ne liittyvät paitsi tietoturvaan ja yksityisyyteen, myös laitteiden käytettävyyteen. Laitteistojen, ohjelmistojen ja tietoliikenneyhteyksien pitää olla luotettavia”, Aarne Klemetti sanoo.

Kuva: Pixabay.

“Taustalla” toimivat ratkaisut ovat helppoja – ja helppoja unohtaa. Samaan aikaan huolena on kuitenkin yksityisyyden menettäminen ja laitteiden hakkeroitavuus. Moni älylaitteen ostaja ei esimerkiksi muista vaihtaa laitteensa salasanaa, vaan käyttää sitä tehdasasetuksilla. 

“Datan keruuhan on ollut aika villiä viidakkoa. Olemme tavallaan joutuneet antamaan vallan isoille pelureille, kuten Googlelle tai Amazonille. Olemme klikanneet sitä pientä boksia siinä kauhean pitkän tekstin lopussa, mitä kukaan ei jaksa lukea, ja olemme sitten tulleet hyväksyneeksi sen, että meistä kerättyä dataa saa käyttää ihan miten huvittaa. Hintana on ollut se, että olemme saaneet helppokäyttöisen palvelun käyttöön ilmaiseksi”, Teemu Lehtinen huomauttaa.

“Onneksi nyt on olemassa esimerkiksi MyData, joka antaa vallan takaisin ihmisille ja käyttäjille. Voimme itse määritellä, miten meistä kerättävää dataa hyödynnetään ja estää siitä tehtävää liiketoimintaa. Tämä on erityisen tärkeää varsinkin asumisessa ja kotiympäristössä, joka on ihmisen yksityistä aluetta. Ihmisen digitaalinen identiteetti on tärkeää pitää turvassa”, Lehtinen sanoo.

Älykkään rakentamisen haasteita

Koteihin ja asumiseen liittyvä älykkyys ei muodostu pelkästään teknisistä laitteista, vaan siihen vaikuttaa joukko muitakin asioita, kuten rakennusten muunneltavuus, rakenteiden aktiivisuus (esimerkiksi automaatti-ikkunat ja ikkunanpesu), tila- ja energiajousto (esimerkiksi lämmityksen säätyminen ulkolämpötilan mukaan), rakenteiden ja toimintojen integroitavuus (esimerkiksi ilmanvaihto- ja sähkökanavana toimiva ontelovälipohja), vuorovaikutteisuus, turvallisuus, terveellisyys ja terapeuttisuus, viihtyvyys ja palvelevuus sekä taloudellisuus. (Pasi Heiskanen, Älykkyyttä asumiseen, raportti Delfoi-tutkimuksesta, 2013.)

Älykkäät ja ympäristöystävälliset rakentamisen ratkaisut ovat toki usein kalliimpia ja niiden toteuttamiseen vaaditaan enemmän osaamista. Siksi tehokkaampia ja innovatiivisempia ratkaisuja tarvitaan. Teknologioita ja materiaaleja kehitetään kaiken aikaa, jotta kustannukset vähenevät, rakentamisen hiilidioksidipäästöt pienenevät, käyttöönotto (ja käytöstä poisto) helpottuu ja rakennuksista tulee laadukkaampia ja pitkäikäisempiä. Ratkaisujen pitää vastata kestävän kehityksen vaatimuksiin. Laadun takeena on vihreä sertifikaatti. (Laurent Probst, Erica Monfardini, Laurent Frideres, Daniela Cedola, EU, 2014.)

“Osaamisen puute voi joskus aiheuttaa rakentamisen tahdon puutetta. Joustavat yhteistyön mallit ja erilaisten ratkaisujen preferenssien huomioiminen auttavat älykotien ja älykkäiden ympäristöjen rakentamisessa. Hyvä kokemus synnyttää motivaatiota”, Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan projekti-insinööri Harri Hahkala kertoo.

“Hankintaprosesseihin pitää myös tutustua huolella. Ostamisen osaamattomuus ja riittämätön tieto julkisen kilpailuttamisen vaiheista ja vaatimuksista voivat tuoda haasteita, joihin ei välttämättä ole osannut varautua”, Hahkala muistuttaa.

“Moni toivoo myös perinteisen kodin muuntamista älykkääksi. Rakentamisen haasteena voivat silloin olla olemassa olevan rakennuksen tietoliikenneratkaisujen riittämättömyys, sähkönjakelun rajoitukset laitteiden ohjaamiselle, mahdolliset kaapeleiden vedot, antureiden sijoitusmahdollisuudet sekä tilojen joustamattomuus (esim. kantavat väliseinät)”, Lauri Heikkinen sanoo.

Kuva: Daria Shevtsova, Pexels.

Järjestelmien palapeli

“Rakentamisen haasteena on myös eri järjestelmien yhteensopivuus sekä se, miten valita teknologia, joka kestää aikaa. On selvitettävä, mikä laite on osa talon järjestelmää ja mitä asukkaat hankkivat itse omiin koteihinsa”, Heikkinen sanoo. 

Arctic Smart Villagessa yhteensopivuushaaste tulee esille mm. energianjakelujärjestelmässä. “Järjestelmä on tarkoitus tehdä kylän laajuisesti, jolloin siinä tulee rajapintoja talon, kyläverkon ja kantaverkon kanssa. On tutkittava, mitkä järjestelmät toimivat keskenään. Onko esimerkiksi kodinohjausjärjestelmä sopiva energianjakelujärjestelmien kanssa? Hajautetut energiantuotantosysteemithän kasvavat koko ajan. Isotkin energiayhtiöt varautuvat siihen, että koko energiasektori tulee muuttumaan”, Juri Laurila kertoo.

“Jos miettii palveluasumiseen ja älyasumiseen liittyviä ekosysteemejä, niin se on aika hajanainen kenttä vielä”, Teemu Lehtinen sanoo.

“Toki on sellaisia laitevalmistajia, jotka ovat pyrkineet integroimaan toisiaan yhteen. Isot it-jätit kuten Google Home ja Amazon Alexa tarjoavat rajapintoja, jotka tukevat kaikkia markkinoilla olevia laitteita ja integroivat ne yhteen käyttäjän kokemukseen. Sellaista kodin käyttöjärjestelmää, joka aidosti toimisi kaikilla alustoilla, pystyisi integroimaan kaiken teknologian yhteen ja automatisoimaan asioita, ei käytännössä kuitenkaan vielä ole olemassa.”

“Ympäristöministeriö onkin nyt käynnistänyt rakennetun ympäristön yhteentoimivuuden yhteistyöryhmän, jonka on tarkoitus lähteä ratkomaan yhteentoimivuushaasteita yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa”, Lehtinen kertoo.

Lähteitä:

Pasi Heiskanen, Älykkyyttä asumiseen, raportti Delfoi-tutkimuksesta, 2013. pdf.

Laurent Probst, Erica Monfardini, Laurent Frideres, Daniela Cedola, PwC Luxembourg, Smart Living – Smart construction products and processes, Business Innovation Observatory, European Union, 2014. pdf.

Lisälukemista:

Älykäs palveluasuminen asukkaan ehdoilla. Nuorten lääkärien yhdistys. Nuorilääkäri 5/1 8, 19.12.2018. 

Elämä älykodissa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Tietoa opetukseen. 

Rakenteiden internet – passiiviset kosteusanturit (Jarmo Tuppurainen) sekä Älykäs palveluasuminen käyttäjälähtöisesti (Toini Harra ja Leila Lintula) teoksessa Digi 2018: Verkon uusia välineitä ja menetelmiä, Petri Silmälä (toim.), Metropolia AMK:n julkaisuja, 2018.

Digikoti – turvattomuuden tyyssija (Jarmo Tuppurainen) ja Älykkäiden tuotteiden ja palvelujen käyttäjälähtöinen testaus (Toini Harra ja Leila Lintula) teoksessa Digi 2019: Verkon uusia välineitä ja menetelmiä, Petri Silmälä (toim.), Metropolia AMK:n julkaisuja, 2019

AiheYleinen

13/01/2020 - Minna Kilpeläinen

Joulukuun uutiskirje 2019

Palvelukokonaisuuksia, kansainvälistä benchmarkkausta ja varautumista ikääntymiseen 

Hollantilaisen Zuyderland-sairaalan leveät käytävät helpottavat toiminnallisuutta. Kuva: TAMK.

HIPPA-hankkeen benchmarking-matka Sittardiin, Hollantiin 19.-21.11.2019

Miltä kuulostaa sairaala ilman lääkäreiden ja hoitajien työhuoneita? Entä sairaala, jonka arkkitehtuuri on suunniteltu ensisijaisesti palvelemaan asiakasta? Tai miltä kuulostaa sairaala, jossa potilaat käyttävät siviilivaatteitaan? 

HIPPA-hankeväki vieraili Sittardissa, Hollannissa, oppimassa hoitokulttuurin muutoksesta yhdessä Euroopan innovatiivisimmista sairaaloista. Samalla tutustuttiin asiakaslähtöisiin ja yhteisöllisiin palveluratkaisuihin ikääntyneillä. 

Lue lisää

Jukka Salonen Hubletista ja Tiina Kosunen Laureasta (kuvassa etualalla) kehittelivät palvelukokonaisuuksia mielenterveyskuntoutujalle. Kuva: Minna Kilpeläinen.

Helsingin kehittäjäklubi muotoili tuotteista palvelukokonaisuuksia

Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubilla 25.11. Helsingissä muotoiltiin palveluasumisen tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Toini Harra ja Panu Karhinen fasilitoivat iltapäivällä työskentelyä erilaista tukea asumiseensa tarvitsevien hahmojen kautta. Mukana oli 25 osallistujaa: yrittäjiä, palveluasumisen ammattilaisia, järjestöjen edustajia, sote-alan, vanhustyön, asumisen, it-alan ja talotekniikkasuunnittelun asiantuntijoita sekä tulevia palveluasumisen käyttäjiä. 

Arkkitehti Ira Verma Aalto-yliopistosta, yliopettaja Lauri Heikkinen Metropoliasta sekä Anna Alhonen Myllypuron monipuolisesta palvelukeskuksesta virittivät osallistujia palveluasumisen sekä muistisairauden teemoihin.

Lue lisää

Oletko varautunut ikääntymiseen? – Palveluasumisen ratkaisuja esiteltiin Oulussa

Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampuksella järjestettiin 27.11.2019 ikäihmisten asumiseen liittyvä seminaari, jossa kysyttiin, miten omaan ikääntymiseen voi varautua. Seminaarin aiheina olivat ikääntyneiden asumisratkaisut, korjausavustukset, esteettömyyden parantaminen, muutostöiden lupa-asiat, teknologia arjen tukena sekä hissien rakentaminen vanhaan kerrostaloon.

Lue lisää.

Aamupuuroa kuntalaisten kanssa

Hippalaiset kävivät kertomassa kuulumisia Aamupuuroakatemiassa Haukiputaalla 3.12.2019, jossa tavattiin kuntalaisia. Toimintaterapeuttiopiskelijat kertoivat tuloksia keväällä kerätyistä kuntalaisten asumiseen liittyvistä odotuksista ja tulevaisuuden toiveista. Tarpeita kerättiin työpajoissa. Aamupuuroakatemiassa Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden teknologia-asiantuntija Jaana Kokko esitteli Oulussa käytössä olevia kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja. Keskustelusta kehkeytyikin oikein vilkas. 

Ks. facebook.

Kuva: Johanna Juola.

Kuule minua, digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittäjä!

Kuulovammaa kuvataan usein näkymättömäksi vammaksi, koska se ei näy ihmisestä ulospäin. Kuulovamma kuitenkin vaikuttaa ihmisen elämään monella osa-alueella. Ikääntyneellä kuulovammaisella on haasteita toimintakyvyssä, päivittäisessä elämässä ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. 

Metropoliasta valmistunut toimintaterapeutti Johanna Juola kirjoitti Vanhustyön YAMK-tutkinnon opinnäytetyöstään “Kuule minua − Suosituksia ikääntyneen kuulovammaisen huomioimiseen digitaalisissa palveluissa ja tuotteissa”. Kehittämistutkimus on julkaistu marraskuussa 2019.

Lue blogikirjoitus täältä.

Vielä ehtii mukaan innovaatiokilpailuun toimintakykyisyyttä, osallisuutta ja turvallisuutta parantavista tuotteista ja palveluista!

HIPPA-hankkeen innovaatiokilpailu on haasteena löytää digitaalisia tuotteita ja palveluja, jotka tukevat toimintakykyisyyttä ja osallisuutta asukkaan elinympäristössä, parantavat turvallista asumista sekä lisäävät asumisen mielekkyyttä ja hyvää elämää. 

Kilpailu on avoinna 15.1.2020 saakka, eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua. Kilpailuun voivat osallistua suomalaiset start-upit ja pk-yritykset. Voittajat pääsevät mukaan Vanhustyön ja asumisen huipputapahtumaan HIPPA-hankkeen kanssa sekä HIPPA-hankkeen käyttäjälähtöisiin kehitysprosesseihin: käyttäjälähtöinen yhteiskehittely, testaus ja kaupallistaminen.

Ehdotukset voit jättää tänne.

Tarkemmat kilpailuohjeet löytyvät täältä.

Kilpailuun ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Merkkaa kalenteriin ensi vuoden tapahtumia:

HIPPA – Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubit:
Tampereella 29.1.2020
Oulussa 24.3.2020

HIPPA-ajankohtaistapahtuma yrityksille Oulussa 21.4.2020

Kehittyvä vanhustyö -messut Helsingissä, Tampereella ja Oulussa
https://kehittyvavanhustyo.fi/vanhustyo/category/tapahtumat/

Asta-messut: Avaimet kotiunelmiin 31.1.–2.2.2020
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, #Asta2020
https://www.asta.fi/fi/

TerveSOS Jyväskylä 5.-6.5.2020
https://www.tervesos.fi/

HIMSS 26.-28.5.2020
https://himss.messukeskus.com/

HIPPA-hanke kiittää vuodesta 2019, toivottaa kaikille oikein hyvää joulua ja onnea uuteen vuoteen!

Kuva: Jessica Lewis, Pexels.

Kuulumisiamme somessa

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista. 

Twitterissä ja LinkedInissä löydät kuulumisiamme hashtagilla #HIPPAhanke. Twitterissä harrastamme liveraportointia kiinnostavissa tapahtumissa.

Pysy mukanamme!

Jos sait tämän uutiskirjeen edelleenlähetettynä viestinä, tilaa uutiskirjeemme, niin pysyt mukana.

Haluatko lukea juttuja älykkään palveluasumisen kehittämisestä ja vinkkejä tapahtumiin? Tilaa uutiskirje täältä.

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

Uutiskirje

19/12/2019 - Minna Kilpeläinen

Helsingin kehittäjäklubi muotoili tuotteista palvelukokonaisuuksia

Jukka Salonen Hubletista ja Tiina Kosunen Laureasta (kuvassa etualalla) kehittelivät palvelukokonaisuuksia mielenterveyskuntoutujalle.

Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubilla 25.11. Helsingissä muotoiltiin palveluasumisen tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Toini Harra ja Panu Karhinen fasilitoivat iltapäivällä työskentelyä erilaista tukea asumiseensa tarvitsevien hahmojen kautta. Mukana oli 25 osallistujaa: yrittäjiä, palveluasumisen ammattilaisia, järjestöjen edustajia, sote-alan, vanhustyön, asumisen, it-alan ja talotekniikkasuunnittelun asiantuntijoita sekä tulevia palveluasumisen käyttäjiä. Arkkitehti Ira Verma Aalto-yliopistosta, yliopettaja Lauri Heikkinen Metropoliasta sekä Anna Alhonen Myllypuron monipuolisesta palvelukeskuksesta virittivät osallistujia palveluasumisen sekä muistisairauden teemoihin.

Ira Verma alusti kehittäjäklubin keskusteluja esittelemällä väitöskirjansa Housing Design for All? The challenge of ageing in urban planning and housing design – the case of Helsinki. Hänen havaintonsa oli, että tasa-arvo on tärkeää asumisen ja siihen liittyvien palveluiden  suunnittelussa. Tilaratkaisujen, käyttöesineiden ja teknologisten palvelujen pitäisi soveltua mahdollisimman laajalle käyttäjäryhmälle. Ratkaisujen pitäisi olla muunneltavissa erilaisille käyttäjälle soveltuvaksi ja niiden käytön pitää olla loogista ja yksinkertaista. Visuaalinen selkeys on palveluasumisessa myös tärkeää. Informaatiota ja “maamerkkejä” täytyy olla näkyvillä. Erilaisten ratkaisujen pitää sallia käyttäjän virheet, eikä käyttö saa vaatia suurta fyysistä voimaa. Mitoituksen pitää soveltua kaikenkokoisille käyttäjille. 

Ira Verma käytti laadullisiin tapaustutkimukseen perustuvassa väitöskirjassaan työpajamaisia menetelmiä, joissa kuunneltiin käyttäjiä ja havainnoitiin heidän toimintaansa autenttisissa ympäristöissä.

Ira Verma vertaili palveluasumisyksiköiden lähellä olevia palveluja kolmella eri asuinalueella Helsingissä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että asukkaat toivovat asumiseltaan kodikkuutta ja virikkeellisyyttä ja normaaliin asumiseen sopivaa mittakaavaa. Palveluasumisen parantaminen tapahtuu kuitenkin aina paitsi kodin sisällä, myös suhteessa lähiympäristöön. Esimerkiksi palveluiden saavutettavuus on tärkeää ottaa huomioon palveluasumisen suunnittelussa. Verma tutki asuinympäristön palveluita Helsingin Jakomäessä, Maunulassa ja Pitäjänmäessä ja havaitsi, että Pitäjänmäessä palvelut olivat kaukana palveluasumisyksiköstä. Jakomäessä palveluasumisyksikkö puolestaan oli lähellä terveysasemaa, kirjastoa, kirkkoa ja kauppaa. Niitä voisi paremmin hyödyntää palveluasumisessa.

Verman mukaan ympäristön tuttuus ja yhteisöllisyys ovat merkittäviä asioita varsinkin muistisairailla, mutta myös muilla palveluasumisen asiakkailla.

Lauri Heikkinen Metropoliasta näytti esimerkin tulevaisuuden asumisyhteisön suunnitelmasta.

Lauri Heikkinen esitteli amk-insinööri Niilo Pirhosen opinnäytetyön, jossa käsiteltiin yhteisöllisen asumisen talotekniikan suunnittelun ohjausta. Yhteisöllisen asumisen tunnusmerkkejä ovat kodin lisäksi kattavat yhteistilat, palveluiden monipuolisuus ja muunneltavuus. Yhteiskäyttötavarat toimivat yhteisöllisessä asumisessa. Kodissa pitää olla yhteistä tekemistä  sekä hoivaa ja turvaa, mielellään asumiskoordinaattorin avustuksella. 

Heikkinen totesi, että huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi palveluasumiseen vaaditaan uusia taloudellisia ratkaisuja. Yhteisöllisessä asumisessa nähdäänkin paljon etuja. Se vähentää yksinäisyyttä ja lisää kontakteja ja sitä kautta parantaa ikäihmisten elämisen laatua ja terveyttä.

Yhteisöllisyys lisää myös kaupungissa asumisen viihtyvyyttä. Yhteisöllisyys voikin toteutua eri tasoilla: rakennuksen, korttelin, lähikortteleiden ja kaupunginosan piirissä. Yhteisöllinen palveluasuminen ei koske pelkästään senioriasumista, voidaan sekoittaa eri ikäisiä asujia.

Jotta yhteisöllisen asumisen suunnittelu onnistuu, eri asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden on tehtävä yhteistyötä.Tilaaja, käyttäjä ja asumiskoordinaattori on pidettävä mukana koko hankkeen ajan. Huomioitava on myös eritystilantarpeet (esim. yhteistilat, vuokrattavat palvelutilat),  palvelujen tuomat erityispiirteet, tilojen ja tekniikan muunneltavuus, esteettömyys ja tekniikan käyttäjäystävällisyys sekä rakennuksen sisäilmasto ja energiatehokkuus.

Osastonhoitaja Anna Alhonen Myllypuron monipuolisesta palvelukeskuksesta kertoi palveluasumisesta muistisairaan ihmisen näkökulmasta. Muistiystävällinen ympäristö on helposti tavoitettava, selkeä ja se tukee kiireetöntä kohtaamista. On hyvä tiedostaa, että koti on paitsi asumispaikka, on se myös turvallisuuden, muistojen ja menneisyyden, identiteetin ja hyvänolon tyyssija. Sellaisena se tulisi säilyttää myös muistisairaalle ihmiselle. Kodissaan saa olla oma itsensä, rentoutua ja toimia kuten itse tahtoo ja pystyy – vaikka se ottaisi enemmän aikaa.

Muistisairauden oireet liittyvät esimerkiksi kykyyn ymmärtää aistien välittämää tietoa sekä tiedolliseen toimintakykyyn, kuten muistamiseen, kommunikointiin ja loogiseen ajatteluun. Sairaus voi tuoda mukanaan myös vaikeuksia tunnistaa paikkoja tai muistaa, minne on menossa. Keskittyminen sekä tilan, ajan ja esineiden hahmottaminen saattavat vaikeutua. 

Muistisairaan arjessa tuetaan muistisairaan toimintakykyä – ei tehdä puolesta vaan kannustetaan omatoimisuuteen ja liikkumiseen. Myös mikroasennon vaihdot ovat tärkeä huomioida (pienet asennon vaihdot pyörätuolissa istuessa tai sängyssä ollessa). On tärkeää luoda turvallista ja kiireetöntä ympäristöä moniammatillisesti, mutta tehdä se niin, ettei sillä vaikuteta muistisairaan arkeen. Palveluasumisessa  tuetaan muistisairaan asukkaan identiteettiä ja huomioidaan elämänhistoria, jotta voidaan järjestää muistisairaalle mielenkiintoista harrastetoimintaa. Huoneen sisustuksen on hyvä olla mahdollisimman oman näköinen, tällä voidaan tukea turvallisuuden tunnetta. Mahdollisuus päästä tapahtumiin ja hartauksiin, olla eläimien kanssa, hoitaa puutarhaa ja kuunnella omaa lempimusiikkia on hyvä huomioida muistisairaan arjessa. Kodinomaisuutta ja yhteisöllisyyttä luodaan yhdessä: eli eletään arkea ja juhlitaan yhdessä. 

Panu Karhinen (takana) fasilitoi palvelukokonaisuuksien kehittelyä.

Kehittäjäklubilla palveluasumisen tarpeita ja suunnittelua konkretisoitiin erilaisia asukkaita edustavien hahmojen avulla. Klubilaiset pohtivat, millaisia ongelmia heidän elämäänsä liittyy, mitä he toivovat ja millaiset asiat tuottavat heille iloa. Tämän pohjalta mietittiin, millaisista tuote-  ja palvelukokonaisuuksista henkilöille olisi hyötyä tulevaisuudessa sekä sitä, millaista yhteistyötä hyvin toimivan tuotteen/palvelukokonaisuuden kehittäminen edellyttää.

Harri Hahkala ja Merja Bauters Metropoliasta, Leena Tupasela Myllypuron monipuolisesta palvelukeskuksesta, Marja Arsiola YIT:stä sekä Nina Leino Vanhustyön keskusliitosta pohtimassa 75-vuotiaan Eilan palveluiden tarvetta.

Klubilaiset pohtivat erilaisten asukkaiden palveluiden tarvetta sen mukaan, mitä he voivat itse tehdä ja mihin he tarvitsevat apua. Millaisia ovat digitaaliset tuotteet ja palvelut, jotka helpottavat arkea ja mitkä tuovat siihen uutta sisältöä? Esimerkiksi puheohjatut palvelut voisivat olla yhteydessä hoitajien lyhytaikaiseen avustamiseen liittyvään sovellukseen tai muistutussovellukseen. 

Keijo on 23-vuotias oikeustieteen opiskelija, joka liikkuu sähköpyörätuolilla. Tässä klubilaisten ajatuksia siitä, millaisista tuotteista tulisi hänelle sopiva palvelukokonaisuus.

Klubilla havaittiin, että esimerkiksi osuuskuntatoiminta voisi tuoda joustavuutta tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Yhteisöllisessä asumisessa osuuskuntatoiminta voi olla myös uusi muoto perinteisen taloyhtiömallin rinnalle.

Kaisa Huhtanen Ikäteknologiakeskuksesta, Sampo Järvinen Innohomesta, Mariliinu Ahlström 6Aika-hankkeesta, Kalle Punto Medekasta, tulevaisuuden palveluiden käyttäjä Riitta Eerola sekä Metropolian Leila Lintula viihtyivät ideoinnin äärellä.

Kokemusasiantuntijoiden vertaistuki olisi tärkeää asumisessa. Asumiseen kaivattiin jonkinlaisia asumiskoordinaattoreita tai kylätalkkareita. Myös esimerkiksi Kehittäjäklubilla esitellyt kuntoiluun liittyvät tuotteet (Medeka) ja personoidut tabletit (Hublet) voisivat olla palvelukokonasuuden osia. Myös liesivahdista (Innohome) voisi olla hyötyä.

Timo on 85-vuotias nörtti, jolle uusien digitaalisten tuotteiden käyttöönotto on helppoa. Autollakin hän vielä ajelee.

Osallistujat pitivät kehittäjäklubia miellyttävänä tapa kehittää palvelukokonaisuuksia. Klubi nähtiin luottoa ja uskoa palauttavana tapahtumana, joka viestitti, että ikäihmisistä halutaan huolehtia. Positiivisuus nousi esiin, mitä pidettiin tärkeänä. 

Alustuksia pidettiin mielenkiintoisina. Esimerkiksi tilastot palveluasumisen muodoista olivat kiinnostavia.  Yhteiskehittelytehtävän henkilöhahmoja pidettiin mukavina. Kesti tosin hetken, ennen kuin tehtävä avautui. Yhteiskehittelyssä olisi voinut tuoda myös negatiivisia ja haastavia persoonia tarkasteltavaksi, ja yksi klubilainen ehdottikin uutta  workshopia hankalille asiakkaille. Yrittäjä puolestaan kommentoi, että tapahtuma oli hyvä myös yritykselle, jotta voi paremmin ymmärtää toimintaympäristöä.

Klubilaiset olivat tyytyväisiä mahdollisuudesta verkostoitua monenlaisten ihmisten kanssa.

Klubilaisten mielestä on tärkeää, että asumisratkaisut ovat osa palveluiden kokonaisuutta. Klubin sisällön kautta asiakastarpeet ja palvelukokonaisuudet kirkastuivat klubilaisille. He huomauttivat myös, että tarvitaan kokonaiskoordinaatiota palveluja ja toimintoja tilattaessa. Palvelujen elinkaaresta on on huolehdittava.

Kaiken kaikkiaan klubin sisältö toi esille elämänlaadun paranemista (digi)palveluiden avulla. Vaikeasti toimivien aistien ja kunnon helpottaminen onnistuu paremmin joka päivä. Myös yhteisöllisyys tuli esille – sen tarve on kaikilla.

Toini Harra esitteli ryhmien tuotoksia laajemman keskustelun pohjaksi.

Klubilaiset olivat innostuneita yhteiskehittelymenetelmästä. He ilahtuivat siitä, että paikalla oli todella laaja-alaisesti ihmisiä. Senioriasiantuntijat toivat useita näkökulmia yhteiseen keskusteluun. Monipuolinen osallistujajoukko tuottikin monia näkökulmia ja asioita. Klubi oli monille osallistujille hyvä verkostoitumisen foorumi. Nähtiin myös, että ekosysteemit ovat tulevaisuutta, mutta muistutettiin, että niiden toimimiseksi tarvitaan koordinaattoreita. Palvelujen ja teknologian integraation olisi hyvä johtaa laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi rakentaminen ja yhdyskuntasuunnittelu pohjautuu ihmisten tarpeisiin.

“Oli hienoa ideoida yhdessä.”
“Kannatti tulla!
”Mielenkiintoisia ja erilaisia ajatuksia paljon.”
”Mielenkiintoinen ja kiva toteutus.”
”Yhdessä ollaan enemmän. Näin näitä asioita ratkotaan!”
“Moniammatillisuus on pop.”

Teksti ja kuvat: Minna Kilpeläinen


Yleinen

18/12/2019 - HIPPA hanke

Hippa-hankkeen benchmarking -matka Sittardiin, Hollantiin 19.-21.11.2019

Miltä kuulostaa sairaala ilman lääkäreiden ja hoitajien työhuoneita? Entä sairaala, jonka arkkitehtuuri on suunniteltu ensisijaisesti palvelemaan asiakasta? Tai miltä kuulostaa sairaala, jossa potilaat käyttävät siviilivaatteitaan? 

Hippa- hankeväki vieraili Sittardissa, Hollannissa, oppimassa hoitokulttuurin muutoksesta yhdessä Euroopan innovatiivisimmista sairaaloista. Samalla tutustuttiin asiakaslähtöisiin ja yhteisöllisiin palveluratkaisuihin ikääntyneillä. 

Zuyderland, TAMKin partneriorganisaatio aiemmasta Active Ageing in Europe -hankkeesta, isännöi tiiviistä vierailuohjelmaa marraskuun loppupuolella. Zuyderland on yksi alueensa isoimmista yksityisistä ikäihmisten palvelujen ja terveyspalvelujen tuottajista eteläisessä Hollannissa. 

Vierailupäivän ohjelma alkoi Glanan palveluasumisen yksikössä, jossa tutustuimme ikääntyneiden palveluasumiseen sekä tulevaisuuden suunnitelmiin. TAMKin Tarja Heinonen puolestaan kertoi ikäihmisten palveluista Suomessa sekä HIPPA-hankkeesta.

Viiden vuoden sisällä Glanan alueelle on rakentumassa usean pienen palveluasumisen yksikön muodostama kokonaisuus, jossa asukkaat pääsevät vapaasti liikkumaan rakennuksien ympäröivällä puistoalueella. Kokonaisuuden suunnitelmat muistuttavat nykyisen Hogeweyn tapaista muistisairaiden kylää. Turvateknologia tulee olemaan keskeisessä asemassa, jotta asukkaiden vapaa liikkuminen alueella mahdollistuu.

Glanan vierailulla kuulimme mm. uusista palveluasumisen ja muistisairaiden asumisen suunnitelmista.

Hollantilaisissa hoivapalveluissa korostuu ihmis- ja asiakaslähtöisyys. Vaikuttaa siltä, että myös omaiset ja läheiset, samoin kuin vapaaehtoiset, osallistuvat aktiivisemmin ikäihmisen elämään ja hoitoon kuin Suomessa. Palvelukeskus Glanan sisäpihalla käyskentelivät elävät kanat ja tänään ruokasalissa viihdytti klovni niin asukkaita kuin eri-ikäisiä vierailijoita.  

Glanassa palvelutalon klovni oli juuri valokuvattana vierailumme aikana.

Palveluasumisen tilojen avaruus ja yhteisöllisyys korostui

Glanasta siirryimme Hoogstaeten palvelutaloon, jonka avarat ja valoisat aulatilat ihastuttivat. Tilat toimivat asuinalueen väestön kohtaamispaikkana, yhteisenä ”olohuoneena”. Asukashuoneissa lattiaan asti ulottuvat ikkunat mahdollistavat asukkaille laajat luontonäkymät. Apuvälineen kanssa kulkeminen tilasta toiseen on helppoa leveiden ovien ansiosta. Yhteistiloissa oleva biljardipöytä on miesasukkaiden aktiivisessa käytössä.

Hoogstaeten palvelutalon avara aula ihastutti.
Iloinen ryhmäkuva Hoogstaeten asukkaan kanssa.

Hoitajapula on arkipäivää myös Hollannissa. Zuyderland tekee yhteistyötä alueen oppilaitoksen kanssa, jossa koulutetaan esim. maahanmuuttajia hoitola-alan tehtäviin. Vanhustyön houkuttelevuuden lisääminen sekä ratkaisujen löytäminen hoitajapulaan nousivat keskusteluissa sekä Suomea että Hollantia yhdistävinä, ajankohtaisina haasteina.

Projektikoordinaattori Lieke Stevens esitteli mielenkiintoista ”In de Zorg – Uit de Zorgen” -hanketta, joka keskittyi maahanmuuttajien kouluttamiseen lähihoitajiksi.

Sairaala kuin hotelli

Päivän kolmas vierailukohde oli vaikuttava Zuyderland-sairaala. Vastaanottoaulan selkeys ja viihtyisyys muistuttivat enemmänkin hotellin vastaanottoaulaa.  Sairaalan suunnittelussa on hyödynnetty erilaisten rakennusten, kuten lentokentän ja eri teollisuuslaitosten logistisia ratkaisuja. Suunnittelun taustalla on myös tavoita paranemista, ”healing”, tukevasta ympäristöstä ja tiloista.

Zuyderland-sairaalan vastaanottoaulaa koristaa suomalainen taideteos.

Sairaalasta on luotu esteettisesti miellyttävä kokonaisuus. Toiminnat on mietitty asiakkaan ja prosessien näkökulmasta toimiviksi ja potilaalle läpinäkyväksi. Vastaanottohuoneet sijaitsivat kahdessa ensimmäisessä kerroksessa asiakkaiden kulkiessa vastaanottoaulan puolelta tilaan ja henkilökunnan operoidessa taustapuolelta. Asiakkaan siirrot on minimoitu. Hoitajat ja lääkärit sen sijaan vaihtuvat potilaan vastaanottohuoneeseen. Varsin näppärää asiakkaiden ja hygieenisyyden näkökulmasta. ID-tunnistekorttia käyttäen ammattilaiset voivat vaihtaa ja jatkaa työskentelyä eri työpisteissä sujuvasti.

Sairaalan tilojen avoimuus oli virkistävä kokemus.

Kaikki potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita. Potilashuoneiden keskuskäytävä on toiminnallinen ja leveä. Käytävällä oli istuskeluryhmiä, kahvipiste ja lattiamateriaalina on parketti, joka tekee tilasta kotoisamman.

Leveät käytävät helpottavat toiminnallisuutta.

Potilashuoneissa viestintä ja huoneen ympäristönhallinta, kuten valaistus ja verhojen sulkeminen, toimivat sängyn yhteyteen kiinnitetyllä tabletilla. Omaisilla on mahdollisuus yöpyä potilashuoneessa sohvalla, jonka voi tarvittaessa levittää sängyksi. Huomioitavaa on se, että potilaat käyttävät sairaalassa siviilivaatteitaan. Kaikella tällä pyritään kodinomaisuuteen ja parantavaan ympäristöön.  

Potilaiden omatoimisuutta korostavat ratkaisut osallistavat potilaita, sekä heidän läheisiään, aktiivisuuteen.
Sairaalan hiljentymishuone oli vaikuttava. Siellä pidettävät tilaisuudet on mahdollista saada kuuluviin myös potilashuoneisiin.
Kuljetusrobotti.

Sairaalassa toiminta on hiottu tehokkuuden huippuunsa. Robotit huolehtivat tavaroiden kuljetuksesta varastosta vuodeosastolle. Automaatin takaa henkilökunta voi lunastaa ID-kortillaan puhtaat työvaatteet ja ne palautetaan samaan paikkaan.

Vierailun isännät valottivat tulevaisuuden suunnitelmiaan myös uudesta sairaalaprojektista, Smart Health Centeristä 2030. Enemmän älyä, mutta edelleen asiakas edellä.

Ihmisyys edellä kehittämisessä

Hollannissa haasteet terveydenhuollossa ovat samankaltaisia kuin Suomessa, esimerkiksi hoitajapula. Vierailusta jäi mieleen se, miten paljon rohkeammin Sittardissa haasteita on lähdetty ratkomaan rikkomalla jopa yleisiä terveydenhuollon kehittämissuuntauksia. Toimintoja on kehitetty ihmisyys edellä, hyödyntämällä teknologiaa, digitaalisuutta ja kehittämällä taloudellisestikin tehokkaampia toimintamalleja. 

 Suomessa tarvitaan paitsi rohkeutta ja uskallusta niin myös hankkeita kuten Hippa, jotka mahdollistavat erilaiset palvelu- ja tuotetestaukset sekä näiden kehittämisen aidoissa käyttäjäympäristöissä. Smart Health Center sairaala -hankkeen valitsema strateginen suunta ”The best care, as much as home as possible” kuulostaa toimivalta sloganilta myös Suomeen.

Antoisa päivä päätettiin yhteisellä illallisella isäntien kanssa ja sovittiin, että yhteistyö jatkuu toukokuussa Tampereella ja Helsingissä.

Teksti: Tarja Heinonen, Suvi Hagström, Elina Ritola ja Tarja Tittonen
Kuvat: Elina Ritola, Suvi Hagström, Tarja Tittonen ja Tarja Heinonen

ToimintaYleinen

18/12/2019 - Eliisa Niilekselä

Oletko varautunut ikääntymiseen? – Asumisen ratkaisuja esiteltiin Oulussa

Apuvälineet ja Hippa-hanke kiinnostivat osallistujia.

Miten voin varautua omaan ikääntymiseeni? Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampuksella järjestettiin 27.11.2019 seminaari ikäihmisten asumisesta. Seminaarin näkökulmana aiheeseen oli varautuminen ja ennakoiminen ikäihmisten asumiseen liittyviin tarpeisiin ja vaatimuksiin. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Oulun kaupungin, Oulun ammattikorkeakoulun, Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara), KONE Hissit Oy:n ja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen kanssa.

Seminaarin aiheina olivat ikääntyneiden asumisratkaisut, korjausavustukset, esteettömyyden parantaminen, muutostöiden lupa-asiat, teknologia arjen tukena sekä hissien rakentaminen vanhaan kerrostaloon.

Tilaisuus oli avoin kaikille oululaisille ja sen tarkoituksena oli herättää asukkaiden kiinnostus omaan ikääntymiseen sekä antaa tietoa siitä, millaisia asumisen ratkaisuja on tarjolla. Seminaarin osallistui reilut kaksikymmentä kuulijaa.

Oulun kaupungin asumisen asiantuntija Mikko Autio esittelee asumisratkaisuja.

Oulun kaupungin asumisen asiantuntija Mikko Autio kertoi tilaisuudessa Ikääntyneiden asumisratkaisuista. Oulun kaupungin asuntopoliittisessa linjauksessa on tavoitteena siirtyä erityisasumisesta normaaliin asumiseen. Tällä pyritään siihen, että ikääntyvät ihmiset voivat asua omassa tutussa koti- ja elinympäristössään iän tuomista toimintakyvyn muutoksista huolimatta.

Tilaisuudessa eri aiheita alustettiin lyhyillä tietoiskuilla. Arasta ylitarkastajat Suvi Heikkinen ja Tomi Tervo kertoivat korjaus-, hissi- ja esteettömyysavustuksista. Oulun kaupungin esteettömyyskoordinaattori Jaana Solasvuo havainnollisti esityksessään, miten esteettömyyttä voidaan parantaa omassa asunnossa ja taloyhtiöissä. Oulun kaupungin tarkastusarkkitehti Anneli Paakkari kertoi asuntojen muutostöiden lupa-asioihin liittyviä lakeja ja säädöksiä.

Lisäksi tilaisuudessa esiteltiin Välkkylän hissiprojektia. Projektista olivat kertomassa asiakkuuspäällikkö Jarmo Tikkanen KONE Hissit Oy:stä ja kiinteistöpäällikkö Leena Neuvonen Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiöstä. Projektin osalta esiteltiin sitä, miten hissin rakentaminen mahdollistuu vanhaan kerrostaloon. Osallistujat pääsivät myös konkreettisesti tutustumaan muutostöihin paikan päällä Välkkylässä.

Tilaisuudessa oli mahdollisuus esittää asiantuntijoille kysymyksiä. Osallistujia kiinnosti muun muassa se, kuka tekee esteettömyyskartoituksia ja mistä esteettömyyden itsearviointilomakkeet ovat saatavilla. Lisäksi osallistujat tiedustelijat, keneltä voi kysyä ohjeita, kun asuntoyhtiössä suunnitellaan hissiremonttia. Keskustelua herätti myös se, miten voisi saada apua lumitöihin ja miksi pihojen kalusteet tehdään vain lapsille.

Osallistujilla oli myös mahdollisuus tutustua tilaisuuden lopuksi Oulun ammattikorkeakoulun Mahdollistava Koti -oppimisympäristöön. Mahdollistavan Kodin erilaiset asumisen ja teknologian ratkaisut sekä apuvälineet kiinnostivat vierailijoita. Mahdollistavassa Kodissa esiteltiin myös tilaisuuden aikana 6Aika: Hippa – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla –hanketta. Hippa-hankeen tavoitteena on luoda älykkäitä ratkaisuja tuettuun kotona asumiseen ja palveluasumisen kehittämiseen.

Teksti ja kuvat: Eliisa Niilekselä

Lue lisää Kalevan artikkelista: Ikääntymisen tuomiin haasteisiin asumisessa kannattaa varautua ajoissa – Aralta voi saada avustuksia korjaamiseen


TapahtumatYleinen

17/12/2019 - HIPPA hanke

Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija

” Olen 87-vuotias kuulovammainen ja käytän kuulokojetta päivittäin. En kuule kunnolla, kun palovaroittimeni tai ovikelloni soi. En pysy keskustelussa mukana, kun puhujia on useita ja kaikki puhuvat yhtä aikaa. Kuulokojeeni ei aina erota taustamelusta sinun puhettasi. Kuule minua, kun kerron miten voit auttaa minua kuulemaan.”

Kuva: Johanna Juola

Kuulovammaa kuvataan usein näkymättömäksi vammaksi, koska se ei näy ihmisestä ulospäin. Kuulovamma kuitenkin vaikuttaa ihmisen elämään monella osa-alueella. Ikääntyneellä kuulovammaisella on haasteita toimintakyvyssä, päivittäisessä elämässä ja sosiaalisessa kanssakäymisessä (Hannula 2011; Sorri & Huttunen 2016). 

Kuuloaistin ollessa heikentynyt pelkällä äänellä annettu viesti vääristyy tai jää kokonaan huomioimatta. Ulkopuolisuuden tunne ja turhautuminen lisääntyy ja sosiaalinen elämä kaventuu, kun ei kuule mitä puhutaan tai kuulee vain osia keskustelusta. (Friauf 2014). 

Näiden seikkojen vuoksi ikääntyneillä kuulovammaisilla on palveluiden ja tuotteiden suhteen erilaisia tarpeita. Näistä tarpeista on koostettu suositukset, miten ikääntynyt kuulovammainen tulee ottaa huomioon suunniteltaessa ja kehitettäessä digitaalisia palveluita ja tuotteita. 

Suositukset on koostettu haastattelemalla Myllypuron monipuolisen palvelukeskuksen ikääntyneitä kuulovammaisia asiakkaita ja heidän kanssaan työskenteleviä hoito- ja kuntoutusalan ammattilaisia. Haastatteluiden lisäksi HIPPA- Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankeen lokakuun 2019 Helsingin kehittäjäklubifoorumin osallistujat ovat arvioineet suositukset ja antaneet niistä kirjallista palautetta.

Suositukset

Suositukset ovat jaettu neljäksi teemaksi. Jokaisen teeman alle on nostettu asioita ikääntyneen kuulovammaisen tarpeista ja haasteista. Suositukset toimivat muistilistana asioista, joita on hyvä ottaa huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa ikääntyneille ja erityisesti ikääntyneille kuulovammaisille suunnattuja digitaalisia palveluita ja tuotteita.

Suositukset ikääntyneiden kuulovammaisten huomioon ottamiseksi digitaalisia tuotteita ja palveluita kehittäessä. Kaavio: Johanna Juola

Ikääntyneen huomioimisen keskeinen asia on ottaa ikääntynyt mukaan häntä koskeviin asioihin ja päätöksen tekoon. Vertaisten, läheisten ja ammattilaisten tuen tiedostaminen ja tuen hyödyntäminen prosessin eri vaiheissa tukee ikääntyneen omaa toimijuutta.

Ikääntyneiden kuulovammaisen tarpeet liittyvät päivittäiseen elämään ja siihen liittyviin asioihin. Sosiaalinen kanssakäyminen ja osallistumisen mahdollistaminen ovat tärkeässä roolissa ikääntyneen arjessa. Ikääntynyt kuulovammainen haluaa ja tarvitsee tukea sekä tietoa palveluista ja tuotteista sekä niiden sisällöistä.

Digitaalisten palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä huomioitavaa on, että palvelun tai tuotteen digitaalisuus on vain yksi ominaisuus, jonka merkitys on ikääntyneelle kuulovammaiselle vähäinen. Ikääntynyt kuulovammainen haluaa palvelun ja tuotteen olevan yksinkertainen, toimintavarma ja sen käytettävyyden pitää olla siihen toimintaan, johon se on tarkoitettu. Ikääntynyt kuulovammainen hyötyy ennaltaehkäisevistä toiminnasta silloin, kun otetaan käyttöön uusi palvelu tai tuote. Näin ikääntynyt kuulovammainen saa riittävästi aikaa asian opetteluun ennen mahdollista toimintakyvyn muutoksia.

Konkreettisia tarpeita palveluille ja tuotteille kohdassa on tiivistetysti neljä konkreettista asiaa, jotka nousivat ikääntyneiden kuulovammaisten ja ammattilaisten haastatteluissa esille. Nämä asiat ovat sellaisia, että ne ovat hyödyllisiä kaikille ikääntyneille riippumatta toimintakyvyn haasteista. Lisäksi näiden kohtien toteuttaminen palveluiden ja tuotteiden tuottamisessa on asiakaslähtöistä.

Erilaisia tuotteita ja palveluita suunniteltaessa varsinkin ikääntyneille tulee lähtökohtana olla palvelun käyttäjä eikä esimerkiksi teknologiset ja digitaaliset mahdollisuudet. Palvelun tai tuotteen tarve lähtee siis aina käyttäjästä. (Leikas 2014; Raappana & Melkas 2009.)

Ikääntyneen kuulovammaisen ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten mukaan ottaminen digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelemiseen ja kehittämiseen antaa yritykselle ensiarvoisen tärkeää tietoa suhteessa palvelun tai tuotteen tarvitsemiin ominaisuuksiin. Käyttäjiltä saatu tieto auttaa tuottamaan palveluita ja tuotteita oikeaan tarpeeseen.

Ikääntyneet kuulovammaiset ja ammattilaiset hyötyvät erilaisesta tuesta, jota he saavat vertaisilta, läheisiltä, ikääntyneiden omaisilta ja kollegoiltaan. Toimintakyvyn ylläpidon näkökulmasta palvelut ja tuotteet on saatava ikääntyneiden käyttöön jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin toimintakyvyn vajaus kasvaa liian suureksi.

Ikääntynyt kuulovammainen haluaa olla myös elämänsä ehtoopuolella aktiivinen toimija omien taitojensa ja kykyjensä mukaan. Nykyisille palveluiden piirissä oleville sukupolville ei ole tärkeää palvelun tai tuotteen tuottamistapa vaan tärkeäksi nousee palvelun ja tuotteen tarkoituksenmukaisuus siihen toimintaan mihin se on tarkoitettu. Ikääntynyt kuulovammainen haluaa siis olla toimija elämänsä loppuun saakka omista fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista rajoituksista huolimatta. Ota heidät siis mukaan suunnitelmiisi!

Kirjoittaja:
Tekstin on kirjoittanut Johanna Juola, joka on ammatiltaan toimintaterapeutti ja hän työskentelee kuulovammaisten parissa kuuloalan järjestössä. Kehittämistutkimus Kuule minua − Suosituksia ikääntyneen kuulovammaisen huomioimiseen digitaalisissa palveluissa ja tuotteissa on kirjoittajan Vanhustyö ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö ja se löytyy Theseus-tietokannasta. Kehittämistutkimus on julkaistu marraskuussa 2019.

Kuvat: Johanna Juola 

Lähteet:

Friauf, E. 2014. Hearing. e-Neuroforum 3∙2014. https://link.springer.com/content/pdf/10.1007%2Fs13295-014-0062-8.pdf 

Hannula, Samuli 2011.  Hearing among older adults ─ an epidemological study. Acta University Oulu D1132. Oulu: Oulun yliopisto. http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9632-1 

HIPPA-hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla 2018. https://hippa.metropolia.fi/ 

Leikas, Jaana 2014. Ihmislähtöinen kokonaisvaltainen suunnittelu. Teoksessa Leikas, Jaana (toim.): Ikäteknologia. Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl. Tutkimuksia 2, 2014. Vanhustyön keskusliitto.

Raappana, Anu & Melkas, Helinä 2009. Teknologian hallittu käyttö vanhuspalveluissa. Opas teknologia päätösten ja teknologian käytön tueksi. Lahti: Lappeenrannan teknillinen yliopisto. http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/toimiva-kotihoito-lappiin/teknologia/toimiva-kotihoito-lappiin/teknologia/esitteet-1/opas_teknologiapaatosten_ja_teknologian_kayton_tueksi 

Sorri, Martti & Huttunen, Kerttu 2016. Kuulo. Teoksessa Heikkinen, Eino & Jyrkämä, Jyrki & Rantanen, Taina (toim.): Gerontologia. 3.-4. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

AiheYleinen

05/12/2019 - Minna Kilpeläinen

Loka-marraskuun uutiskirje 2019

Hipan kuulumisia: verkottumista ja innovaatiohaasteita

Innovaatiokilpailu turvallista ja mielekästä palveluasumista parantavista tuotteista ja palveluista

Osallistu innovaatiokilpailuumme tai vinkkaa kilpailusta kaverille! HIPPA lanseerasi Apuvälinemessuilla Tampereella uuden innovaatiokilpailun, jossa haasteena on löytää digitaalisia tuotteita ja palveluja, jotka tukevat toimintakykyisyyttä ja osallisuutta asukkaan elinympäristössä, parantavat turvallista asumista sekä lisäävät asumisen mielekkyyttä ja hyvää elämää. 

Kilpailu on avoinna 15.1.2020 saakka.

KENET HAASTAMME MUKAAN:
Kilpailuun voivat osallistua suomalaiset start-upit ja pk-yritykset.

MITÄ VOIT VOITTAA?
Voittajat pääsevät mukaan
– Vanhustyön ja asumisen huipputapahtumaan HIPPA-hankkeen kanssa
– HIPPA-hankkeen käyttäjälähtöisiin kehitysprosesseihin: käyttäjälähtöinen yhteiskehittely, testaus ja kaupallistaminen

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.
Ehdotukset voit jättää tänne.
Tarkemmat kilpailuohjeet löytyvät täältä.

Kaupallistamisen työpajat alkaneet Tampereella

Hipan kaupallistamisen työpajat alkoivat liikeidean kirkastamisella. Työpajassa selvitettiin, miksi osallistujan yritys on olemassa ja miten se tuottaa rahaa.

Katso työpajan tunnelmia täältä.

Seuraavien työpajojen aiheet ovat:
13.12.219 / Arvoa asiakkaalle: Asiakasarvon määrittely omalle kohderyhmällesi.
17.1.2020 / Idea pakettiin: Tuoteidean selkeä kuvaus ja skaalautuvuuden keinot.
14.2.2020 / Paketti myyntiin: Tuotteen pitchaus, liinin markkinoinnin periaatteet ja brändin merkitys.
sekä maaliskuussa: Regulaatio ja yrityksen rahoitusmahdollisuudet.

Kysy lisää: 


MENNEITÄ TAPAHTUMIA:

Hippa esitteli pienapuvälineitä vanhustenviikolla Oulussa

Kansallista vanhustenviikkoa vietettiin 6.-13. lokakuuta. Teemana vanhustenviikolla oli ”Varaudu vanhuuteen”. Hippa-hanke oli tapahtumassa mukana esittelemässä erilaisia pienapuvälineitä lisäämään arjen sujuvuutta ja turvallisuutta. Samalla oululaiset ikäihmiset pääsivät kertomaan omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan kotona asumisesta ja mahdollisista arjen haasteista. Tilaisuus oli kaikille avoin ja tarjolla oli tietoa mm. ikäihmisten kotona asumista tukevista teknologisista ratkaisuista.

Lue lisää täältä.

6Aika Olkkarissa jaettiin kokemuksia muiden hankkeiden kanssa

HIPPA piti 6AikaOlkkarissa 28.10.2019 Talkshopin, jossa jaettiin tähänastisia kokemuksia hankkeen käyttäjälähtöisestä yhteiskehittelystä, testauksesta ja kaupallistamisesta.

Esitys herätti vilkasta keskustelua mm. hankintaprosesseista ja yritysten odotuksista HIPPA-hankkeen palveluja kohtaan. Kokemusten mukaan testausprosessit ovat olleet hinta-laatusuhteeltaan yritysten kannalta erittäin kannattavia. Keskustelussa todettiin, että HIPPA-hankkeen tarjoamat palvelut ovat juuri sellaisia, joita yritykset tällä hetkellä tarvitsevat.

Katso lisää 6Aika Olkkarin annista Twitteristä hashtagilla #6AikaOlkkari ja #hippahanke.

Benchmarkkausta HealthTech Turussa ja Kunnonkodissa

HIPPA-tiimi on kävi 30.10.2019  benchmarkkaamassa Turun ammattikorkeakoulussa HealthTech Turun toimintaa ja Kunnonkotia tutkimusvastaava Elina Kontion johdolla. HealthTech Turku kuuluu sopimuspohjaiseen Health Campus Turku verkostoon, johon kuuluvat Novia, Turku Science Park (edustaa Turun kaupunkia), Varsinais-Suomen shp, Åbo Akademi ja Turun yliopisto.

Health Campus Turku, Terveyskampus Turku, on merkittävä lääketieteen, sosiaali- ja terveysalan ja teknologian moniammatillinen osaamiskeskittymä, joka tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia tutkimustoiminnalle, innovaatioille ja yritysyhteistyölle. Opimme Turun toimintamallin pohjalta, millaisia esteitä ja mahdollisuuksia ekosysteemin rakentamiseen liittyy. Nämä tekijät on tärkeitä ottaa huomioon jatkossa Hipan toimintaa juurrutettaessa. Lisäksi tunnistimme yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja haasteita, joiden pohjalta jatkamme yhteistyön tekemistä ja benchmarkkausta jälleen ensi keväänä, kun turkulaiset kumppanit tulevat Metropoliaan.

Tunnelmia reissusta Facebookissa.

Hyvinvointia yhdessä -päivä 13.11.

Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampuksella järjestettiin 13.11.2019 perinteinen Hyvinvointia yhdessä -päivä. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja TKI-työn sidosryhmät osallistuivat tapahtumaan esittelemällä toimintaansa ja yhteistyöhankkeita sekä seuraamalla opiskelijoiden opinnäytetöiden esityksiä.  

HIPPA-hanke ja Oamkin Mahdollistava Koti olivat mukana tapahtumassa. Vierailijat pääsivät tutustumaan erilaisiin asumisen älykkäisiin ratkaisuihin mm. ympäristönhallinnan suomenkieliseen puheohjaukseen, nouseviin ja laskeviin keittiökaappeihin sekä korkeussäädettävään, pesevään ja kuivaavaan WC-istuimeen. Tapahtumassa pääsi myös kokeilemaan arjen sujuvuutta ja turvallisuutta lisääviä pienapuvälineitä.

Lue lisää.

Apuvälinemessuilla verkotuttiin laajasti

HIPPA osallistui omalla osastollaan Tampereen Apuvälinemessuille 7.-9.11.2019. Hipan suojissa pääsivät esille myös hankkeessa mukana olevia yrityksiä. Kokemus oli kaikille antoisa: verkottumista tapahtui, uusia kontakteja syntyi ja kauppakin kävi.

Apuvälinemessuilla olivat tuotteitaan esittelemässä SolentiumKwork InnovaatiotLivingSkillsOnerva HoivaviestintäMedekaMemocate ja Voimin. Jokaisella oli myös puheenvuoro puhujalavalla. Yrityksiltä kysytyn palautteen mukaan yritykset lähtivät hakemaan messuilta pääasiassa uusia asiakaskontakteja ja yhteistyökumppaneita. Näkyvyys yhdessä Hipan kanssa oli yrityksille tärkeää. 

Myös kävijät saivat sanoa sanansa siitä, millainen on mielekäs asuin- ja elinympäristö.

Lue lisää.

Älykkään palveluasumisen ajankohtaistapahtuma yrityksille Oulun ammattikorkeakoululla

HIPPA-hanke järjesti Oulussa 21.11.2019 yritystapahtuman, jossa teemana oli välimuoto- ja yhteisöllinen asuminen. Tapahtumaan oli kutsuttu Oulun alueen yrityksiä, asumisen palveluntarjoajia, älykkäiden ratkaisujen kehittäjiä sekä Oulun kaupungin asiantuntijoita. 

Väestöennusteen mukaan Suomessa on vuoteen 2030 mennessä 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Suhteellisesti nopeimmin kasvavat yli 85-vuotiaiden ikäryhmät, joissa on eniten myös palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan tarvitsijoita. Lisäksi palveluasumista tarvitsevat mm. mielenterveyskuntoutujat ja kehitysvammaiset.

Lue lisää.

Iita – ideat talteen -OuluHealth innovaatioprosessi

Oulussa on kehitetty jälleen jotain aivan uutta, ekosysteemitason innovaatioprosessi. OuluHealth-ekosysteemin innovaatioprosessin ja siihen liittyvän sähköisen työkalun eli Iitan avulla osallistetaan asiakkaat ja heidän omaisensa, sote-ammattilaiset, yritykset ja korkeakoulujen edustajat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden, tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Iita mahdollistaa ketterän, mutta järjestelmällisemmän innovaatioaihioiden, arvioinnin, ohjauksen ja seurannan aina ideasta käyttöönottoon asti.

Lue lisää.

Kuulumisiamme somessa

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista. 

Twitterissä ja LinkedInissä löydät kuulumisiamme hashtagilla #HIPPAhanke. Twitterissä harrastamme liveraportointia kiinnostavissa tapahtumissa.

Pysy mukanamme!

Haluatko lukea juttuja älykkään palveluasumisen kehittämisestä ja vinkkejä tapahtumiin? Tilaa uutiskirje täältä.

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

Uutiskirje

29/11/2019 - Arttu-Pekka Tavia

Iita – Ideat talteen -OuluHealth innovaatioprosessi

Oulussa on kehitetty jälleen jotain aivan uutta, ekosysteemitason innovaatioprosessi. OuluHealth-ekosysteemin innovaatioprosessin ja siihen liittyvän sähköisen työkalun eli Iitan avulla osallistetaan asiakkaat ja heidän omaisensa, sote-ammattilaiset, yritykset ja korkeakoulujen edustajat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden, tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Iita mahdollistaa ketterän, mutta järjestelmällisemmän innovaatioaihioiden, arvioinnin, ohjauksen ja seurannan aina ideasta käyttöönottoon asti.

Yhteisen innovaatioprosessin kehittämisellä halutaan tehostaa ekosysteemin toimijoiden osaamista ja jo kehitettyjen innovaatiotoimintojen hyödyntämistä. Toisena selkeänä päätavoitteena halutaan parantaa toimijoiden välistä yhteistyötä kaupallistamisen, kasvun sekä uuden liiketoiminnan kehittämisen saralla.

Ekosysteemin yhteisellä innovaatioprosessilla pyritään tukemaan sekä Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluiden ja toiminnan kehittymistä. Lisäksi tuotetaan alueen korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuksia olla mukana luomassa uusia palveluita ja tuotteita sekä ohjataan yrityksille ideoita tuotekehitykseen. Iita tarjoaa myös kehittäjille ja tutkijoille suoran rajapinnan ekosysteemin toimijoihin ja kehittämistoimintoihin.

Toimintamalli on yksinkertainen

Prosessi on yksinkertainen, kirjatut ideat ohjautuvat OuluHealth-ekosysteemin Innovaatioryhmän käsittelyyn. Ryhmän valitsemat ideat viedään eteenpäin kehitettäviksi soveltuville kehittämispoluille ja -toimijoille. Innovaatioryhmä koostuu ekosysteemin toimijoiden edustajista, jotka tuntevat omat kehitystyökalunsa ja alustansa. Valitun kehitystoimen jälkeen aihio palautuu jälleen innovaatioryhmän käsittelyyn, joka etsii ja antaa suositukset seuraavasta kehitysaskeleesta. Prosessilla saadaan ideoiden kehittämisen tehokkuuden lisäksi myös seurattavuutta ja kehitystyön vaikuttavuutta on mahdollista arvioida.

Oulu Health ekosysteemissä kehitystyötä tehdään monialaisesti usean organisaation yhteistyönä.

Innovaatioprosessin yhteisistä kehitystyökaluista voidaan esimerkkinä esitellä OYS:n, Oulun kaupungin ja Oamkin koordinoima OuluHealth Labs -konsepti, joka tarjoaa erilaisiin testausympäristöihin perustuvan toimintamallin yritysten kehittämis- ja testaustarpeiden käsittelyyn.

Mikä on OuluHealth-ekosysteemi?

OuluHealth-ekosysteemin muodostavat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP, OYS TestLab -testauslaboratorio), Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut (Oulu WelfareLab -toimintamalli) sekä BusinessOulu, Oulun ammattikorkeakoulu (BusinessKitchen, Oamk Labs ja SimLab -testauslaboratoriot) ja Oulun yliopisto (Centre for Health and Technology -yksikkö osana Lääketieteellistä tiedekuntaa).

Yhteiskehityksellä saadaan näkökulmia. Oulu Health Labs tarjoaa testaus- ja kehityspalveluilla ammattilaisten osaamisen ekosysteemin ja sen sidosryhmien käyttöön.

OuluHealth on yksi viidestä Oulu Innovation Alliancen innovaatioekosysteemistä. OuluHealth-ekosysteemin tavoitteena on helpottaa avointa yhteistyötä ja nopeuttaa innovointia kohtauttamalla eri kumppaneita, jotka kykenevät edistämään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tarpeita.

Teksti: Arttu-Pekka Tavia

Kuvat: OuluHealth

AiheYleinen

28/11/2019 - Kirsi Jokinen

Älykkään palveluasumisen ajankohtaistapahtuma yrityksille Oulun ammattikorkeakoululla

HIPPA-hanke järjesti Oulussa 21.11.2019 yritystapahtuman, jossa teemana oli välimuoto- ja yhteisöllinen asuminen. Tapahtumaan oli kutsuttu Oulun alueen yrityksiä, asumisen palveluntarjoajia, älykkäiden ratkaisujen kehittäjiä sekä Oulun kaupungin asiantuntijoita. 

Väestöennusteen mukaan Suomessa on vuoteen 2030 mennessä 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Suhteellisesti nopeimmin kasvavat yli 85-vuotiaiden ikäryhmät, joissa on eniten myös palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan tarvitsijoita. Lisäksi palveluasumista tarvitsevat mm. mielenterveyskuntoutujat ja kehitysvammaiset.

Asumismuotoja erilaisiin elämänvaiheisiin esitteli Jari Mikkonen Health City Finland Oy:stä

Laitoshoidon sijasta nyt ja tulevaisuudessa ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vastataan kotona asumista tukevilla palveluilla, tehostetulla kotihoidolla, välimuotoisella asumisella ja tehostetulla palveluasumisella. Välimuotoasumisella tarkoitetaan kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välimallia, joka tarjoaa asukkaille palveluntarpeeseen perustuvaa yhteisöllistä hoitomuotoa: asukkaat asuvat omissa asunnoissaan lähellä toisiaan ja saavat palvelut kotihoidon palveluina. Tavoitteena on mahdollistaa asuminen ja selviytyminen omassa kodissa tutussa elinympäristössä elämän loppuun asti.

 Asumisen trendeissä nousevat esiin osallistuminen, lähipalvelut ja turvallisuuden tunne.

Asumiseen liittyvissä toiveissa ja tarpeissa nousevat toistuvina teemoina esiin mm. turvallisuus, osallistuminen merkitykselliseen toimintaan, sosiaalinen kanssakäyminen ja luontoyhteys. Teknologiset ratkaisut voivat tukea arjessa selviytymistä. Tapahtumassa kohtautettiin asukkaiden toiveita ja tarpeita sekä asumisen ratkaisuja kehittäviä yrityksiä.

 Kotiympäristöä voidaan ohjata puheella. Esittelemässä Tapio Koivuniemi Code-Q Oy:stä.

Tapahtuman ohjelma sisälsi esitykset kolmelta yritykseltä: Riots Global Oy (IoT asumisessa), Health City Finland Oy (Oulun Lipporanta, Kotikatu 365) ja Code-Q Oy (Ympäristöhallinnan suomenkielinen puheohjaus). Esitysten lomassa oli mahdollisuus verkostoitumiseen ja Mahdollistava Koti -ympäristöön tutustumiseen. Osallistujia oli koolla yhteensä kahdeksasta yrityksestä ja kolmesta julkisen sektorin organisaatiosta. 

Tapahtuma oli kokonaisuudessaan onnistunut ja palaute osallistujilta oli myönteistä. Erilaiset asumiseen liittyvät tarpeet sekä yksilölliset ja muuntuvat ratkaisut nousivat keskustelun ytimeen.

Teksti: Kirsi Jokinen ja Eliisa Niilekselä
Kuvat: Kirsi Jokinen

TapahtumatYleinen

28/11/2019 - Minna Kilpeläinen

Apuvälinemessut kiinnostivat Tampereella – Yhteisellä osastolla verkotuttiin laajasti

HIPPA osallistui omalla osastollaan Tampereen Apuvälinemessuille 7.-9.11.2019. Hipan suojissa pääsivät esille myös hankkeessa mukana olevia yrityksiä. Kokemus oli kaikille antoisa: verkottumista tapahtui, uusia kontakteja syntyi ja kauppakin kävi. HIPPA lanseerasi myös uuden innovaatiokilpailun, jossa haasteena on löytää digitaalisia tuotteita ja palveluja, jotka tukevat toimintakykyisyyttä ja osallisuutta asukkaan elinympäristössä, parantavat turvallista asumista sekä lisäävät asumisen mielekkyyttä ja hyvää elämää. Kilpailu on avoinna 15.1.2020 asti.

Toini Harra haastoi mukaan innovaatiokilpailuun.

Apuvälinemessuilla olivat tuotteitaan esittelemässä Solentium, Kwork Innovaatiot, LivingSkills, Onerva Hoivaviestintä, Medeka, Memocate ja Voimin. Jokaisella oli myös puheenvuoro puhujalavalla. Yrityksiltä kysytyn palautteen mukaan yritykset lähtivät hakemaan messuilta pääasiassa uusia asiakaskontakteja ja yhteistyökumppaneita. Näkyvyys yhdessä Hipan kanssa oli yrityksille tärkeää. 

Kaisa Nyberg LivingSkillsistä halusi kertoa messuyleisölle, että motivaatio ja kuntoutuminen kytkeytyvät aitoon osallisuuteen. LivingSkills on kehittänyt digitaalisen motivaatiotyökalun, joka vahvistaa kuntoutujan motivaatiota työskentelyyn oman toipumisen edistämiseksi. Työkalu nostaa asiakkaan oman elämänsä päähenkilöksi vahvistamalla asiakkaan ja valmentajan välistä dialogia. Nyberg sai messuilta mukaan yhteistyökumppaneita, potentiaalisia asiakkaita ja jopa vientimahdollisuuksia.

Kaisa Nyberg ja Helen Chambers, LivingSkills

Kwork Innovaatioiden Mari Kuuttila esitteli messuilla Chatbotia ja kertoi kuinka sitä voi hyödyntää terveydenhuollossa. “Ihmisten käyttäytymisen muutos on luonut mahdollisuuden chatbot-palveluiden käyttöönotolle. Mm. pikaviestinten käyttö on lisääntynyt ja tietoa halutaan hakea itsenäisesti, nopeasti ja joustavaan aikaan”, Mari Kuuttila kertoi.  Hänen mukaansa Chatbot mahdollistaa asioiden joustavan käsittelyn nopeasti ja tietoturvallisesti.

Kwork Innovationsin Mari Kuuttila kertoo Chatbotista Hipan Päivi Meriläiselle ja Jaana Kokolle.

Janne Rouhiainen Solentiumista korosti, että kuntoutumisessa pitää olla iloa. Solentium on kehittänyt muistipelin ja motorisen kuntoutuspelin, joiden ääressä on sopivasti haastetta, mutta rento meininki. Kuntoutuminen tapahtuu leikin varjolla melkeinpä huomaamatta. 

Medekan Kalle Punto esitteli messuilla Reitti-ohjelmistoratkaisun, joka lisää harjoitus- ja kuntoutusmotivaatiota. Punto oli iloinen Hipan kanssa tehdystä yhteistyöstä: hän koki, että Hippa-hanke osoitti erinomaisesti todeksi motivaation paranemisen aidossa ympäristössä Pirkanmaan Senioripalveluiden Kuuselakeskuksen kuntosalilla. Hipan tarjoama testausprosessi oli tuottanut Medekalle paljon tarpeellista tietoa, ja tuotetta saatiin myös kaupaksi. Messuilla asiakaskontakteja tuli lisää.

Kalle Punto, Medeka

Memocate esitteli Apuvälinemessuilla vuorovaikutuskoulutusta muistisairaiden hoitoon osallistuville ammattilaisille. Sanna Kaski korosti puheenvuorossaan, että hoitajan tehtävä on vuorovaikutustilanteen helpottaminen niin, että muistisairaan on mahdollisimman helppo ilmaista itseään.

Onerva Hoivaviestinnän Ville Niemijärvi esitteli messuilla puheohjatun virtuaaliavustajan vanhushoivaan. OnervaHoiva on kehittänyt tuotettaan Hipan prosesseissa ja saanut tukea yrittäjänä. “Tekoälyn ja robotiikan kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä asiakkaiden, palvelutuottajien ja teknologiakehittäjien kesken. Tähän Suomi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden erilaisilla testbedeillä, living labeissä jne. Yhteistyö esim. julkisen sektorin kanssa toimii erinomaisesti”, Niemijärvi kiitteli.

Hipan Toini Harra ja Onerva Hoivaviestinnän Ville Niemijärvi

Voiminin Hanna Holma ja Satu Niskanen olivat messuilla arkikuntoutuksen asialla. Heidän mukaansa arkikuntoutus maksaa kunnalle aluksi enemmän kuin kotihoito, mutta pidemmällä aikavälillä säästää huomattavasti, kun pienistä arjen askareista aletaan selvitä paremmin omin voimin. Voimin sai Apuvälinemessuilta uusia yhteistyökumppaneita ja verkostoitui myös Hipassa mukana olevien yritysten kanssa. Voimin sai ideoita siihen, kuinka digitaalisuus voisi sujuvoittaa arkikuntoutusta. Mm. kuntoutusmotivaation parantamiseen keskittyvällä LivingSkillsillä oli Voiminin näkökulmasta innostavia mahdollisuuksia.

Hanna Holma ja Satu Niskanen, Voimin.

HIPPA kysyi messukävijöiltä, millainen heidän mielestään on mielekäs asuin- ja elinympäristö. Messujen aikana tuli täyteen monta fläppipaperia unelmia, tarpeita ja toiveita. Monilla mielipiteet olivat samat. 22 vastauksessa korostettiin omaa ja omanlaista kotia. Esteettömyys mainittiin 14 kertaa ja turvallisuus 13 kertaa, luonnon lähellä halusi asua 15 vastaajaa ja muutamat kaipasivat kotiympäristöön myös lemmikkejä tai kotieläimiä. 11 kaipasi yhteisöä ja mukavia ihmisiä ympärille ja 11 lisäksi myös toimintaa ja virikkeitä. Lisäksi toivottiin mm. rauhallisuutta, lämpöä, kauneutta ja puhtautta sekä sitä, että palvelut ovat lähellä.

Apuvälinemessujen kävijät saivat kirjoittaa mielipiteitään fläppitaululle.

HIPPA teki työtään tunnetuksi paitsi osastolla, myös kolmessa eri puheenvuorossa. Torstaina lanseerattiin innovaatiokilpailu ja perjantaina kaikkien kolmen Hipassa toimivan ammattikorkeakoulun projektipäälliköt, Toini Harra, Kirsi Jokinen ja Tarja Heinonen, kertoivat hyviä esimerkkejä yritysyhteistyöstä. 

“Halusimme tuoda esille, kuinka tärkeää käyttäjälähtöinen kehittäminen on, jotta ratkaisut ovat oikeasti tarpeellisia ja toimivia ja tuovat hyvinvointia ja turvallisuutta asukkaille”, Kirsi Jokinen kertoi.

Lauantaina Toini Harra suuntasi huomion ajankohtaiseen kyberturvallisuusteemaan. Vanhusten hoitoon ja palveluasumiseen liittyviä digitaalisia tuotteita kehittäsessä on erityisen tärkeää, että tuotteiden ja palveluiden keräämä data säilyy turvassa ja toimii vain siinä tarkoituksessa, mihin se on suunniteltu. Harran mukaan tuotteiden ja palveluiden käyttäjien digitaitoja on kehitettävä, jotta kyberturvallisuudesta ollaan riittävän tietoisia. 

Hippalaisille yritysten kanssa yhdessä vietetyt kolme päivää olivat antoisa kokemus. Sen lisäksi, että uusia kontakteja tuli niin omalla kuin muiden osastoilla, saivat helsinkiläiset, tamperelaiset ja oululaiset viettää messujen aikana aikaa keskenään enemmän kuin tavallisesti. Siitä oli iloa kaikille.

Suvi Hagström ja Harri Hahkala rakensivat Simulavenue-testitalosta messuosaston.

“Hippa sai mielestäni hienosti näkyvyyttä, osastolla oli aktiivinen pöhinä, mukana olleet yritykset vaikuttivat tyytyväisiltä mukana oloon. Messuilla oli mahdollisuus käydä tutustumassa yrityksiin, joiden tuote/palvelu oli herättänyt kiinnostusta ennen messuja. Mahdollisia yhteistyökuvioita löytyi. Messujen aikana ehti myös jutella Hipan muiden toteuttajien kanssa paremmin kuin yleensä”, Suvi Hagström iloitsi.

Hippalaisia: vasemmalta Kirsi Jokinen ja Eliisa Niilekselä Oamkista, Päivi Meriläinen Oulun kaupungista, Harri Hahkala, Panu Karhinen ja Minna Kilpeläinen Metropoliasta, Vanessa Morchio Solentiumista, Toini Harra Metropoliasta, Suvi Hagström TAMKista, Jaana Kokko Oulun kaupungista sekä Ville Niemijärvi Onerva Hoivaviestinnästä.

Katso lisää facebookista:
https://bit.ly/2QWY91e
https://bit.ly/2XQOXg8
https://bit.ly/2Or3qw5
https://bit.ly/34v8rJK

Twitterissä meidät löytää hashtagilla #hippahanke

Teksti ja kuvat: Minna Kilpeläinen

TapahtumatYleinen

19/11/2019 - Kirsi Jokinen

HIPPA-hanke mukana Oulun ammattikorkeakoulun Hyvinvointia yhdessä -päivässä

Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampuksella järjestettiin 13.11.2019 perinteinen Hyvinvointia yhdessä -päivä. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja TKI-työn sidosryhmät osallistuivat tapahtumaan esittelemällä toimintaansa ja yhteistyöhankkeita sekä seuraamalla opiskelijoiden opinnäytetöiden esityksiä. Tapahtumapäivä alkoi yhteisellä aamukahvilla.

HIPPA-hanke ja Oamkin Mahdollistava Koti olivat mukana tapahtumassa. Vierailijat pääsivät tutustumaan erilaisiin asumisen älykkäisiin ratkaisuihin mm. ympäristönhallinnan suomenkieliseen puheohjaukseen, nouseviin ja laskeviin keittiökaappeihin sekä korkeussäädettävään, pesevään ja kuivaavaan WC-istuimeen. Tapahtumassa pääsi myös kokeilemaan arjen sujuvuutta ja turvallisuutta lisääviä pienapuvälineitä.

Älykodissa teknologia ja robotiikka tuovat turvaa ja hyvinvointia asukkaan elämään.

HIPPA-hankkeen asiantuntijat Oulun kaupungilta kertoivat kävijöille ikäihmisten kotona asumista tukevista teknologisista ratkaisuista, joita Oulun kaupungilla on käytössä ja kehitetty ja testattu yhdessä yritysten kanssa.

OviTurva-ratkaisun testausta suunnitellaan HIPAssa Oulun kaupungin asumispalveluihin.

Hyvinvointia yhdessä -päivässä oli mukana HIPAn yhteistyöyritys Seniortek. Yrityksen kehittämä OviTurva-ratkaisu mahdollistaa helpon ja turvallisen kulkemisen ovissa. Sen avulla ovi avataan tunnistimella eikä avainta tarvita. Ratkaisu toimii myös kulunvalvontajärjestelmänä ja siitä hyötyvät esimerkiksi kotipalvelun piirissä olevat ikäihmiset sekä palvelua tuottavat ammattilaiset. Myös henkilöt, joiden on vaikea avata ovi avaimella, voivat ratkaisun avulla kulkea ovista itsenäisesti.

Mahdollistavassa Kodissa on käytössä Seniortekin HoivaTurva – KukkaTolppa -etävalvontaratkaisu, joka tuo turvaa kotona asumiseen.

Eri alojen opiskelijat perehtyvät Mahdollistavassa Kodissa harjoitellessaan HoivaTurva-ratkaisuun, joka koostuu kukkatolpasta, liiketunnistimista ja ovikytkimistä ulko-ovessa ja jääkaapin ovessa. Ratkaisu tuottaa hälytyksiä ammattilaiselle tai omaiselle, kun ennalta määritetyt hälytyskriteerit täyttyvät ja asukas tarvitsee apua, esim. kun asukas on pudonnut sängystä, kaatunut kylpyhuoneessa tai kun ulko-ovi on jäänyt auki. Ratkaisu herätti kiinnostusta myös Hyvinvointia yhdessä -päivän vierailijoissa.

HoivaTurvan tunnistimien tuottamaa tietoa seurataan E-valvomossa.

HIPPA-hankkeessa kerättiin Oulussa syksyllä 2018 ja keväällä 2019 tietoa asumisen tarpeista ja tulevaisuuden toiveista ammattilaisilta, ikäihmisiltä ja erilaisten palvelujen piirissä olevilta asukkailta kodeissa ja työpajoissa. Äänensä toi kuuluviin yhteensä noin 50 henkilöä. Tiedonkeruuseen osallistuneita asukkaita ja ammattilaisia kutsuttiin mukaan tapahtumapäivään, ja heitä vierailikin Mahdollistavassa Kodissa.

Kaikille avoimeen tilaisuuteen osallistui yritysten ja yhdistysten edustajia, Oulun kaupungin työntekijöitä sekä Oulun ammattikorkeakoulun henkilökuntaa ja opiskelijoita. Kodissa pistäytyi päivän aikana kymmeniä eri alojen opiskelijoita tutustumassa esittelyihin.

Teksti:
Kirsi Jokinen, hankevastaava / Oamk
Eliisa Niilekselä, asiantuntija / Oamk
Päivi Meriläinen, asiantuntija / Oulun kaupunki

Kuvat: Kirsi Jokinen

TapahtumatYleinen

21/10/2019 - Eliisa Niilekselä

HIPPA esitteli pienapuvälineitä Vanhustenviikolla Oulussa

Kansallista vanhustenviikkoa vietettiin 6.-13. lokakuuta. Teemana vanhustenviikolla oli ”Varaudu vanhuuteen”. Hippa-hanke oli tapahtumassa mukana esittelemässä erilaisia pienapuvälineitä lisäämään arjen sujuvuutta ja turvallisuutta. Samalla oululaiset ikäihmiset pääsivät kertomaan omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan kotona asumisesta ja mahdollisista arjen haasteista.

Tapahtuma järjestettiin Oulun kaupungin asiointipiste Oulu10:n aulassa 8.-9.10.2019. Tilaisuus oli kaikille avoin ja tarjolla oli tietoa mm. ikäihmisten kotona asumista tukevista teknologisista ratkaisuista. Tilaisuuteen osallistui yritysten ja yhdistysten edustajia, Oulun kaupunki sekä Oulun ammattikorkeakoulun toimintaterapeutti- ja fysioterapeuttiopiskelijat. Opiskelijat kertoivat erilaisista toimintakykyä ylläpitävistä ratkaisuista ja ohjasivat tarvittaessa, mistä kyseisiä tuotteita ja palveluita voi saada.

Erilaisten pienapuvälineiden kirjo on laaja.

Tapahtumassa vierailleet ihmiset olivat kiinnostuneita arjen pienapuvälineistä. Keskustelua käytiin mm. toimintakyvyn ylläpitämisestä, varautumisesta iän tuomiin toimintakyvyn muutoksiin ja kotona asumisen turvallisuudesta. Uusia ajatuksia apuvälineistä ja niiden käyttömahdollisuuksista heräsi niin ikäihmisissä kuin opiskelijoissakin. Monet ikäihmiset olivatkin keksineet ja löytäneet luovia ratkaisuja helpottamaan arjen sujuvuutta.

Suurin osa vierailijoista ei tiennyt ennen tapahtumaa, mistä voi saada tietoa arkea helpottavista välineistä. Moni kokikin tuotteiden esittelyn ja kokeilun hyödylliseksi, vaikka asia ei vielä olisikaan ollut itselle ajankohtainen. Paikalle oli tullut myös ikäihmisten omaisia, jotka olivat etsimässä tietoa erilaisista arkea helpottavista tuotteista ja palveluista.

Tilaisuudessa käytyjen keskustelujen perusteella tämänkaltaisille matalan kynnyksen tapahtumille, joissa saa tietoa eri sektoreiden ja yritysten tarjoamista tuotteista ja palveluista on selvästi tarve. Ikäihmiset ovat kiinnostuneita erityisesti heille suunnatuista terveyden- ja hyvinvoinnin tapahtumista.

Teksti:
Eliisa Niilekselä, asiantuntija / Oamk
Anne Lukkari, toimintaterapeuttiopiskelija / Oamk

Kuva: Anne Lukkari

ToimintaYleinen

04/10/2019 - Minna Kilpeläinen

Syyskuun 2019 uutiskirje

HIPPA mukana tapahtumissa – tule sinäkin! 

Älykkäitä ratkaisuja parantamaan turvallisuutta, omatoimisuutta ja vuorovaikutusta

Palveluasumisen toimijoita sekä Oulun kaupungin ja Oamkin asiantuntijoita kokoontui Hipan kehittäjäklubiin torstaina 26.9.2019 Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampuksella. Klubilaiset tunnistivat asumiseen liittyviä tarpeita ja nimesivät jo olemassa olevia kotona asumista tukevia ratkaisuja sekä ideoivat kokonaan uutta. Tarpeet ja ratkaisut liittyivät turvallisuuteen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja omatoimisuuteen.

Lue lisää.

TAPAHTUMIA TULOSSA:

HIPPA-hankkeen kaupallistamisen työpajasarja Tampereella

Miten saan ideasta kaupallisen tuotteen?

HIPPA-hanke järjestää älykästä palveluasumista kehittäville start-upeille ja kasvuhakuisille mikro- ja pk-yrityksille työpajasarjan kaupallistamisen tueksi. Yritysten tuotteet tai palvelut on tarkoitettu ikääntyvien asumisen parantamiseksi sekä palveluasumisyksiköissä että kotona. Työpajoissa kirkastetaan liikeideaa ja selvennetään tuotteen paketointia ja skaalautuvuutta, määritellään tuotteen tai palvelun asiakasarvoa sekä valmennetaan brändäyksessä ja markkinoinnissa. Yrittäjät saavat palautetta myös pitchaustaidoistaan. Sarjaan kuuluu myös työpaja regulaatioista ja rahoituksen kysymyksistä.

Viiden työpajan sarja ajoittuu välille marraskuu 2019 ja helmikuu 2020. Työpajasarja on maksuton, mutta osallistuminen kerryttää de minimis -tukea yrityksille.

Osallistuvien yritysten valinta: Työpajasarjaan valitaan max 10 yritystä. Jokaisesta yrityksestä voi osallistua 1-2 henkilöä. Valintaan vaikuttaa yrityksen oma tarpeen kuvaus ja vakuuttavat perustelut. Valituilta yrityksiltä edellytetään sitoutumista jokaiseen työpajaan.

Oppimismenetelmät: ennakkotehtävät, keskustelut, asiantuntijapuheenvuorot, vierailijat
Aika: 15.11.2019-14.2.2020 klo 8.30-12 (klo 8.30 aamukahvi, klo 9.00 pajan aloitus)
Paikka: TAMK Proakateamia, tila Koski, Finlaysoninkuja 21 A, Tampere
Ilmoittautuminen: 27.10.2019 mennessä tästä linkistä

Lisätietoja:
Asiantuntija Marika Vuorenmaa, , p. 040 846 8224 (työpajat)
Projektipäällikkö Tarja Heinonen, , p. 050 568 5354 (TAMK:in osahanke)

hippa.metropolia.fi

6Aika Olkkari 28.10. 

HIPPA pitää workshopia 6Aika Olkkarissa. 6Aika on kerännyt yhteen kaupunkikehittäjien verkosto. 6Aika Olkkari kokoaa jälleen yhteen kaikki 6Aika-hankkeiden tekijät ja muut kaupunkien kehittämisestä kiinnostuneet asiantuntijat. Olkkari on verkostonsa näköinen tapahtuma, jonka pääantina ovat verkoston kesken jaetut opit ja kokemukset sekä toisiin kaupunkien kehittäjiin tutustuminen. Tervetuloa mukaan kaikkien Suomen kaupunkien ja kuntien alueilta!

Aika:  28.10.2019 klo 9-15.30
Paikka: Messukeskus Siipi, Messuaukio 1, Helsinki (Hotelli Holiday Innin sisäänkäynti)
Ilmoittaudu 16.10. mennessä tästä linkistä.

Apuvälinemessut – suuri esteettömyyden tapahtuma 7.-9.11.

HIPPA on esillä Apuvälinemessujen ständillä ja ohjelmalavalla. Otamme mukaan seitsemän hankkeessa mukana olevaa yritystä. Tule tutustumaan osastolle 217 (kortteli B2)

Ohjelmalavalla esiinnymme jokaisena messupäivänä. Esillä ovat liikunta- ja muistipeli, chatbot, digitaalinen taitovalmennuspalvelu, virtuaalinen reittikatalogi liikuntalaitteisiin, vuorovaikutuskoulutus muistityön ammattilaisille, puheohjattu virtuaaliavustaja sekä arkikuntoutukseen liittyvä palvelu ikääntyville ja ammattilaisille. 

Torstaina 7.11. klo 11.00 – 11.30 lanseeraamme uuden innovaatiokilpailun. Mukana myös Solentium Oy, Kwork Innovaatiot Oy sekä LivingSkills Oy. Perjantaina 8.11. klo 10.30 – 11.30 puhumme käyttäjälähtöisyydestä digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Medeka Oy, Memocate Oy ja Onerva Hoivaviestintä pääsevät myös ääneen. Lauantaina 9.11. klo 13.30 – 13.50 kuulemme, miten digitaalisuus voi parantaa elinympäristöä ja hyvää asumista. Mukana myös Voimin Oy.

Yrittäjä, asukas, ammattilainen, läheinen, asiantuntija, opiskelija: tule moikkaamaan!


Hipan ajankohtaistapahtuma yhteisöllisestä ja välimuotoasumisesta 21.11.

Oulussa järjestettävän ajankohtaistapahtuman teemana ovat asumisen palvelut ja ratkaisut, jotka mahdollistavat kotona asumisen pidempään. Mukaan kutsutaan palveluasumisen tuottajia, rakentajia ja älykkäitä ratkaisuja kehittäviä yrityksiä.

Aika: 21.11.2019
Paikka: Oamk, Kontinkankaan kampus, Kiviharjuntie 4  
Ilmoittautuminen 8.11.2019 mennessä tästä linkistä.
Lisätietoa: 

Helsingin kehittäjäklubi 25.11.

Helsingin seuraavan kehittäjäklubin tavoitteena on etsiä turvallisen ja mielekkään asumisen ratkaisuja. Mukaan kutsutaan älykkään teknologian asiantuntijoita, palveluasumisen asiakkaita ja toimijoita, digitaalisia palveluja ja tuotteita tuottavia yrityksiä, kaupunkien yrityspalveluja,  korkeakoulujen toimijoita sekä omaisia ja vapaaehtoisia. Mukaan voivat lisäksi ilmoittautua kaikki aiheesta kiinnostuneet, sillä tilaisuudet ovat avoimia. 

Aika: maanantai 25.11. klo 13-16
Paikka: Metropolian Myllypuron kampus, Myllypurontie 1
Lisätietoa: 
Ilmoittautumiset 15.11. mennessä tästä linkistä.

MENNEIDEN TAPAHTUMIEN SATOA

HIPPA oli syyskuussa mukana esittäytymässä ja verkostoitumassa useissa tapahtumissa. Leila Lintula piti presentaatio Aspa-säätiön Poistaako digitalisaatio itsenäisen asumisen esteitä -seminaarissa 19.9. Helsingissä. Hän rummutti puheessaan käyttäjälähtöisyyden tärkeyttä digitaalisten palveluiden kehittämisessä. 

Toini Harra ja Harri Hahkala esittelivät HIPPAa World Summit on Digital Environmentissa, WDBE:ssä 24.9.  hashtageilla #hippahanke ja #WDBE2019. Panu Karhinen osallistui paneeliin Akateemisten naisten Työn murros -seminaarissa 26.9., jonka antia löytyy myös Twitterissä (#hippahanke #akateemisetnaiset #työnmurros). Seminaareista twiittasi @minnaliik. 

”Hyvinvointia ja tiedettä” tapahtuma pidettiin 12.9. Tampereen korkeakouluyhteisön avajaisviikolla. Tarja Heinonen ja Suvi Hagström verkostoituivat ständillä. 

Jos olit mukana tai kurkistit Twitterin liveraportteihin, ota yhteyttä ja jatka verkostoitumista kanssamme! 

Hipan ohjausryhmä kokoontui Kuusela-kodissa Tampereella

Hipan ohjausryhmä piti kokousta tällä kertaa Tampereella, Pirkannmaan Senioripalveluiden Kuusela-kodissa. Arkkitehti ja Sotera-instituutin tutkija Ira Verma esitteli kokouksessa myös tuoretta Aalto yliopiston väitöskirjaansa Housing Design for All? The challenge of ageing in urban planning and housing design – the case of Helsinki. Kuusela-kodin johtaja Tiina Raiski esitteli kotia ohjausryhmäläisille. Tunnelmia facebookissa

Älykkään palveluasumisen kehittämisen käsikirjasta monialustainen kokonaisuus – virtuaalinen ja lisätty todellisuus havainnollistavat asumista

HIPPA-hankkeen väki ahkeroi Älykkään palveluasumisen kehittämisen käsikirjan kimpussa syyskuussa. Osa hippalaisista vetäytyi luovuuden lähteille Nuuksion 1800-luvun torppaan, ja työpajat jatkuivat myös Oulun ja Helsingin kehittäjäklubifoorumeissa. Käsikirjasta on tulossa monialustainen ja monimediainen kokonaisuus, johon suunnitellaan myös virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden osioita havainnollistamaan palveluasumista ja digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä mahdollisimman monipuolisesti.  Tunnelmia työpajoista facebookissa täällä ja täällä.

Kuulumisiamme somessa

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista. 

Twitterissä ja LinkedInissä löydät kuulumisiamme hashtagilla #HIPPAhanke. Twitterissä harrastamme liveraportointia kiinnostavissa tapahtumissa.

Pysy mukanamme!

Haluatko lukea juttuja älykkään palveluasumisen kehittämisestä ja vinkkejä tapahtumiin? Tilaa uutiskirje täältä.

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

Uutiskirje

03/10/2019 - Minna Kilpeläinen

Älykkäitä ratkaisuja parantamaan turvallisuutta, omatoimisuutta ja vuorovaikutusta

Palveluasumisen toimijoita sekä Oulun kaupungin ja Oamkin asiantuntijoita kokoontui Hipan kehittäjäklubiin torstaina 26.9.2019 Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampuksella. Klubilaiset tunnistivat asumiseen liittyviä tarpeita ja nimesivät jo olemassa olevia kotona asumista tukevia ratkaisuja sekä ideoivat kokonaan uutta. Tarpeet ja ratkaisut liittyivät turvallisuuteen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja omatoimisuuteen.

Turvallisuus nähtiin laajana kokonaisuutena, joka liittyy moniin asioihin. Turvallisuuteen koettiin vahvasti liittyvän tunne siitä, että on turvallinen olo. Omien tietojen suojaaminen ja tietoturva sekä tekninen ja sosiaalinen turvallisuus puhututtivat. Uskallus ottaa käyttöön uusia sähköisiä palveluja ja luottaa niihin nousi esiin omatoimisuuden edellytyksinä. Älylaitteiden ja digitaalisten palvelujen käyttöön kaivattiin riittävän varhaista opastusta ja oikea-aikaista tukea. Turvallisuuden ja omatoimisuuden tarpeisiin innovoitiin ratkaisuksi älykästä virtuaaliavustajaa, joka oppii ihmisestä ja havaitsee poikkeamat sekä pyytää tarvittaessa omaisen tai ammattilaisen apuun.

Oanmkin Mahdollistavassa kodissa simuloidaan uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden käyttöä.

Sosiaalisen kanssakäymisen tarpeita ajatellen nähtiin tärkeänä fyysiset ja virtuaaliset ympäristöt, joissa voisi kokea osallistumisen hetkiä; osallistua tai vain olla mukana. Kulttuuri- ja luontokokemusten tuominen teknisillä ratkaisuilla lähiympäristöön nähtiin osallisuutta lisäävänä ja merkityksellisyyden kokemusta tuovana ratkaisuna. Fyysisen ympäristön esteettömyys, estetiikka ja eri aistien kautta saatavat miellyttävät omakohtaiset kokemukset nostettiin esiin hyvinvoinnin lähteinä. Jos kotoa ei ole mahdollisuutta lähteä luontoon, kukapa ei nauttisi mahdollisuudesta päästä kuulemaan linnun laulua, nuuhkimaan vasta leikatun nurmen tuoksua ja katsomaan villinä virtaavaa jokea? Tämä on mahdollista toteuttaa erilaisilla ratkaisuilla.

Säädettävyys on osa esteettömyyttä.

Tilaisuuden päätteeksi osallistujat tutustuivat Oamkin RehaSim / Mahdollistava Koti -simulaatio-oppimisympäristöön sekä Oulussa käytössä oleviin palveluasumisen ja tuetun kotona asumisen älykkäisiin ratkaisuihin. Kotihoitoa on Oulussa kehitetty voimallisesti teknologian avulla. Uusia ratkaisuja ja palveluja kehitetään ja testataan yhteistyössä yritysten kanssa Oulu WelfareLab -toimintamallin avulla.

Kehittäjäklubi kehittyy

HIPPA-hanketiimi keräsi tilaisuuden jälkeen osallistujilta sähköisesti palautetta itse tilaisuudesta sekä ideoita kehittäjäklubitoimintaan Oulun alueella. Toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Teksti:
Kirsi Jokinen, projektipäällikkö / Oamk
Eliisa Niilekselä, asiantuntija / Oamk
Jaana Kokko, Oulu WelfareLab asiantuntija / Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelut

Kuvat: Minna Kilpeläinen

ToimintaYleinen

06/09/2019 - Minna Kilpeläinen

Kesä-elokuun 2019 uutiskirje

HIPPA vauhtiin kesän jälkeen – laajenevia verkostoja ja arviointityötä

HIMMS Messukeskuksessa kesäkuussa 2019. Kuva: Toini Harra.

HIMSS Health 2.0 European Conference tuotti useita yrityskontakteja – uusia prosesseja käyntiin

HIPPAlaiset Toini Harra ja Harri Hahkala Metropoliasta, Jaana Kokko OuluHealthista / Oulu CityLabista sekä Sanna Hartman Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveystoimialalta osallistuivat HIMSS-konferenssiin (Healthcare Information and Management System Society) 11.-13.6.2019. Noin 3000 kansainvälistä asiantuntijaa, päättäjää, vaikuttajaa ja yritysjohtajaa kokoontui keskustelemaan ja inspiroitumaan digitaalisen terveydenhoidon ja hyvinvoinnin innovaatioista ja tulevaisuudesta. Aiheina olivat Terveys & Hoito, ikääntyminen, Data, AI ja innovaatiot. 

HIMSS oli täynnä hyödyllisiä ja innostavia kohtaamisia, ja useat uudet yritykset ilmoittautuivat mukaan Hipan yhteiskehittely- ja testausprosesseihin. Ensimmäisiä alkuhaastatteluja on käyty elo-syyskuussa.

Katso Toini Harran kuvia Facebookissa ja ota yhteyttä, jos haluat jatkaa tai aloittaa keskusteluja digitaalisuudesta palveluasumisessa. 

DigiAgeTalk: Millaiset arvot luovat tulevaisuutemme?

Jaana Leikas, Sami Älli, Leila Lintula ja Sirkku Nyström DigiAgeTalkin paneelissa. Kuva: Minna Kilpeläinen.

HIPPA esiintyi  Ikäteknologiakeskuksen DigiAgeTalkissa 6.6. Seminaarissa käsiteltiin ikääntymistä digiajassa. Leila Lintula osallistui paneeliin, jossa kysyttiin: miten ja millä arvoilla luomme tulevaisuuttamme? Hipalla oli tapahtumassa myös oma ständi. 

Filosofi Marjo-Riitta Ollilan esitys vanhojen vallankumouksesta oli suorastaan stand-upia. Hipan Raisa Rauhamaan ja Marketta Mattilan juontamassa paneelissa Leila Lintula muistutti mm., että yrityksillä ei aina ole tietoa palvelukeskusten toiminnasta. Yhteinen ymmärrys ja arvopohja kehittyy vuorovaikutuksessa. Ikääntyville Lintula vihjasi, että kannattaa vanheta ajoissa ja varautua tulevaan. Paneelissa olivat mukana myös Jaana Leikas VTT:ltä, Sami Älli Kehitysvammaliitosta sekä toimittaja Sirkku Nyström. Seminaarin antia liveraportointina Twitterissä hashtagilla #DigiAgeTalk ja #HIPPAhanke.

Hetkiä DigiAgeTalkista Facebookissa.

TAU-AGE 2019: Kuinka teknologia kohtaa ikääntyneet käyttäjät?

HIPPA esittäytyi TAU-AGE 2019 Tampereen yliopiston Ikääntymisen tutkimuksen Symposiumissa 4.6. Suvi Hagström (kuvassa vasemmalla) ja Tarja Heinonen kertoivat, kuinka teknologia kohtaa ikääntyneet käyttäjät palveluasumisessa.

Symposium kokosi yhteen tutkijoita verkostoitumaan ja vahvistamaan ikääntymisen tutkimuksen tuloksellisuutta ja näkyvyyttä. Tilaisuuden järjesti Gerontologian tutkimuskeskus (www.gerec.fi).

Aistiystävällinen koti tuo turvaa muistisairaalle

Aistit ovat tapa, jolla elämää koetaan. Muistisairaan kodissa aistien huomioonottaminen on perusasia, kun luodaan turvallista elinympäristöä. Aistit heikkenevät iän myötä, eivätkä aivot enää voi prosessoida aistielinten tietoa virheettömästi. Seurauksena voikin olla aukkoja, tyhjäkäyntiä ja vaaroja. Heikompinakin aistit ovat kuitenkin väline ympäristön havaitsemiseen ja niiden huomioonottaminen auttaa turvallisen ympäristön luomisessa.

Lue lisää blogistamme


Katse palloon! Ulkoinen arviointi lisää vaikuttavuutta

Marja Kiijärvi-Pihkala muistutti, että hankkeen edetessä on hyvä pitää fokus mielessä. Kuva: Minna Kilpeläinen

HIPPA-hankkeessa on aloitettu ulkoinen arviointityö. Arvioijat eivät kuitenkaan tyydy lukemaan pelkkiä palautelomakkeita vaan auttavat hanketiimiä selkiyttämään toimintaa ja pysymään oikeassa suunnassa. Tämä lisää hankkeen vaikuttavuutta. HIPPA-hankkeen arvioinnin toteuttavat yhteistyössä arviointialan konsultit, KM Marja Kiijärvi-Pihkala sekä KL Anu Raappana. 

“Hipan etu arvioinnin suhteen on se, että sitä tehdään hankkeen aikana. Usein arviointi on hankkeen päätyttyä tehtävä toiminnan kuvaus. Ei siinäkään vikaa ole, mutta se ei auta hankkeen suuntaamisessa”, Raappana sanoo.

“Koska hankkeen idea ja suunnitelma ovat hyviä, niin nyt pitää vain pitää katse pallossa”, Kiijärvi-Pihkala muistuttaa.

Lue lisää blogistamme

Tulossa syksyllä:

Kehittäjäklubit kokoontuvat

HIPPA kokoaa jälleen kehittäjäklubit Helsinkiin, Ouluun ja Tampereelle. Ensimmäinen syksyn kehittäjäklubi pidetään Oulussa torstaina 26.9. Helsingin kehittäjäklubi pidetään torstaina 21.11. Tampereen kehittäjäklubin ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Jos kiinnostuit Oulun klubista, ota yhteys projektipäällikkö Kirsi Jokiseen (). Helsingin kehittäjäklubista lisätietoja kertoo Toini Harra () ja Tampereen kehittäjäklubista Tarja Heinonen ().

Kolmen 6Aika-kaupungin HIPPA-innovaatiokilpailu lanseerataan Apuvälinemessuilla 7.-9.11.2019

Lisää tietoa tulossa, pysy mukana!

Ajankohtaistapahtuma yhteisöllisestä asumisesta ja välimuotoasumisesta Oamkissa 21.11.

Oamkissa pidetään marraskuussa ajankohtaistapahtuma palveluasumisen tuottajille, rakentajille ja älykkäitä ratkaisuja kehittäville yrityksille. Teemana on yhteisöllinen asuminen ja välimuotoasuminen: asumisen palvelut ja ratkaisut, jotka mahdollistavat kotona asumisen pidempään. 

Tee tarjous! Kalasataman hyvinvointikeskukseen viihtyvyyttä

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalla on parhaillaan auki nopeiden kokeilujen tarjouspyyntö (https://www.hel.fi/…/sosiaali-ja-terveysvira…/kalainnohaaste). Haussa ovat innovatiiviset ratkaisut, joiden avulla voitaisiin edistää Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen viihtyisyyttä ja tilojen tunnistettavuutta erilaisin keinoin. Tavoitteena on asiakkaiden ja työntekijöiden parempi viihtyvyys modernissa ympäristössä, kun jokaisella rakennuksessa liikkuvalla on varmuus siitä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Nopeiden kokeilujen hakuaikaa on pidennetty 8.10. saakka. Kokeiluhakuun liittyvä infotilaisuus pidetään maanantaina 30.9. klo 15-17 (HUOM: muuttunut aika) Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa (Työpajankatu 14 A, Helsinki).

Lisätietoja saat Sanna Hartmanilta, Helsingin kaupungin kaupunginkanslia, elinkeino-osasto, puh. +358 40 634 1594, .

HyteAiRo kutsuu innovaattoreita ja oppilaitosten edustajia ideoimaan, innovoimaan ja verkostoitumaan 26.9.

HyteAiRo (hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelma) järjestää innovatiivisen verkostoitumistapahtuman THL:llä Mannerheimintie 166:ssa torstaina 26.9. klo 12 – 16.

THL:n tiedon lähteille johdattavat asiantuntijat:

  • Johanna Seppänen, Findatan yhden luukun tietoviranomainen 2020 alkaen
  • Antti Tuomi-Nikula, THL:n avoin data

Energisenä innovaatioveturina toimii Paavo Beckman, joka:

  • on perustanut kuusi yritystä ja johtanut tiimejään niin San Franciscossa, New Yorkissa, Lontoossa kuin Suomessakin.
  • on ollut kehittämässä innovaatioita mm. Sonylle ja Universal:lle ja nykyään hän konsultoi eurooppalaisia pörssiyhtiöitä uusista teknologioista ja innovaatioista.
  • toimii kehitysjohtajana Catapult-yhtiössä (www.catapult.guru), joka analysoi jatkuvasti yli 240.000 kasvuyhtiötä tekoälyä hyödyntäen ja auttaa näin asiakkaitaan ymmärtämään konkreettisesti markkinatrendit ja löytämään kansainvälisesti parhaat innovaatiot. 

Ilmoittaudu täältä:bit.ly/2L5QB97
The event is held mainly in Finnish.

Tilaisuuden järjestäjinä toimivat HyteAiRon koordinaattorit
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätietoja: 
Katja Pulli, palvelusuunnittelija, HyteAiRo-ohjelma
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Kuulumisiamme somessa

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista. 

Twitterissä ja LinkedInissä löydät kuulumisiamme hashtagilla #HIPPAhanke. Twitterissä harrastamme liveraportointia kiinnostavissa tapahtumissa.

Pysy mukanamme!

Haluatko lukea juttuja älykkään palveluasumisen kehittämisestä ja vinkkejä tapahtumiin? Tilaa uutiskirje täältä.

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

Uutiskirje

02/09/2019 - Minna Kilpeläinen

Katse palloon! Ulkoinen arviointi lisää vaikuttavuutta

Marja Kiijärvi-Pihkala muistuttaa, että arviointi pitää tehdä suhteissa tavoitteisiin. Kuva: Minna Kilpeläinen

HIPPA-hankkeessa on aloitettu ulkoinen arviointityö. Arvioijat eivät kuitenkaan tyydy lukemaan pelkkiä palautelomakkeita vaan auttavat hanketiimiä selkiyttämään toimintaa ja pysymään oikeassa suunnassa. Tämä lisää hankkeen vaikuttavuutta. 

HIPPA-hankkeen arvioinnin toteuttavat yhteistyössä arviointialan konsultit, KM Marja Kiijärvi-Pihkala sekä KL Anu Raappana. 

“Hipan etu arvioinnin suhteen on se, että sitä tehdään hankkeen aikana. Usein arviointi on hankkeen päätyttyä tehtävä toiminnan kuvaus. Ei siinäkään vikaa ole, mutta se ei auta hankkeen suuntaamisessa”, Raappana sanoo.

Anu Raappana on mielellään mukana arvioimassa hanketta jo sen aikana. Kuva: Lea Oksanen.

“Tässä on juuri ne haasteet, mitkä tämän kokoluokan projektissa tavallisesti on. On mielenkiintoista seurata, miten tekeminen, tavoitteet ja tulokset pysyvät erillään ja selkeinä, kun on kuitenkin niin paljon sitä kaikkea. Riski kun on, että siinä projektin tuoksinassa tekijöillä rupeavat asiat rönsyilemään”, Kiijärvi-Pihkala kertoo.

“Koska hankkeen idea ja suunnitelma ovat hyviä, niin nyt pitää vain pitää katse pallossa”, Kiijärvi-Pihkala muistuttaa.

HIPPA-hankkeen ulkoinen arviointi toteutetaan jatkuvana arviointina, ja se toimii hanketoimijoiden konsultatiivisena tukena hankkeen toteutuksen ajan. Arvioinnin eri vaiheet tuottavat tietoa, jonka avulla toimijat voivat tehdä hankkeen aikanatarvittavia korjausliikkeitä toimenpiteisiin. Tavoitteena on arvioinnin avulla vahvistaa ohjelman toteuttamista sekä hankkeen vaikuttavuutta empowerment evaluation -viitekehyksen hengessä.

Mitä arvioidaan ja miten?

HIPPA-hankkeen arvioinnilla on kolme kohdetta: hankeprosessi, hankkeen tulokset ja sen vaikutukset. Hankeprosessia arvioidaan sen loogisuuden ja toteutustavan suhteen. Aluksi arvioijat tutustuvat rahoitushakemukseen ja hankesuunnitelmaan ja haastattelevat hanketiimiä ryhmänä. 

Kyselyitäkin tehdään tarpeen vaatiessa, mutta keskeisin väline prosessin arvioinnissa on Terveyden edistämiskeskuksen (nykyinen SOSTE) kehittämä Suunta-työkalu, jonka kirjoittamisessa Kiijärvi-Pihkala on ollut mukana. Suunta-työkalun taustalla on Pirjo Koskinen-Ollonqvistin tekemä työ. Koskinen-Ollonqvist työsti EU:n hanketoimijoille suosittelemasta Logical Framework-työkalusta yksinkertaistetun version pienten järjestöprojektien käyttöön.

Innokylän määritelmän mukaan Suunta-työkalun tarkoituksena on rakentaa looginen, arvioitu ja oletuksiltaan kestävä, kohta kohdalta rakentuva oman  toiminnan suunnitelma. Suunnitelmasta laaditaan johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus, jossa eri osa-alueet ja -toiminnot ovat loogisessa suhteessa keskenään ja niiden syy-seuraus-suhteet on mietitty.

Suunta-työkalussa on kaksi vaihetta: suunnitelman kirjoittaminen ja arviointi. Suunnitelman kirjoittamisessa pilkotaan toiminta kokonaisuudessaan siten, että toiminnan looginen kokonaisuus hahmottuu. Arviointiosuus sisältää sekä suunnitellun toiminnan arvioinnin eli perustellut päätelmät toiminnasta sekä itse arviointisuunnitelman laatimisen. 

“Ensin tarkistetaan, että suunnitelma on looginen, jotta se voi onnistua, ja sitten toisen kerran käytetään seurannan miettimisessä. Mietitään, että mitä tietoa ja missä kohdassa me kerättäisiin mistäkin prosessista. Kerätäänkö kaikista vai vain jostakin vai riittääkö se, että kokoonnutaan ja todetaan, että näin tämä etenee”, Kiijärvi-Pihkala selittää.

”Arviointi kannattaa pilkkoa osiin”, sanoo Marja Kiijärvi-Pihkala. Kuva: Minna Kilpeläinen.

Suunnitelmaa kirjoittaessa määritellään ensin hankkeen tarve ja asetetaan sen pohjalta hankkeelle päämäärä. Tavoitteet täsmennetään ja valitaan keinot ja prosessit niiden saavuttamiseksi.Tavoitteet pitää muotoilla niin, että on mahdollista todeta onko tavoite toteutunut, onko se toteutunut osin tai onko se jäänyt toteutumatta. Prosessit paloitellaan työtehtäviksi, jotta voidaan tehdä työnjako ja aikataulutus. Tuotokset ja tulokset kuvataan, jotta hahmotetaan, mitä on tarkoitus saada aikaiseksi ja millaisia muutoksia toiminnassa/hankkeessa odotetaan tapahtuvan. Lopuksi määritetään toiminnan onnistumisen kriteerit, jotta tiedetään, millainen toiminta on tämän hankkeen lähtökohdan ja tarpeen kannalta riittävän hyvää: mistä tiedetään onnistuttiinko vai ei?

“Kun ne asiat laitetaan siihen taulukkoon ja samalle paperille, niin ne pystytään osoittamaan tavoitetta kohti. Monesti siinä sitten yhtäkkiä huomataan, että eihän tuo yksi asia liity tähän tavoitteeseen, että pitää olla kaksi tavoitetta. Tai jos me saadaan kaikki nää toteutettua, niin sitten meidän pitää tehdä myös tämä”, Kiijärvi-Pihkala sanoo.

Onnistuimmeko vai emme?

“Sitten kun haluamme tietää, että onnistuimmeko me, pitää katsoa saammeko me tietää sen suoraan. Esimerkiksi jos meillä on hanke, jossa on tavoitteena rakentaa talo, niin sittenhän me näemme, että tässä se on sitten se talo. Mutta jos meillä on tavoitteena vaikkapa arjenhallintataidon paraneminen, pitääkin ruveta miettimään, mistä me näemme, paraniko se. Mikä on indikaattori paranemiselle? Keneltä me kysymme tai miten havainnoimme?”

“Usein hyvinvointipuolella tyydytään siihen, että kun se ihminen kokee että arki on sujuvampaa niin sitten ollaan tyytyväisiä. Mutta ei ehkä hankitakaan tietoa vaikkapa siitä, vähenevätkö sairaspoissaolot. Pitää miettiä että mitkä ovat ne mittarit, joiden perusteella voimme sanoa, että nyt meillä meni hyvin tai huonosti.”

HIPPA-hankkeen vaikutusten arviointikriteereinä ovat monialaisen yhteistyöverkoston kokema hyöty ja lisäarvo. Aineistoa aiotaan kerätä yhteistyöverkostolta lomakekyselyllä ja kolmessa kaupungissa toteutettavilla ryhmähaastatteluilla. Arvioijat ovat mukana mm. kehittäjäklubifoorumeissa ja kysyvät arvioita myös ohjausryhmältä. 

Arvioinnilla lisätään myös hankkeen vaikuttavuutta. Tulosten odotettavissa olevia vaikutuksia tarkastellaan lopullisten hyödynsaajien eli yritysten ja tuotteiden ja palveluiden käyttäjien kannalta. Huomion kohteena ovat mm. viestintä, monialaisuuden toteutuminen ja kehittämismallin juurrutustoimenpiteiden eteneminen. Avainhenkilöiltä kysytään, mitä he ajattelevat hankkeen kyvystä vaikuttaa ja aikaansaada tavoitteiden suuntaisia muutoksia.

“Käytämme tietysti niitä perinteisiä lomakekyselyitä ja haastatteluita. Koska me olemme nyt erityisesti kiinnostuneita siitä hyödystä, minkä se yritys saa, niin tärkeää on kuitenkin valita sellaiset tiedonhankintatavat, jotka ovat tarpeeksi kevyitä. Emme voi käyttää kovin paljon yrittäjän aikaa, minkä vuoksi pitää miettiä, mitkä ovat ne olennaiset kysymykset. Että jos me kysymme, että “oliks tää kivaa” niin sitten he vastaavat, että “joo oli kivaa”. Pitää keksiä joku fiksumpi kysymys”, Kiijärvi-Pihkala suunnittelee.

Päätelmiä näytön perusteella

“Arviointi on näyttöön perustuvia päätelmiä kohteen arvosta”, Kiijärvi-Pihkala kiteyttää.

“Jotta me voimme puhua arvioinnista, meillä pitää ensinnäkin olla joku kohde. Se ei voi olla mikään niin epämääräinen kuin vaikka Projekti X. Se voi olla sen projektin prosessit tai asiakastyytyväisyys tai vaikutukset. Yhden projektin sisällä arviointikohteita voi toki olla useita. Ja jotta voimme sanoa siitä asiasta jotain, meidän pitää kerätä näyttö. Ei voi olla vain, että joku vaan pohdiskelee, vaan pitää olla näyttö, mikä voi antaa meille tietoa siitä kohteesta. Mutta sekään ei vielä riitä, että kerätään joku näyttö, vaan sitten täytyy tehdä siitä päätelmiä. Jos me teemme jonkun kyselyn ja toteamme, että 15 % oli tätä mieltä ja 15 % oli tuota mieltä, niin se ei ole se vastaus. Meidän pitää katsoa sitä asiaa ja pohtia, onko tämä hyvä vai huono tulos”, Kiijärvi-Pihkala selittää. 

“Ja se, mikä tekee siitä itse arvioinnista hyvää tai huonoa, on se, millaisia ovat ne kriteerit millä perusteella se arvostus tehdään. Laadukkainta tai varminta on tietysti se, että kriteerit tulevat tutkimuksesta, missä on selkeästi sanottu, mitä elementtejä tuloksessa pitää olla, jotta se on hyvä.” 

HIPPA-hankkeen arvioinnissa tuloksia peilataan suoraan sen tavoitteisiin. Tulosten osuvuus rahoituksen toimintalinjaan ja erityistavoitteisiin sekä 6Aika –ohjelman tavoitteisiin on myös tärkeää selvittää. Aineistona käytetään hanketoimijoiden keräämää hankedokumentaatiota.

“Hipassa syntyy paljon dokumentoitua aineistoa. Haasteeksi voi muodostua se, että kaikkea hankkeen aikana luotua hyvää ei saada näkyviin. Tähän voidaan vaikuttaa myös arvioinnin avulla”, Raappana sanoo.  

“Yksi sudenkuoppa arvioinnin kannalta on tavallisesti se, ettei arvioinnin kohteen pohtimiseen ole ollut aikaa tai sitä ei ole osattu tehdä tarpeeksi täsmällisesti. Se johtaa sitten siihen, että kerätään seuranta-aineistoa paljon, mutta se arviointi ja sen aineiston katsominen suhteessa tavoitteisiin jää vähemmälle. Sitten päädytään siihen tilanteeseen, että hankkeen lopussa on kansiotolkulla palautelomakkeita ja sitten ihmetellään että mikäs tämä lopputulema sitten on. HIPPA-hankkeessa koen palkitsevana sen, että voin auttaa selkiyttämään, miten joku asia nyt menikään ja liittyykö tämä tähän asiaan vai ei”, Kiijärvi-Pihkala kertoo.

“Arviointi on ihan maalaisjärkistä hommaa, se kannattaa aina”, Kiijärvi-Pihkala sanoo. “Niinkuin elämässä aina, me arvioimme, mikä on järkevää ja mikä ei. Sitten kun ruvetaan tekemään sitä jossain työkontekstissa, niin tehdään tiettyjä valintojaja pidetään niistä kiinni. Projektityö on luonteeltaan sellaista että kun se etenee, tutustutaan muihin hanketoimijoihin siltä alalta ja tulee uudenlaisia avauksia. Mielellään niihin lähtisi mukaan. Mutta on tosi tärkeää, että joku hankesuunnitelman tiivistelmä lukee jossain läppärin kannessa, että kun tulee eteen joku uusi, kiinnostava idea, niin voi katsoa esimerkiksi sitä Suuntaa, että viekö tähän ideaan mukaan lähteminen jotain näitä prosesseja eteenpäin ja jos ei vie niin silloin se ei kuulu tähän hankkeeseen. Siitä uudesta avauksesta voi sitten kirjoittaa vaikka uuden hankkeen.”

AiheYleinen

19/06/2019 - Minna Kilpeläinen

Aistiystävällinen koti tuo turvaa muistisairaalle

Aistit ovat tapa, jolla elämää koetaan. Muistisairaan kodissa aistien huomioonottaminen on perusasia, kun luodaan turvallista elinympäristöä. Aistit heikkenevät iän myötä, eivätkä aivot enää voi prosessoida aistielinten tietoa virheettömästi. Seurauksena voikin olla aukkoja, tyhjäkäyntiä ja vaaroja. Heikompinakin aistit ovat kuitenkin väline ympäristön havaitsemiseen ja niiden huomioonottaminen auttaa turvallisen ympäristön luomisessa.

Värit auttavat ympäristön hahmottamisessa ja muistamisessa. Kuva: Pexels.

Aalto-yliopiston terveys- ja hyvinvointialan arkkitehtuurin professori Laura Arpiainen puhui Muistiasiantuntijoiden kevätseminaarissa 17.5.2019. Hän korosti esityksessään mm. aististimulaatioiden muokkaamista selkeämmäksi ja kotoisemmaksi. Kaiken takana on turvallisuuden tunne.

Arpiainen muistuttaa, että vaikka tunteiden ymmärrys ja prosessointi eivät aina toimi muistisairaalla, tunteet säilyvät loppuun saakka. Muistin ja aistihavaintojen katkeilu aiheuttavat hämmennystä, jota voi lievittää positiivisilla tunteilla. Niitä tuottaa paitsi hyvä hoiva ja ihmisen kontakti, myös turvallinen ympäristö.

“Ilman muistisairaiden erilaisuuden ymmärtämistä ja kunnioittamista ei onnistu mikään. Kun tämä ymmärretään, voi ruveta katsomaan, miten tätä kannattaa tehdä”, Arpiainen muistuttaa heti alkuun. “Turvallisuus ja kodinoloisuus tuovat paitsi hyvinvointia, myös itsenäisyyttä ja omanarvontuntoa.”

“Meidän täytyy muokata ympäristöä niin, että se säilyy turvallisena ja miellyttävänä. Huonosti ymmärrettävässä ympäristössä muistisairas voi helposti hätääntyä ja onnettomuusriski kasvaa”, Arpiainen sanoo.

“Fyysisen ympäristön riskitekijät pitää minimoida. Kaatuminen on yksi pahimpia ongelmia, ja ympäristön havaitsemisen muutokset saattavat usein lisätä kaatumisriskiä.”

https://twitter.com/minnaliik/status/1129347058169720832

Aistit auttavat vaaran uhatessa

“Aistit heikkenevät, mutta ne eivät kokonaan sammu. On vain ymmärrettävä, mihin niiden heikkeneminen vaikuttaa”, Arpiainen sanoo.

Näköaisti auttaa ympäristön ymmärtämisessä ja navigoinnissa, eikä kaatumisia niin herkästi tapahdu.

“Ei pidä tehdä esimerkiksi isoja kontrasteja tasaisiin pintoihin, koska sitten pinnat eivät enää näytä tasaisilta. Jos lattiassa on suuria raitoja, ne alkavat näyttää kuopilta.”

Eksyminen ja erehdykset ovat kytköksissä näköaistiin ja kuuloaistiin. Suuntataju on parempi, kun myös kuulo on hyvä. Arpiaisen mukaan äänimaailmaa on hyvä rajata: radion, TV:n, ulkoäänien ja koneiden äänten sekamelska vaikuttaa koko tilan havainnointiin ja edelleen myös turvallisuuteen.

“Varsinkin sairaaloiden akustinen ympäristö voi olla ahdistava, jos siellä kolisee ja summerit piippaavat koko ajan.”

Vaaran havaitsemiseen vaikuttavat kuulo- ja tuntoaistit. Vahinkoja voi tulla esimerkiksi jos hälyttimiä ei kuule tai kylmän ja kuuman eroa ei havaitse. Siksi esimerkiksi termostaatteihin, pattereihin, saunan kiukaaseen ja lieteen on hyvä hankkia turvallisuutta parantavia ratkaisuja.  Huonon tuntoaistin vuoksi myös haavoja ja vammoja saattaa jäädä huomaamatta.

Hajuaisti on kompassi esimerkiksi tulipalon sattuessa. Hyvä hajuaisti varoittaa savusta ja kaasuista. Savu- ja palohälyttimien on oltava riittävän herkkiä ja kovaäänisiä. Pilaantuneen ruuan puolestaan havaitsee sekä hajun että maun perusteella.

Valolla ja värillä on väliä

https://twitter.com/minnaliik/status/1129350432357265408

Valo on turvallisuustekijä ja terveystekijä. Se vaikuttaa ympäristön selkeyteen, unen laatuun ja unirytmiin sekä D-vitamiinin saantiin. Valolla on merkitystä koko hyvinvoinnille.

“Valaistuksen, värien ja materiaalien pitää tukea arjen toimintoja. Huonekalujen ja sisustuksen  pitää olla asianmukaisia. Esimerkiksi lattian pitäisi olla mattapintainen, sillä heijastukset voivat olla visuaalisesti hämmentäviä”, Arpiainen korostaa.

“Lattioiden ja seinien pitäisi olla erivärisiä. Värien sekamelskaa pitäisi kuitenkin välttää: harmoniset värit sekä niiden identiteetti on hyvä huomioida. Myös vahvoja kuvioita ja raitoja kannattaa välttää”, Arpiainen kertoo.

“Fyysiset tasot pitäisi olla selvästi eroteltu. Esimerkiksi rappusissa ja korokkeissa tulee olla selvä kontrasti lattian kanssa.”

Eksyminen on yleistä varsinkin laitoksissa, joissa on samannäköisiä käytäviä. Ovien täytyy löytyä helposti. Tässä hyvä valaistus on aivan ratkaisevaa. Valo on turvallisuustekijä”, Arpiainen sanoo.

“Normaalikodeissa saattaa myös tulla varjoisia nurkkia, eikä lattia näy hyvin. Siellä saattaa olla joku sohva edessä ja räsymatto vinossa. Varjoisassa paikassa räsymattoon voi kompastua.”

Tässä harmonisessa huoneessa matto on kompastumisriski, koska sen väri on lähellä lattian väriä. Kuva: Pexels.

“Usein valaistusta suunnitellaan valaisimilla sen sijaan, että keskityttäisiin valon laatuun. Luonnonvaloa pitäisi käyttää niin paljon kuin mahdollista”, Arpiainen huomauttaa.

“Valaistuksessa on kiinnitettävä huomiota säädettävyyteen ja suunnattavuuteen. Kohdevalaistus on tärkeää. Valoa ei saa olla myöskään liikaa. Heijastukset voivat sekoittaa tasojen hahmotusta.”

“Opastus ja visuaalinen kommunikointi ovat tärkeitä. Kannattaa käyttää maamerkkejä suunnannäyttäjinä. Ovet voivat olla erivärisiä, niin oman oven voi muistaa helpommin. Ja laitoksessakin ovi voi olla asunnon oven näköinen. Oviin voi myös laittaa esimerkiksi kuvallisia opasteita”, Arpiainen kertoo.

Tutuista esineistä visuaalisia ankkureita

“Tuttuus on hyvin tärkeätä muistisairaille. Tutut esineet, taide, omat kuvat ja tavarat voivat toimia visuaalisina ankkureina, joilla he voivat yhdistää sen ympäristön omaan elämäänsä, etenkin jos ollaan laitoshoidossa.”

“Sinne voi tuoda jonkun oman tuolin jonkun ison oman maalauksen tai tyynyjä. Oven vieressä voi olla myös vitriini, johon voi laittaa oman mollamaijan tai kuvia. Lapsuuden tai nuoruuden kuvia tai nykyaikana otettuja. Näin sinne tulee tällaisia tuttuuden saarekkeita, minkä avulla pääsee kiinni, missä nyt ollaan.”

On myös olemassa niin sanottuja muistiasemia, paikkoja, joita voi muokata asiakkaan mukaan. Tuttujen ja rakkaiden asioiden tekeminen voi stimuloida muistia. Esim. pyykin pinoaminen, postin avaaminen, ruuanlaitto ja käsityöt voivat parantaa kognitiivista toimintaa.

Käsitöillä, nikkaroinnilla sekä äitiyteen ja hoivaamiseen liittyvillä asioilla on yhteys takautumiin. Lemmikit ja puutarhanhoito virkistävät ja tuovat muistisairaalle terveyttä.

Istutuslaatikot ovat käteviä viherpeukaloille. Kuva: Myllypuron monipuolinen palvelukeskus.

Tuoksuva ja soliseva puuhailun puutarha

Ulkotilat tuovat stimulaatiota kaikille aisteille. Puutarhoissa voi olla erilaisia vyöhykkeitä, kuten kasvivyöhyke, tuoksuvyöhyke ja värivyöhyke. Niiden äärelle on hyvä päästä liikkumaan ja istuskelemaan.

“Voimakkaat tuoksut sopivat muistisairaille. Jasmiinia tai rosmariinia kannattaa käyttää. Yrtithän ovat ihania. Kun siitä pyyhkäisee ohi niin se tuoksu voi tulla pelkästä kosketuksesta. Sitten voi suunnitella väripuutarhan, myös niin, että ottaa huomioon vuodenajat. Joku kasvihan voi olla talvellakin värikäs. Voi olla vaikka värikäsrunkoisia puita”, Arpiainen ehdottaa.

“Puutarha voi olla myös äänipuisto. Siinä voi olla kahisevia heiniä, pulppuava suihkulähde tai tuulikanteleita, jotka kilahtelevat tuulessa. Ja erilaiset perinneaiheethan ovat myös hyviä. Puutarhaan voi laittaa maitolavan tai muita elementtejä jotka saattavat olla relevantteja näiden ihmisten nuoruudesta.”

“Puuhastelun mahdollisuus kannattaa muistaa, sillä muistisairas tarvitsee myös toimintaterapiaa. Voi olla esimerkiksi istutuslavoja mihin ulottuu  pyörätuolistakin. Sinne vaan mansikat ja porkkanat kasvamaan, että niitä pääsee sitten aikanaan vetämään maasta. Kanadassa olen nähnyt myös puutarhan, jonne oli tuotu vanha hieno auto puunattavaksi”, Arpiainen kertoo.

Värit ja tuoksut stimuloivat ja auttavat puutarhan hahmottamisessa. Kuva: Pexels.

“Turvallisuuden kannalta on tietenkin muistettava, että maaston pitää olla tasainen, jolloin kaatumisvaara saadaan minimiin. Ei saa olla rappusia tai korokkeita, jotka luovat esteitä esim. rollaattorilla kulkuun”, Arpiainen sanoo.

“Polkujen on hyvä olla päällystettyjä ja valaistuja ja reittien selkeitä. Reitit jotka muodostavat lenkin ovat aina hyvä ratkaisu. Umpikujia ei saa olla. Kaiteita kannattaa myös rakentaa, että niistä voi ottaa kiinni”, Arpiainen muistuttaa.

“Valo ja varjo vaikuttavat muotojen havainnointiin. Varsinkin erikoisesti muotoiltujen pensaiden kohdalla voi tulla vääriä assosiaatioita. Vaikkapa karhun muotoon leikattu pensas saattaakin näyttää oikealta eläimeltä ja muistisairas hätääntyy siitä.”

Arjen toimintoihin sujuvuutta ja mielekkyyttä

“Ruuan jakelussa olisi hyvä, että asiakas saa itse ottaa ruuan. Esimerkiksi ns. jakelubaarit ovat hyvin pidettyjä. Tietysti niillä jotka pystyvät tekemään ruokaa, voi olla oma pikku keittiö. Kaiken kaikkiaan ihminen syö paremmin, jos hänellä on seuraa syödessä. Jos yksin istuu siinä niin ei tule syötyä. Sen takia suositaan avoimia hoitomuotoja niin, että esimerkiksi perhe voi mennä syömään vanhuksen kanssa ja jopa ottaa jotain mukaan”, Arpiainen suosittelee.

Yhdessä tulee syötyä paremmin. Kuva: Myllypuron monipuolinen palvelukeskus.

“Vanhuksen syöminen huononee myös makuaistin heikkenemisen myötä, eikä se ole enää  nautinnollista. Siksi sosiaalinen puoli siinä aterioinnissa tulee entistä tärkeämmäksi.”

Arpiaisen yksi missio terveyden ja hyvinvoinnin arkkitehtuurin työssä on potilas- ja perhekeskeinen lähestymistapa sekä suunnitteluun että hoitoon (Patient and Family Centered Care). Pitäisi olla mahdollisuus myös siihen, että omainen voi tarvittaessa vaikkapa yöpyä sairaan luona.

“Yksityiset huoneet eivät mielestäni ole kaikille sosiaalisesti paras ratkaisu. Jaetussa huoneessa on kuitenkin taas se kääntöpuoli, että jos on jaettu huoneita, niin saattaa olla ettei kämppäkaverin kanssa tule toimeen. Ihana asia isommissa tai jaetuissa huoneissa on se, että niihin voi sijoittaa pariskuntia.”

Asukkaan viihtyvyys vai hoitamisen rutiinit?

“Kaiken kaikkiaan kannatan kovasti integroituja hoitomalleja ja niiden huomioimista ympäristön suunnittelussa. Eihän se ole niin, että joku arkkitehti vaan suunnittelee mieleisensä rakennuksen. Pitää tajuta, että siellä palvelukodissa kaikki asiat tulevat yhteen. On musiikkiterapian tarvetta tai toimintaterapian tarvetta ja niin edelleen”, Arpiainen sanoo.

Holistinen hoitokäsitys ja potilas- ja perhekeskeinen hoito vaativat kaikkien tiloja käyttävien henkilöiden näkökulmien huomioimista.

“Ympäristön suunnittelussa kuunnellaan kuitenkin helposti enemmän hoitohenkilökuntaa ja unohdetaan käyttäjät. Ajatellaan, että kyllä me tiedetään mitä ne asukkaat tarvitsee. Mutta nimenomaan kun on vähän heikommasta kysymys, kuten lapsista, muistisairaista ja mielenterveyspotilaista, niin silloin siinä kävellään heidän yli. Muistisairaillakin on parempia ja huonompia päiviä”, Arpiainen muistuttaa.

“Palautetta voisi kysyä hieman aikaisemmassa vaiheessa ja puhua myös omaisille. Integroitu ympäristö ja holistinen hoito toimivat parhaiten silloin, kun myös henkilökunta on ottanut ne oikein asiakseen.”

Arpiainen kannustaa pieniinkin muutoksiin asumisen parantamisessa. “Pieniä muutoksia tai remontteja ei pidä yhtään pelätä”, hän sanoo.

“Osa niistä on ihan helppo tehdä. Puutarhan tekeminen on tietysti isompi työ, mutta jos se ei onnistu, niin sitten voi laittaa vain vaikka  tuoksupelargonian olohuoneeseen. Kirpputorilta voi käydä ostamassa lasten sängyn ja laittaa sinne nuken nukkumaan. Siihen ei mene kuin satanen. Kun tiedetään, että siitä on niin suuri terapeuttinen apu, niin ei ole mitään syytä jättää muutoksia tekemättä.”

AiheYleinen

04/06/2019 - Minna Kilpeläinen

Toukokuun 2019 uutiskirje

HIPPA-hankkeen kehittäjäklubi pohti palveluita yritysten ja asiakkaiden näkökulmista

Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubi kokoontui Metropoliassa Helsingissä 6.5.2019. Klubilla pureuduttiin kysymyksiin, kuinka voitaisiin parhaiten tunnistaa palveluasumisen kehittämistarpeet ja kertoa niistä yrityksille, asiantuntijoille ja tutkijoille kehittämistyön parantamiseksi. Lisäksi klubilaiset etsivät vastauksia siihen, kuinka testaustoimintaa voisi parantaa. Yritysten osaamistarpeiden tunnistamiseen ja tuotteiden ja palveluiden markkinakelpoisuuden varmistamiseen saatiin myös hyviä vinkkejä.

Lue lisää.

Tunnelmia Helsingin kehittäjäklubista Facebookissa:

Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubi kokoontui Metropoliassa. Kuva: Minna Kilpeläinen

EDELLÄ Goes Sote -tapahtumassa etsittiin ratkaisuja merkitykselliseen elämään

HIPPA-hanke järjesti 15.5.2019 yhteistyössä ProVaHealth-hankkeen kanssa Oulun ammattikorkeakoululla aamiaistilaisuuden yrityksille ja opiskelijoille. EDELLÄ Goes Sote -tilaisuus toteutettiin työpajamuotoisesti.

Lue lisää.

Asukkaiden ja sote-ammattilaisten ääni kuuluviin Oulussa

HIPPA-hankkeen henkilöstö ja hankkeessa mukana olevat toimintaterapian opiskelijat selvittivät syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana asukkaiden ja ammattilaisten tarpeita Oulussa. Asukkaiden ja ammattilaisten näkemys oli tärkeä saada esiin, jotta hankkeessa kehitettävät ratkaisut vastaisivat tosielämän tarpeisiin ja olisivat käyttäjälähtöisiä.

Lue lisää.

Arkeen kuuluu onnenhetkiä

HIPPA-hanke oli mukana järjestämässä Kansalais-Soteuttamoa Metropoliassa 20.3.2019. Tilaisuus toteutettiin erätaukokeskusteluna, jonka avulla voidaan paremmin ymmärtää palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen liittyviä avaintekijöitä. Leila Lintula ja Toini Harra keräsivät erityisesti keskustelijoiden esiin nostamiin palvelutarpeita ja niihin liittyviin arvostuksia blogitekstiin.

Lue lisää.

HIPPA-tiimi työstää käsikirjaa älykkään palveluasumisen kehittäjille

HIPPA-tiimin käsikirjatyöpajassa TAMKissa brainstormattiin tehokkaasti. Kenelle tehdään, mihin tarkoitukseen ja millainen? Monimediainen Älykkään palveluasumisen kehittäjän käsikirja ilmestyy syksyllä 2020.

Tunnelmia työpajasta Facebookissa.

HIPPA-käsikirjaworkshop pidettiin TAMKissa. Kuva: Minna Kilpeläinen

Tapahtumia 


DigiAgeTalk, Ikäteknologiakeskus 

HIPPA näkyy Ikäteknologiakeskuksen DigiAgeTalkissa Helsingissä torstaina 6.6. Kysy peruutuspaikkoja! Leila Lintula osallistuu paneeliin, jossa kysytään: Miten ja millä arvoilla luomme tulevaisuuttamme? HIPPA on esillä myös ständillä. Tule moikkaamaan! 

Lisätietoja ja ohjelma
Aika: torstai 6.6.2019 klo 9.00 – n. 16.15
Paikka: hotelli Scandic Park, Mannerheimintie 46, Helsinki 

HIMMS Health 2.0 European Conference

HIMSS-konferenssiin (Healthcare Information and Management System Society) kokoontuu yli 2000 kansainvälistä asiantuntijaa, päättäjää ja yritysmaailman edustajaa keskustelemaan ja inspiroitumaan digitaalisen terveydenhuollon innovaatioista ja tulevaisuudesta. Messukeskuksessa Helsingissä 11.-13.6. pidettävän konferenssin teemoina ovat Terveys & Hoito, ikääntyminen, data, AI ja innovaatiot. Sovi tapaaminen HIPPA-tiimiläisten kanssa: Toini Harra ja Minna Kilpeläinen paikalla.

https://www.himsseuropeconference.eu/

Aika: 11.-13.6.2019
Paikka: Messukeskus, Helsinki

Yhteystietomme: ja

Kuulumisiamme somessa

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista. 

Twitterissä ja LinkedInissä löydät kuulumisiamme hashtagilla #HIPPAhanke. Twitterissä harrastamme liveraportointia kiinnostavissa tapahtumissa.

Pysy mukanamme!

Haluatko lukea juttuja älykkään palveluasumisen kehittämisestä ja vinkkejä tapahtumiin? Tilaa uutiskirje täältä.

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

Uutiskirje

30/05/2019 - Minna Kilpeläinen

Helsingin kehittäjäklubi pohti palveluita asiakkaiden ja yritysten näkökulmasta

Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubi kokoontui Helsingissä 6.5.2019. Klubilla pureuduttiin kysymyksiin, kuinka voitaisiin parhaiten tunnistaa palveluasumisen kehittämistarpeet ja kertoa niistä yrityksille, asiantuntijoille ja tutkijoille kehittämistyön parantamiseksi. Lisäksi klubilaiset etsivät vastauksia siihen, kuinka testaustoimintaa voisi parantaa. Yritysten osaamistarpeiden tunnistamiseen ja tuotteiden ja palveluiden markkinakelpoisuuden varmistamiseen saatiin myös hyviä vinkkejä.

Helsingin Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubiin osallistui laaja kirjo digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä kiinnostuneita.
https://twitter.com/minnaliik/status/1125346954693828608

Klubilaiset laittoivat ajatukset konkreettisesti lentämään. Aluksi muotoiltiin HIPPA-hankkeelle lisää iskeviä sloganeita:  

“Laadukasta arkea digitaalisuuden avulla”
“Eettistä esteettömyyttä digitalisaation avulla!”
“HIPPA – terveellistä integrointia!”
“HIPPA – Easy Living!”

Toini Harra keräsi lentäviä ajatuksia Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubilta.

Miten tunnistetaan palveluasumisen kehittämistarpeet?

Kehittäjäklubin ryhmissä pohdittiin muun muassa, kuinka kehittämistarpeet olisi parasta kerätä. Vastauksia kaivataan laajasti palveluasumiseen liittyviltä ryhmiltä: asukkailta, asiakkailta, ammattilaisilta ja omaisilta. Jokaiselle kyselyn vastaajaryhmälle tarvitaan eri tavalla muotoillut kysymykset. Kyselyt olisi myös hyvä pilotoida ennen niiden varsinaista käyttöä.

Kaikki kysymykset eivät tuota samalla tavalla tietoa kaikista tarvekyselyihin osallistuvista. Ikäihmiset ovat yksilöitä ja senioreita on useanlaisia. “He eivät ole ns. vakiokamaa.” Ikääntyneiden sukupolvet myös vaihtuvat ja heidän kokemuksensa digitaalisuudesta ovat erilaisia. Se vaikuttaa myös vastauksiin.

https://twitter.com/minnaliik/status/1125369925500047360

Kyselyitä tehdessä olisi hyvä huomioida se, etteivät kaikki pysty kommunikoimaan. Jos omainen tai hoitaja vastaa asukkaan puolesta, ei silloin käytännössä aidosti kuulla asiakasta. Tietosuojasta on myös tärkeää pitää huolta. Niin tarpeita kerätessä kuin kehittämistyötä tehdessä on hyvä huomioida hullummatkin ideat, sillä ne voivat poikia jotakin uutta.

Miten tieto kehittämistarpeista välittyy kehittäjille?

Ryhmissä pohdittiin myös keinoja siihen, kuinka kehittämistarpeet välitetään yrityksille, asiantuntijoille ja tutkijoille. Tarpeen ja teknologian sekä sen saatavuuden olisi kohdattava toisensa. Ryhmä piti tärkeänä, että keskustelu on vastavuoroista eri toimijoiden kesken.

Pekka Koistinen IOTAS Oy:stä, Jorma Säteri Metropoliasta sekä tulevaisuuden palveluiden käyttäjänä mukaan tullut Riitta Eerola pohtivat tarpeiden välittämistä kehittäjille.
https://twitter.com/minnaliik/status/1125353666393853952

Tarpeiden keräämisen pitäisi olla jalkautettua toimintaa, jonka näkökulmana on asiakas- ja käyttäjälähtöisys. Asiakkaan kanssa olisi löydettävä yhteinen kieli. Parasta olisi mennä asiakkaan luokse ja seurata asiakasta siellä, jolloin saadaan oikeat tarpeet esille. Kasvokkain kohtaamiselle olisi löydettävä hyvä aika ja paikka.

Tarpeiden esille tuomisessa olisi mietittävä, millainen tuote ja palvelu on kenellekin on sopivaa. Sen tulee olla käyttäjälle ensisijaisesti hyödyllinen. Kannattaa huomata myös, että kaikki tuotteet ja palvelut eivät ole näkyvillä koko ajan: ne toimivat usein taustalla.

https://twitter.com/minnaliik/status/1125370826109353984

Haasteina tiedonkeruussa ja sen välittämisessä kehittäjille ovat paitsi vastaajaryhmien asenteet, myös lainsäädännölliset asiat, kuten tietosuoja. Asennetta voidaan myös muokata positiiviseen suuntaan monipuolisilla tavoilla keskustella. Vastavuoroisuuden mallia voi kehittää matkan varrella kaikille sopivaksi. Ryhmän mielestä juuri kehittäjäklubi voisi toimia pysyvänä tapana keskustella tarpeista ja siitä, kuinka tuotteita ja palveluita voidaan niiden mukaan kehittää.

Miten tunnistetaan yritysten osaamistarpeet ja mahdollistetaan testaustoiminta?

Kehittäjäklubi pohti kehittämisen mahdollisuuksia myös yrittäjien näkökulmasta. Yritysten kehittämistyöhon kaivattiin tukea mm. lisäämällä tietoisuutta käyttäjistä. Yrittäjille tärkeää on osaamisen kehittäminen vuorovaikutuksessa ja arvonluonti siinä. Käyttäjien lisäksi  korkeakoulut sekä tutkimuslaitokset olisi saatava kehitystyöhön ja testauksiin mukaan heti alusta. Kehittäjäklubilaisten mielestä kannattaa edetä pienten kokeilujen kautta.

Kannattaa huomioida, että taustalla vaikuttavat käyttäjien asenteellisuus ja osaaminen sekä teknologia itsessään. Ammattilaisille suurin houkutin ottaa tuotteita ja palveluita käyttöön on oman työn helpottuminen. Teknologian olisi oltava kaikille helposti ymmärrettävissä ja käyttöön otettavissa.

Panu Karhinen Metropoliasta, Timo Salo Medeka Oy:stä ja Mariliinu Ahlström Vantaan kaupungilta pohtivat yritysten testaustoiminnan kehittämistä.

Testauksiin olisi löydettävä oikeat toimijat ja toimintaympäristöt: toimintaympäristön ja ratkaisun tarjoajan välisen yhteyden on oltava luonteva. Kun oikeat toimijat on saavutettu, he voivat testata tuotteita/palveluita ja sen jälkeen laajentaa toimintaa. Samalla on otettava huomioon kustannukset ja lisättävä kustannustietoisuutta.

On tärkeää miettiä etukäteen, miten tietoa viedään ratkaisijalta käyttäjälle.Testauksissa on määriteltävä mm. kokeilujaksojen pituus sekä tapa esittää ja raportoida tieto testauksiin osallistujien ja tuotteiden ja palveluiden kehittäjien kesken. Muun muassa pelillistäminen voisi olla kokeilemisen arvoinen keino hankkia tietoa. Tiedon luotettavuus on joka tapauksessa varmistettava eri tavoin. Tämä tapahtuu, kun molemmat osapuolet ovat sitoutuneet testaukseen.

Osaamisen ja tiedon siirtäminen testausten jälkeen myös laajempaan käyttöön tulisi huomioida. Oppilaitoksilla on oma osuutensa siinä. Myös vertaisoppiminen on hyvä tapa lisätä osaamista. Tietoisuutta lisätään siten, että sekä käyttäjät että yritykset levittävät tietoa omassa toimintaympäristössään. Ihmisillä on erilaisia sisäisiä drivereitä, jolloin motivaatiotason nostamisessa tärkeää on arvonlisäys molemmille osapuolille.

https://twitter.com/minnaliik/status/1125352415073570817

Yritykset tarvitsevat tietoa myös pian voimaan tulevien, laissa määriteltyjen säädösten vaikutuksesta tuotteisiin. Regulaatiot ja standardit voivat siirtää tuotteiden käyttöönottoa, jos niitä ei ole huomioitu ajoissa. Yrityksillä pitäisi olla tietoa myös kaupunkien ja palvelukeskusten hankintaprosesseista ja niiden määrittelyistä.

Miten varmistetaan, että tuote tai palvelu on valmis markkinoille?

https://twitter.com/minnaliik/status/1125373267076947969

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä palvelu- ja tuotetarjonta sisältää paljon uuden lainsäädännön alaista teknologiaa. Erityisesti kaikki sensorit, jotka keräävät asiakkaista tietoa, ovat MDR: n alaisia. Aikataulu saada tuotteet ja palvelut MDR:n mukaiseksi saa kehittäjät vakavaksi: sääntely ja regulaatio sekä standardit muuttuvat ensi vuonna dramaattisesti.

Rauno Saarnio SE Innovationsista kertoi, että tuotteiden ja palveluiden saattamiseksi laillisesti hyväksyttäviksi on olemassa joitakin tukitoimia.  Muun muassa Yhteistoiminnan liiton ja Suomen standardisoimisliiton pitäisi tuottaa tuottaa tietoa yrittäjille.  Tietoa on etsittävä myös EU-tietokannoista. Esimerkiksi Lean Entries -palvelun kautta yrittäjä pääsee alkuun sääntelyn haltuunotossa.

Yritykset etsivät Hipan kautta uusia verkostoja ja käyttäjien näkemyksiä

Timo Salo Medekasta, Pekka Koistinen IOTAS:ista ja Pertti Niittynen Seniortekistä kertoivat yritysten odotuksista HIPPA-hankkeelle.

Yritysten odotuksia HIPPA-hankkeelle kysyttiin akvaariokeskustelussa. Yritykset näkivät, että HIPPA-hanke voi antaa heille tärkeää tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ja kumppaneiden löytämisessä.

Tuotteiden ja palveluiden käyttökelpoisuus haluttiin varmistaa asiakkailta kerättyjen tarvekartoitusten sekä asiakaslähtöisten testausten kautta.  Yritykset kaipasivat tietoa paitsi käyttötarpeista, myös nykyisten käytössä olevien tuotteiden toimivuudesta. Toimintatapojen pitäisi olla ratkaisukeskeisiä. Mottoina voisivat olla: “Ideoi, kokeile ja opi” ja “Toimi joustavasti, nopeasti ja ketterästi”.

HIPPA-hankkeen Älykkään palveluasumisen kehittämisen mallin toivottiin jäävän pysyväksi toiminnaksi.

Odotuksissa oli mahdollisimman laajan yhteistyöpohjan löytäminen HIPPA-hankkeen verkostojen kautta. Yritykset kaipasivat yhteistyötä tuotteiden hankinnasta vastaavien tahojen sekä päättäjien kanssa, mutta myös toisten yritysten ja potentiaalisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyön tekeminen laajemmalla rintamalla ja yhteisen arvoperustan luominen toiminnalle oli yritysten mielestä tärkeää. Yritykset näkivät, että HIPPA-strategiasta voitaisiin luoda jopa kansallinen strategia.

Ei HIPPA nuku eikä digiteknoon huku

Kehittämistyön ei tarvitse olla ryppyotsaista.  Panu Karhinen Metropoliasta teki Helsingin Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubin annista myös laulun nimeltä Ei HIPPA nuku eikä digiteknoon huku.

Musiikin äärellä Aarne Klemetti, Leila Lintula ja Panu Karhinen Metropoliasta.

Kuvat: Minna Kilpeläinen

ToimintaYleinen

22/05/2019 - Päivi Meriläinen

Asukkaiden ja sote-ammattilaisten ääni kuuluviin Oulussa

HIPPA-hankkeen henkilöstö ja hankkeessa mukana olevat toimintaterapian opiskelijat selvittivät syksyn ja kevään aikana asukkaiden ja ammattilaisten tarpeita Oulussa. Asukkaiden ja ammattilaisten näkemys oli tärkeä saada esiin, jotta hankkeessa kehitettävät ratkaisut vastaisivat tosielämän tarpeisiin ja olisivat käyttäjälähtöisiä.

HIPPA piti työpajan Aamupuuroakatemiassa Haukiputaalla. Kuva: Päivi Meriläinen

Tietoa asumisen tarpeista ja tulevaisuuden toiveista kerättiin ikäihmisiltä ja erilaisten palvelujen piirissä olevilta asukkailta kodeissa ja työpajoissa.

Tarpeita teknologialle, mutta myös fyysiselle kohtaamiselle

Tarpeet liittyivät mm. turvalliseen ulkona liikkumiseen, mielekkääseen ja merkitykselliseen tekemiseen ja osallistumiseen sekä arjen haasteissa tiedon saantiin ja vertaistukeen. Lisäksi toivottiin kotiin tulevan ammattilaisen ja asukkaan luottamuksellista kohtaamista sekä asumisyhteisön parempaa viestintää (tapahtumista tiedottamista ja kahdenkeskistä viestintää). Toiveet eivät välttämättä edellytä älykkäitä ratkaisuja, sillä ensiarvoisen tärkeänä nähtiin se, että olisi edes yksi luotettava läheinen ihminen. Toiveissa oli myös löytää kävelyreitin varrelta penkki, jolle istahtaa, kun väsymys yllättää, myös talviaikaan.

Vilkasta keskustelua

Äänensä toi kuuluviin yhteensä noin 50 henkilöä. Tunnelma tilaisuuksissa oli lämmin ja vilkasta keskustelua syntyi mukavasti. Tietoa tunnistetuista, palveluasumisessa esiin tulleista tarpeista kerättiin ammattilaisilta sähköisesti.  

Pullaa ja porinaa asumisesta. Kuva: Hanna Niskasaari

Työskentely työpajoihin osallistuneille asukkaille jatkuu syksyllä 2019. Heille järjestetään tietoiskuja, joissa kerrotaan jo olemassa olevista älykkäistä ratkaisuista. HIPPA-hankkeessa kehitetyistä uusista tuotteista ja palveluista kerrotaan asukkaille hankkeen edetessä. Asukkaat, ammattilaiset ja omaiset kokeilevat ja testaavat yritysten kehittämiä ratkaisuja Oulun kaupungin ja Oulun Palvelusäätiön yksiköissä.

Teksti: Päivi Meriläinen ja Hanna Niskasaari

ToimintaYleinen

20/05/2019 - Kirsi Jokinen

Edellä Goes Sote -tapahtumassa etsittiin ratkaisuja merkitykselliseen elämään

HIPPA-hanke järjesti 15.5.2019 yhteistyössä ProVaHealth-hankkeen kanssa Oulun ammattikorkeakoululla aamiaistilaisuuden yrityksille ja opiskelijoille. Tilaisuus toteutettiin työpajamuotoisesti.

Edellä Goes Sote -tapahtuman työpajassa kuviteltiin parhaita mahdollisia ratkaisuja turvalliseen elämään.

Tapahtumassa pohdittiin älykkäitä ratkaisuja turvallisen ja merkityksellisen elämän mahdollistamiseen uusien tuotteiden ja palvelujen avulla. Tilaisuudessa törmäytettiin erilaiset osaajat pohtimaan yhdessä tulevaisuutta ja kuinka vaikuttaa siihen omalla toiminnallaan. Näimme tapahtumassa Onerva Hoivaviestinnän videotervehdyksen (https://youtu.be/tTAhLJxqvXw) Onerva-botista, joka on ikääntyneiden ja vammaisten hoitoon tarkoitettu sosiaalinen robotti.

Tapahtumassa Eeva Kiuru, yrittäjä Health Innovation Academy Oy:stä kertoi kokemuksiaan koulutusyrittäjyydestä teknologian ja terveyden rajamaastossa. Kiurun mukaan sosiaali- ja terveysalalla teknologian käyttöönotto vaatii kulttuurin muutosta. Hän korosti digiosaamisen ja teknologian perusymmärryksen merkitystä sosiaali- ja terveysalalla, jotta ammattilaiset pystyisivät osallistumaan teknologian kehittämiseen ja arvioimaan kriittisesti uusia ratkaisuja. Sote-ammattilaisilta insinöörit voivat puolestaan oppia asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä. Kiuru kannusti opiskelijoita ideointiin ja innovointiin sekä yrittäjyyteen.

Työpajassa ideoitiin tulevaisuuden älykkäitä ratkaisuja kotiin, pihapiiriin ja lähiympäristöön.

Työpajassa tunnistettiin arjen ja turvallisen asumisen haasteita, kuviteltiin paras mahdollinen tulevaisuus ja pohdittiin ratkaisuja, joilla siihen päästään. Työpajoissa ideoitiin yhdessä tulevaisuuden älykkäitä tuotteita ja palveluja kotiin, pihapiiriin ja lähiympäristöön. Keskusteltiin siitä, miten inhimillisyys ja teknologia voivat yhdistyä hyvässä arjessa. Tulevaisuudessa haluttiin nähdä toisista välittämistä ja yhteisöllisyyden lisääntymistä. Teknologia nähtiin ratkaisuna hoitaa ”rutiinitehtävät”, jolloin henkilökohtaiseen kontaktiin vapautuisi enemmän aikaa. Tämän lisäksi teknologian ajateltiin mahdollistavan ihmisen turvallisen ja omatoimisen osallistumisen arjen toimintoihin sekä osallisuuden yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Yhden työryhmän tuotoksena rakentui kalenterikuva ikäihmisten viikosta vuonna 2025.

Tilaisuuden myötä terveys-, sosiaali- ja hyvinvointialojen osaajia innostettiin pohtimaan omaa tulevaisuuttaan ja mahdollista yrittäjyyttä keinona vaikuttaa oman alan kehittymiseen. Tilaisuudessa oli osallistujia yhteensä 20. Tapahtuman jälkeen oli mahdollisuus verkostoitumiseen ja kampuksen simulaatiotiloihin tutustumiseen.

Lisätietoa ProVaHealth-hankkeesta: https://scanbalt.org/living-labs-news/provahealth-now-online/

Teksti: Kirsi Jokinen ja Eliisa Niilekselä

Kuvat: Kirsi Jokinen


TapahtumatYleinen

15/05/2019 - Toini Harra

Arkeen kuuluu onnenhetkiä

Hippa-hanke oli 20.3.2019 mukana järjestämässä Kansalais-Soteuttamoa yhteistyössä Sitran Soteuttamo -hankkeen ja Metropolia Ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyritykset kiertoon- ja Hyvissä handuissa himassa -hankkeiden kanssa. Tilaisuus toteutettiin erätaukokeskusteluna, jonka avulla voidaan paremmin ymmärtää palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen liittyviä avaintekijöitä. Keskustelu nosti esiin nykyisten ja tulevien palvelujen käyttäjien äänen. Tässä blogikirjoituksessa keskitytään erityisesti keskustelijoiden esiin nostamiin palvelutarpeisiin ja niihin liittyviin arvostuksiin.

Erätauko-keskusteluissa kaikkien ääni tuli kuuluviin.

Nyt on aika tehdä muutoksia ikääntyneiden palveluihin. “Ei voi tarjota kaikille kaikkea, vaan palvelut ja tuotteet tulee järjestää yksilöllisesti ja monipuolisesti.” Näin kommentoi yksi Kansalais-Soteuttamon Erätaukokeskustelun osallistuja tekijöitä, jotka on otettava huomioon palvelujen parantamisessa. Ihmisyys ja laatu pitää ottaa huomioon päätöksenteossa, politiikassa, taloudessa ja kaikessa kohtaamisessa. Laadukkaiden palvelujen tuottamisessa on tarpeiden rinnalla otettava huomioon myös ammattilaisten ja asukkaiden arvot. (Harra ja Lintula 2018a.)

Ihminen on itse oman elämänsä asiantuntija. Siksi ihmisen oma ääni on saatava kuuluviin ja voimavarat käyttöön. Mutta miten asiakas saa oman äänensä kuuluviin arkea tai esimerkiksi kuntoutuspalveluita suunniteltaessa? Se onnistuu ihmisyyden, mielekkyyden, arvostuksen ja kunnioituksen, avoimuuden ja luottamuksen huomioon ottamisella ja rakentamisella. On luotava arvostava ilmapiiri ja kysyttävä ihmisiltä itseltään, mitä he omassa arjessaan tarvitsevat toimijuutensa tueksi. (Harra ja LIntula 2018b.)  

Entä kuka arvioi, auttaa ja vie asioita eteenpäin? Erätaukokeskustelussa nostettiin esiin, että sitä varten tarvitaan dialogisuutta ja moniammatillisuutta, arvostavaa johtajuutta, positiivisuutta sekä aikaa olla ihminen. Keskusteluun osallistuneiden mielestä on tärkeää, että kuunnellaan ikäihmisiä, heidän historioitaan, elämänkokemustaan tietojaan ja taitojaan, ja ollaan ystäviä yksinäisille. Eri-ikäisten yhteistyö mahdollistaa kokemusten ja osaamisen siirtämisen ja potentiaalin hyödyntämisen. Toisinaan briljantteja ajatuksia löytyy uusilta alueilta, uusista ajatuksista ja malleista.

Elinkaariasuminen tukee yhteisöllistä asumista

Useiden eurooppalaisten ja amerikkalaisten tutkimustulosten mukaan yhteisöllinen asuminen parantaa elämänlaatua ja hyvinvointia (Jolanki ym. 2017). Erätaukokeskusteluun osallistuneiden mielestä samanhenkisten ihmisten kohtaaminen ja turvaverkkojen rakentaminen olisi turvattava. Yhteisöllisyyttä pidettiin tässä asiassa yhtenä mahdollisuutena. Se lisäisi rohkeutta pyytää ja tarjota apua, auttaisi kuulemaan, olemaan kiinnostunut ja tulemaan kuulluksi sekä hymyilemään toinen toisillemme. Toisaalta yhteisöllisyys pitäisi olla vapaasti valittavissa oleva asia, niin että jokaisella olisi mahdollisuus olla yksin aina sitä halutessaan. Erityisesti ikäihmiselle yhteisöllinen asuminen ei ole aina itse valittua terveydellisistä tekijöistä johtuen (Jolanki ym. 2017).Ikäihmisille tarvitaan yhteisöllistä asumista, mikä voi tarkoittaa eri-ikäisten ihmisten asumista samoissa taloissa, kortteleissa ja kaupunginosissa. Yhteisöllinen asuminen mahdollistaisi eri sukupolvia yhdistävän toiminnan ja eri-ikäisten ihmisten tapaamisen. Tulevaisuudessakin tarvitaan ns. elinkaariasumista, jota edustaa esimerkiksi Tampereen Tesomalle rakennettava Elinkaarikortteli (http://omatesoma.fi/elinkaarikortteli). Tesoman Elinkaarikorttelissa rakentaminen, asuminen, palvelut ja yhteisöllisyys integroidaan eri elämänvaiheiden tarpeet ja toiminnot yhdistäväksi kokonaisuudeksi. Siellä pyrkimyksenä on, että asukkaat voivat halutessaan asua korttelissa jopa koko elämänsä, vaikka asuntokunnan ja perheen koko ja asumistarpeet muuttuvat.

Keskustelijat toivat esille yhteisöllisyyttä ikäihmisten palveluissa.

Naapuruuspiiritoiminnasta iloa yksinasumiseen

Asukkaiden yhteisöllisyyden aktivointia voidaan tehdä esimerkiksi naapuruuspiiritoiminnan avulla, jota on kehitelty pääkaupunkiseudulla (Ataçocuğu 2018). Herttoniemen alueelta toiminta on levinnyt ympäri Helsinkiä. Toiminnan ideana on, että se on avointa toimintaa kaikille asukkaille. Se huomioi alueen yksinäiset ikäihmiset tarjoamalla olohuonetyyppisen kokoontumispaikan, jossa voi keskustella  kahvittelun kera. Kaikki naapuruuspiirit ovat erilaisia. Sen käynnistämiseen tarvitaan vain yksi vapaaehtoinen käynnistäjä sekä maksuton ja esteetön tila.

Tulevaisuudessa toivottavasti asunnon vuokrauksen yhteydessä voi tehdä sopimuksia myös asumiseen liittyvistä palveluista. Näitä palveluja voivat olla esimerkiksi pesulapalvelut, siivous, lastenhoito, tekniikan hallinta, asioiden hoitaminen tai vaikkapa verhonipsujen laittaminen.

“Hyvä elämä on jokaiselle ihmiselle oman näköinen”

Kansalaissoteuttamossa käydyssä erätaukokeskustelussa nousi esiin, että hyvä arki rakentuu oman mielen ja muiden ihmisten sekä ympäristön avulla. Toiveena oli, että kaikki tulisivat kuulluiksi ja nähdyiksi omana itsenään elämän eri vaiheissa. Ihmisyys, kunnioitus ja empatia pitäisi olla läsnä koko yhteiskunnassa, sillä ihmisarvo syntyy vain yhteydessä toisiin ihmisiin.

Mummodisko pitää kaiken ikäiset liikkeessä.

Iästä riippumatta kaikille ihmisille universaaleja asioita ovat turvallisuuden tunne, hyvä ja tasapainoinen elämä, terveys, vapaus ja ystävät. Jokaisella pitäisi olla oikeus omiin mielenkiinnon kohteisiin, kuten luontoon, puutarhaan, perheeseen, lapsiin ja lastenlapsiin. Tärkeä asia on myös huolenpito itsestä sekä omahoito: myönteinen elämänasenne, uni ja lepo, ajassa pysyminen ja mukana oleminen sekä omat harrastukset. Hyvää arkeen kuuluu onnen hetkiä juuri nyt!

Sukupolvet ylittävässä arjessa tärkeää on seesteisyys. Toisaalta sukupolvien välillä voi olla suuria näkemys- ja kokemuseroja sekä monenlaisia tulevaisuusvisioita. Erätaukokeskustelussa tehtiin suuria yhteisöllisyyteen ja tulevaisuuteen liittyviä oivalluksia: “Yhteistä meille on se, että kaikki haluavat keskustella ja visioida maailmaa positiivisesti.”

”Mun näköinen palvelu on inhimillistä ja itsemääriteltyä”

Apua pitäisi olla enemmän ja näkyvästi tarjolla, jotta sitä uskallettaisiin pyytää. Tarvittaisiin helposti lähestyttäviä, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Toisaalta tarvitaan etsivää työtä, jotta löydetään ne, jotka apua tarvitsevat. Palvelut pitäisi rakentaa niin, että niissä otetaan huomioon yksilöt ja yksilöiden yksilölliset tarpeet. Hyvät palvelut ovat joustavia, räätälöityjä sekä itsemääriteltyjä.

Asioidessa tarvitaan henkilökohtaista kontaktia, tasa-arvoisuutta sekä valmentavaa ja kannustavaa ilmapiiriä. Iästä riippumatta ihmisellä pitäisi olla oikeus pitää kiinni itselle tärkeistä asioista. Ei tiettyyn muottiin asettamista, vaan erilaisuuden hyväksymistä tarvitaan lisää suhteessa ikääntyneisiin ihmisiin.

“Vanhene ajoissa”

Vanhuus on arvokas elämänvaihe. Ennakoivien palvelujen lisäksi myös oma ikääntymisen ennakointi pitäisi tehdä ajoissa. Oman ikääntymisen suunnittelussa tarvitaan tietoa uuden arjen rakentamisesta: erilaisista vapaaehtoistyön mahdollisuuksista, asumismuodoista, asukasyhdistyksistä, naapuruuspiiritoiminnasta ja järjestöistä, liikkumis-, liikunta- ja harrastusmahdollisuuksista,  kulkuyhteyksistä sekä saatavilla olevista digitaalisista ja muista palveluista.

Tulevaisuuden digitalisoituvassa ja verkkopalveluihin perustuvassa maailmassa tavalliset arkitoimetkin, kuten pankkipalvelut ja terveydenhuollon palvelut, on yhä useammin tavoitettavissa vain älylaitteilla, joita  ei ole vielä suunniteltu ikäihmisiä ajatellen. Selviytyäkseen digimaailmassa ikäihmiset tarvitsevat heille sopivien älylaitteiden lisäksi tukea niiden käyttöön.

“Tutustu ajoissa ja tee rohkeita valintoja. Vanheneminen ei ole elämän loppu, vaan loppuelämän alku.”

Kuvat: Anu Ipatti

Kirjoittajat:

Toini Harra on koulutukseltaan toimintaterapeutti, FL ja YTT. Hän työskentelee yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Toini on toiminut käyttäjälähtöisyyden asiantuntijana ja tutkijana PaDigi-hankkeessa ja toimii projektipäällikkönä  6Aika: Hippa – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeessa.

Leila Lintula on koulutukseltaan toimintaterapeutti ja THM. Hän työskentelee lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Leila on toiminut käyttäjälähtöisyyden tutkijana PaDigi-hankkeessa ja toimii hyvinvoinnin ja osallistumisen asiantuntijana hankkeessa 6Aika: Hippa – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla. Hän on kiinnostunut yksilön selviytymisestä arjessa ja sitä tukevista ratkaisuista.

Lähteet:

Ataçocuğu, Soile 2018. Naapuruuspiiri yhdistää naapurit, yrittäjät ja vapaaehtoiset. Ympäristöministeriö. Alkuperäinen julkaisu 2016. Saatavilla: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asuminen/Ikaantyneiden_asuminen/Puheenvuoroja/20142016/Soile_Atacocugu_Naapuruuspiiri_yhdistaa_%2837671%29

Harra, Toini ja Lintula, Leila 2018a. Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://blogit.metropolia.fi/geroblogi/2018/11/30/arvot-ohjaavat-kayttajalahtoista-kehittamista/

Harra, Toini ja Lintula, Leila 2018b. Käyttäjälähtöisyys älykkään palveluasumisen kehittämisessä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-099-1

Hippa – Hippa Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla 2018. Saatavilla: https://6aika.fi/uusi-hippa-hanke-kehittaa-alykasta-palveluasumista/

Jolanki, Outi, Leinonen, Emilia, Rajaniemi, Jere, Rappe, Erja, Räsänen, Tiina, Teittinen, Outi ja Topo, Päivi. 2017. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2017.

Onnellista lähiöasumista elinkaarikorttelissa. Saatavilla: http://omatesoma.fi/elinkaarikortteli


AiheYleinen

02/05/2019 - Minna Kilpeläinen

Huhtikuun 2019 uutiskirje

Oamk järjesti Hyvinvointia yhdessä -päivän ja osallistui sOULUtions-hackathoniin – ratkaisuja liikkumiseen ja turvallisuuteen

10.4.2019 järjestettiin Oulun ammattikorkeakoululla jo perinteeksi muodostunut koulutuksen sidosryhmiä yhteen kokoava Hyvinvointia yhdessä -päivä. HIPPA-hanke esittäytyi Mahdollistavassa Kodissa yhdessä yhteistyöyrityksemme Seniortekin kanssa. Osallistujat perehtyivät heidän OviTurva-ratkaisuunsa, jota myöhemmin päästään testaamaan yhdessä opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa.

HIPPA-hanke ja Oulun kaupunki olivat toimeksiantajana haasteessa, jossa etsittiin ratkaisuja ikääntyneiden turvalliseen ulkona liikkumiseen. Kaksi kansainvälistä ja poikkitieteellistä tiimiä ratkoi haastettamme. Team FabLAb Oulu esitti ratkaisunaan ELVO-palvelun (Elder-Volunteer service concept). Palvelu perustuu järjestöjen kautta muodostettavaan auttajien verkostoon. Ulkoillessaan apua tarvitseva henkilö pyytää esim. kaaduttuaan apua painikkeella. Safety First -tiimin ratkaisuna oli oppiva, päälle puettava apuväline, joka helpottaa liikkumista ja ennakoi mahdollisia kaatumistilanteita estäen kaatumisen ja mahdollistaen liikkumisen.

Lue lisää täältä.

Esteettömyyttä ei huomaa ennen kuin se puuttuu – Tampereen kehittäjäklubi kokoontui

Tampereen ensimmäisessä Kehittäjäklubi-tapaamisessa 10.4. keskusteltiin älykkään palveluasumisen kehittämisestä mm. rakentamisen ja esteettömyyden näkökulmasta. Myös ravitsemus oli teemana. 

Kehittäjäklubin paikkana ollut TAMKin Catering Studio toimii oppimisympäristönä TAMKin restonomiopiskelijoille. Inspiroiva ympäristö herätteli osallistujia keskustelemaan myös ravitsemuksen tärkeästä merkityksestä ikääntyneillä. 

Kehittäjäklubilaiset pääsivät myös konkreettisen esimerkin kautta kuulemaan, miten yritykset voivat Hippa-hankkeeseen osallistumalla hyötyä yhteiskehittämisestä tai testauksesta. Medeka Oy:n toimitusjohtaja Kalle Punto kertoi yrityksen kokemuksesta tuotteensa testauksesta Hippa-hankkeessa. 

Asumiseen ja rakentamiseen liittyvä teema nähtiin sopivaksi innovaatiokilpailun teemaksi. Ikääntyminen lisää esteettömien asuntojen kysyntää: vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 1 000 000 uutta esteetöntä kotia. HIPPA-hanketiimin rakentamisen ja ympäristöteknologian lehtori Elina Ritola nostikin esiin tärkeän huomion, että esteettömyyden huomaa usein vasta silloin, kun se puuttuu.

Lue lisää täältä.

Hoitajan päivä on erilaisia töitä täynnä – hoitaja on asukkaalle enemmän kuin hoitaja

Myllypuron monipuolisen palvelukeskuksen hoitajat työskentelevät 115 asukkaan kanssa ympärivuorokautisesti kolmessa eri vuorossa. Arjessa näkyvät vahvasti ammatillisuus, hoitotyön arvot sekä eettisyys. Toiminnassa kaikki lähtee liikkeelle asukkaan yksilöllisistä tarpeista, ja työskentelyssä korostuu kodinomaisuus ja asukkaan oma elämän rytmi. Perushoito sisältää muun muassa henkilökohtaisesta hygieniassa ja ravitsemuksessa avustaminen sekä lääkehoidosta huolehtiminen. Liikuntakyvyn ylläpito, haavaumien hoito ja suun hoito sekä kodinhoitotyö kuuluvat myös hoitajan tehtäviin. Perushoidon lisäksi hoitajan arkeen sisältyy vahvasti läsnä oleminen asukkaan sosiaalisessa elämässä. Hoitaja on asukkaalle enemmän kuin hoitaja: hoitaja laittaa persoonansa peliin ja on asukkaalle luotettu ystävä.

Myllypuron MPK:n aamu- ja iltavuorossa hoitaja avustaa 5-6 asukasta päivittäisissä asioissa. Yöaikaan koko talossa on kuusi hoitajaa.

Lue lisää täältä.

EDELLÄ goes sote – tekijöiden aamupala Oamkissa 15.5. klo 8.30 – 11.30

Oamkissa järjestetään EDELLÄ goes sote -työpajatilaisuus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja yrityksille 15.5.2019. Tilaisuuteen ovat tervetulleita myös kaikki muut kotiin vietävien palveluiden kehittämisestä kiinnostuneet opiskelijat.

Tilaisuudessa pohditaan älykkäitä ratkaisuja turvallisen ja merkityksellisen elämän mahdollistamiseen uusien tuotteiden ja palvelujen avulla. Erilaiset osaajat törmäytetään pohtimaan yhdessä tulevaisuutta sekä sitä, kuinka vaikuttaa siihen omalla toiminnallaan. Tapahtumassa Paula Tuominen, liiketoimintajohtaja ja myyntipäällikkö Caritas Palvelut Oy:stä kertoo nykyteknologian hyödyntämisestä asumispalveluissa. Tilaisuudessa kerrotaan myös Onerva-botista, sosiaalisesta robotista, joka on tarkoitettu ikääntyneiden ja vammaisten hoitoon.

Työpajassa tunnistetaan arjen ja turvallisen asumisen haasteita, kuvitellaan paras ja turvallisin mahdollinen tulevaisuus ja pohditaan ratkaisuja, joilla siihen päästään. Miten inhimillisyys ja teknologia voivat yhdistyä hyvässä arjessa?

Tapahtuman järjestävät Oulun ammattikorkeakoulu ja HIPPA-hanke (Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla) yhteistyössä ProVaHealth-hankkeen kanssa.

Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu täältä.

Helsingin Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubi Metropolian Myllypuron kampuksella 6.5.2019 klo 12.30 – 16.00

Helsingin ensimmäisessä kehittäjäklubikokoontumisessa tuodaan näkyväksi eri kyselyissä esille tulleita palveluasumisen asiakkaiden tarpeita sekä toimintamallien haasteita palveluasumista parantavien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Käyttäjälähtöisyys toimii perustana klubilla etsittäville ratkaisuille, joissa tavoitteena on varmistaa tuotteiden ja palveluiden vaikuttavuus. Klubin jäsenet yhteiskehittävät HIPPA-hankkeen prosessia. 

Jos haluat olla mukana Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubissa,
ota yhteys projektipäällikkö Toini Harraan (, puh: 040 334 6102).

Facebookissa kerromme kuulumisia, vinkkaamme kiinnostavista koulutuksista ja jaamme aiheeseen liittyviä juttuja

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista.

TYKKÄÄ FACEBOOK-SIVUSTAMME

Pysy mukanamme!

Jos sait tämän uutiskirjeen edelleenlähetettynä viestinä, tilaa uutiskirjeemme, niin pysyt mukana.

TILAA UUTISKIRJEEMME

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

Uutiskirje

30/04/2019 - Anna Alhonen

Hoitaja ei ole vain hoitaja

Meillä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa asuu 115 asukasta, neljässä kerroksessa. Jokaisessa kerroksessa asuu 34 henkilöä. Päivittäisissä toimissa heitä avustaa ja tukee joukko eri ammattiryhmän edustajia. Tähän joukkoon kuuluvat hoitajat, sairaanhoitajat, terapeutit, sosiaaliohjaaja, lääkäri ja laitoshuoltajat sekä viriketoiminnan ohjaaja. Tärkeä osa asukkaan elämää ovat omaiset ja läheiset joiden kanssa hoitajat ovat tekemisissä viikoittain.

Hoitajat työskentelevät ympärivuorokautisesti kolmessa eri vuorossa. Arjessa näkyy vahvasti ammatillisuus, hoitotyön arvot sekä eettisyys. Toiminnassamme kaikki lähtee liikkeelle asukkaan yksilöllisistä tarpeista, ja työskentelyssä korostuu kodinomaisuus ja asukkaan oma elämän rytmi.

Soi ja Anja pohtivat, tarvitseeko ulkona takkia näin kevään tullen. Kuva: Laura Jyrä.

Hoitajien tehtävänä on mahdollistaa asukkaan oman näköinen ja toimiva elämä ympärivuorokautisessa hoidossa. Arjessa huomioidaan asukkaan tarpeet ja toiveet kokonaisvaltaisesti. Kaikki lähtee liikkeelle asukkaan itsensä mukavaksi kokeman elämän ja turvallisuuden tunteen varmistamisesta.

Jokaiseen työvuoroon kuuluu perushoitoa, joka sisältää muun muassa henkilökohtaisesta hygieniassa ja ravitsemuksessa avustaminen sekä lääkehoidosta huolehtiminen. Nämä luovat perustan muulle toiminnalle.

Perushoidon lisäksi hoitajan arkeen sisältyy vahvasti läsnä oleminen asukkaan sosiaalisessa elämässä. Hoitajat ovat asukkaalle enemmän kuin hoitajia. Hoitaja voi olla asukkaalle kuin ystävä, jolle voi kertoa luottamuksella ihan mitä vain ikinä haluaa. Yksi tärkeä osa hoitajien arkea on olla tukena elämän loppuvaiheessa, niin asukkaalle kuin läheisille.

”Työstä saa enemmän irti mitä enemmän uskaltaa heittäytyä omalla persoonalla mukaan ja olla rohkea näkemään ja tekemään asioita myös oman ns. mukavuusalueen ulkopuolella.”

Hoitajan arkeen kuuluu asukkaiden avustamisen lisäksi erilaisia kirjallisia töitä, johon kuuluu asukkaiden toiminnasta kirjaaminen sekä erilaiset väliarvioinnit. Arkeen sisältyy myös erilaisia kokouksia ja tapaamisia, jossa vahvistetaan omaa ammattitaitoa ja yhteistyötä asukkaan elämään kuuluvien henkilöiden kanssa. Omaisten kanssa vaihdetaan kuulumisia säännöllisesti.

Yksi tärkeä osa hoitajan arkea on huolehtia ja arvioida asukkaan voinnin muutoksia ja tiedottaa niistä eteenpäin esimerkiksi lääkärille. Hoitaja on tukena asukkaan valinnoissa ja sekä toimijuuden vahvistamisessa hyödyntäen ohjausta ja neuvontaa. Hoitajien arkeen kuuluu myös tulevien kollegoiden eli opiskelijoiden ohjaus.

Viljelemme kesäisin vihanneksi ja juureksia viljelylaatikossa. Sato on ollut oikein runsasta. Kuva: Laura Jyrä.

Kodinhoitoon liittyvät asiat, kuten asukkaan vaatehuolto ja hänen huoneensa yleisestä siisteydestä huolehtiminen ovat osa hoitajien jokapäivästä arkea. Hoitajan arkeen sisältyy ajoittain myös erilaisia keittiötöitä esimerkiksi lettukestien yhteydessä. Arkeen kuuluu myös erilaisten harrastus- ja kulttuuri mahdollisuuksien järjestäminen asukkaille.

”Työ on monipuolista sisältäen paljon erilaisia työtehtäviä. Tämän vuoksi työ on mielekästä ja antaa mahdollisuuden työskennellä luovasti.”

Hoitajan työ on ajoittain sekä henkisesti että fyysisesti raskasta. Työpäivään sisältyy paljon erilaisten asioiden hallintaa ja muistamista, ja tämä luo oman haasteen hahmottaa osaston kokonaisuus yhdessä työkavereiden kanssa. On tärkeää huolehtia omat vastuu asiat arjessa. Tämän lisäksi on huomioitava, että kaikkien vastuualueet muodostavat ehjän kokonaisuuden.

Yleensä aamu- ja iltavuorossa hoitaja avustaa 5-6 asukasta päivittäisissä asioissa. Yöaikaan koko talossa on kuusi hoitajaa. Jokaisessa vuorossa on samankaltaisia työtehtäviä, eivätkä työvuorot eroa sisällöllisesti juurikaan eroa toisistaan. Työtehtäviin sisältyy monia pieniä asioita, joilla on kokonaisuuden kannalta suuri merkitys. Näitä ovat muun muassa erilaiset liikehoidot ja asentohoidot joilla ylläpidetään toimintakykyä ja ehkäistään erilaisten painaumien ja haavojen syntymistä. Haavan- ja suunhoidosta sekä ihon kunnosta huolehtiminen ovat tärkeitä pieniä asioita hoitajan jokapäiväisessä työssä.

”Mukavinta on saada olla mukana tämän ”herrasväen” arjessa. Auttaa ja rohkaista yrittämään ja kokeilemaan omia voimavarojaan.”

Mukavinta hoitajan työssä on, kun saa olla vierellä kulkija. On hienoa päästä tutustumaan erilaisiin ihmiseen ja tehdä töitä yhdessä hyvän työporukan kesken. Työ on palkitsevaa, sillä siinä näkee heti oman käden jäljen sekä tietää oman työn tärkeyden ja saa tuntea itsensä tarpeelliseksi.

Asukkaalta ja hänen läheisiltään saatu kiitos auttaa jaksamaan arjessa ja tuntuu aina mukavalta. Mukavaa vaihtelua perusarkeen tuo asukkaiden kanssa vietetyt erilaiset tähtihetket. Näitä hetkiä voivat olla mm. kynsien lakkaus, metroajelulla käynti, ostoksille meneminen ja oman näköinen kahvihetki.

Juttua varten on haastateltu Myllypuron monipuolisen palvelukeskuksen osastojen hoitajia.

Teksti: Anna Alhonen ja Laura Jyrä

AiheYleinen

30/04/2019 - Tarja Heinonen

Esteettömyyttä ei huomaa ennen kuin se puuttuu – Tampereen kehittäjäklubi kokoontui

Tampereen ensimmäisessä Kehittäjäklubi-tapaamisessa 10.4. keskusteltiin älykkään palveluasumisen kehittämisestä mm. rakentamisen ja esteettömyyden näkökulmasta. Myös ravitsemus oli teemana.

Hippa-hankkeen Tampereen kehittäjäklubi käynnistettiin myöhäisen aamiaisen merkeissä TAMKin Catering Studiolla. TAMKin restonomiopiskelijoiden tarjoaman late breakfastin äärellä ideoitiin syksyn tulevaa innovaatiokilpailua sekä keskusteltiin asumisen ja rakentamisen kehittämisajatuksista palveluasumisen näkökulmasta. Tilaisuus kokosi paikalle Tampereen keskeisiä senioriasumisen toimijoita.

Tampereen kehittäjäklubin toiminta aloitettiin herättelemällä ajatuksia ja ideoita keväisen aamupalan äärellä.

Projektipäällikkö Tarja Heinonen avasi aamun kertomalla mistä Hippa-hankkeesta on kysymys.  Hän korosti tervetulosanoissaan Hippa-hankkeen yritysten mahdollisuuksia saada yhteys loppukäyttäjiin sekä monialaisen hanketiimin etuja. Tilaisuuden toteutuksessakin todentui oivasti TAMKin monialaisuus, sillä Catering Studio on restonomiopiskelijoiden konkreettinen oppimisympäristö. Tarja esitteli kuulijakunnalle aamun menun rakentajat eli Catering Studion vastaavan Pilvi Torvisen sekä restonomiopiskelijat Ilona Lepokorven ja Juuso Witikan. Juuso kertoi pääkokin ominaisuudessa tarjoilupöydän antimista. Lähtökohtana menun suunnittelussa oli ollut kotimaisuus ja vähähiilisyys.

Ruoka on hoivaa ja hyvinvointia

Kehittäjäklubin paikkana ollut TAMKin Catering Studio toimii oppimisympäristönä TAMKin restonomiopiskelijoille. Inspiroiva ympäristö herätteli osallistujia keskustelemaan myös ravitsemuksen tärkeästä merkityksestä ikääntyneillä. Ruokailu ja ravitsemus ovat oleellinen osa myös palveluasumista. Siihen liittyy esimerkiksi ruokahuollon logistiikka, ravintoarvot, aliravitsemus, ruoan esille laitto sekä myös yhteistyö hoivahenkilöstön ja ravitsemushenkilökunnan välillä. Ruokailu on myös tärkeä tekijä osallisuuden mahdollistamisessa palveluasumisen asiakkaille.

Catering Studion vastaava Pilvi Torvinen sekä restonomiopiskelijat Ilona Lepokorpi ja Juuso Witikka esittelivät restonomiopiskelijoiden oppimisympäristön, Studion, toimintaa sekä aamun värikkään menun.

Catering Studion vastaava Pilvi Torvinen kertoi myös mielenkiintoisesta yhteistyöstä Atrian kanssa. Atria on järjestämässä Catering Studion kanssa ikäihmisten ravitsemukseen liittyvän koulutuksen ammattilaisille, joissa sisältönä ovat ravitsemuksellisuus ja esillepano.

Kokemuksia yrityksen suulla

Kehittäjäklubilaiset pääsivät myös konkreettisen esimerkin kautta kuulemaan, miten yritykset voivat Hippa-hankkeeseen osallistumalla hyötyä yhteiskehittämisestä tai testauksesta. Medeka Oy:n toimitusjohtaja Kalle Punto kertoi yrityksen kokemuksesta tuotteensa testauksesta Hippa-hankkeessa. Yritys oli kaikin puolin tyytyväinen testauskokonaisuuteen. Käyttäjäkokemuksen saaminen hankkeen tarjoaman testauksen kautta oli heille ensiarvoisen tärkeää ja ilman hankkeen tuomaa mahdollisuutta melkeinpä mahdotonta. Kiitosta sai myös autenttinen testausympäristö Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n senioritalo Kuuselakeskus henkilökuntineen sekä asukkaineen ja asiakkaineen.

Kalle Punto Medeka Oy:sta ja projektipäällikkö Tarja Heinonen kertoivat yrityksen positiivista kokemuksista Hippa-hankkeessa.

Kohti syksyn innovaatiokilpailua

Kehittäjäklubi-tapaamisen keskeinen teema oli tulevan syksyn innovaatiokilpailun ideoiminen ja suunnittelu yhteisvoimin. Aiheeseen herättelevänä puheenvuorona TAMKin hanketiimin Marika Vuorenmaa Y-kampukselta kertoi hankkeen yrityksille tarjoamasta sparrauksesta, jonka kautta autetaan yritystä kasvamaan. Esimerkkinä tästä hän mainitsi kolmen Tampereen yliopiston ”lääkisopiskelijan” start up –yrityksen sparrauksen, joka on alkuvaiheessa TAMKin osahankkeessa.

Asumiseen ja rakentamiseen liittyvä teema nähtiin sopivaksi innovaatiokilpailun teemaksi. Rakentamisessa ja toimintakykyisyyttä edistävässä elinympäristössä nähtiin paljon potentiaalia palveluasumista kehittävän yritysyhteistyön näkökulmista. Kehittäjäklubi keskusteli mahdollisista yhteistyökumppaneista ja digitaalisuuden (mm. kiinteistöautomaatio) mahdollisuuksista. Rakentaminen nähtiin laajana kokonaisuutena, johon sisältyy myös sisustaminen ja mahdolliset asumiseen liittyvät palvelut.

Lähde: Ulkoministeriö
Elina Ritola kertoo esteettömyydestä TAMKin rakennusarkkitehtiopinnoissa.
Elina Ritola nosti esille käytännön näkökulmia esteettömyydestä TAMKin rakennusarkkitehtiopinnoissa.


Esteettömyyttä ei huomaa ennen kuin se puuttuu”

Rakentamisen teemaa syvensi hanketiimin rakentamisen ja ympäristöteknologian lehtori Elina Ritola, joka esitteli TAMKin esteettömyyden opetusta rakennussuunnittelun opinnoissa. Hän kertoi esteettömyyden merkityksestä asumisessa ja ikääntyessä. Aihe on mielenkiintoinen ja ajankohtainen, sillä ikääntyneiden osuuden kasvaessa väestörakenteessa lisää esteettömien asuntojen kysyntää. Tarve v. 2030 on 1 000 000 esteetöntä kotia.

Vaikka usein esteettömyys mielletään koskettavan ikääntyneitä ja vammaisia ihmisiä, niin se voi koskettaa ketä tahansa meistä esimerkiksi onnettomuuden seurauksena. Elina Ritola nostikin tärkeän huomion esiin, että esteettömyyden huomaa usein vasta silloin, kun se puuttuu.

Teksti: Suvi Hagström ja Tarja Heinonen.
Kuvat: Suvi Hagström
Kaaviot: Elina Ritolan esitysmateriaali

ToimintaYleinen

25/04/2019 - Minna Kilpeläinen

Poikkitieteellisiä ratkaisuja haasteisiin Hyvinvointia yhdessä -päivässä ja sOULUtions-hackathonissa

Team FabLAb Oulu oli tehnyt taustatutkimusta tehdäkseen paremman käyttäjäkokemuksen.

10.4.2019 järjestettiin Oulun ammattikorkeakoululla jo perinteeksi muodostunut koulutuksen sidosryhmiä yhteen kokoava Hyvinvointia yhdessä -päivä. HIPPA-hanke esittäytyi Mahdollistavassa Kodissa yhdessä yhteistyöyrityksemme Seniortekin kanssa. Perehdyimme heidän OviTurva-ratkaisuunsa, jota myöhemmin pääsemme testaamaan yhdessä opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa.

Seniortekin OviTurva-ratkaisu helpottaa arkea.

HIPPA-hanke osallistui Oulun yliopistolla 10.-12.4.2019 järjestettyyn sOULUtions-tapahtumaan, poikkitieteelliseen kolmipäiväiseen hackathoniin, jossa etsittiin näkökulmia ja ratkaisuja yritysten, tutkijoiden ja kaupungin kohtaamiin haasteisiin. Tapahtuma keräsi yli 100 osallistujaa, joista muodostui 20 tiimiä. HIPPA-hanke ja Oulun kaupunki olivat toimeksiantajana haasteessa, jossa etsittiin ratkaisuja ikääntyneiden turvalliseen ulkona liikkumiseen. Kaksi kansainvälistä ja poikkitieteellistä tiimiä ratkoi haastettamme. Saimme uusia ja tuoreita näkökulmia siihen, kuinka ratkaista tämä globaalisti tunnistettu haaste.

sOULUtions-tapahtumassa etsittiin ratkaisuja liiketoimintaan ja vaikuttavuuteen liittyen.
Tutkimuksella oli myös keskeinen sija innovaatiotoiminnan pohjana.

Team FabLAb Oulu esitti ratkaisunaan ELVO-palvelun (Elder-Volunteer service concept). Palvelu perustuu järjestöjen kautta muodostettavaan auttajien verkostoon. Ulkoillessaan apua tarvitseva henkilö pyytää esim. kaaduttuaan apua painikkeella. Avunpyyntö välitetään verkostolle. Verkostossa mukana olevat, lähistöllä sijaitsevat henkilöt saavat matkapuhelinsovellukseensa avunpyynnön ja sijainnin, jossa apua tarvitaan. Näin kohtaavat apua tarvitseva henkilö ja henkilö, jolla on halu ja kyky auttaa.

Team FabLAb Oulun ELVO-palvelu on uutta ikäihmisten käytössä.

Safety First -tiimin ratkaisuna oli oppiva, päälle puettava apuväline, joka helpottaa liikkumista ja ennakoi mahdollisia kaatumistilanteita estäen kaatumisen ja mahdollistaen liikkumisen.

Safety First -tiimin liikkumista helpottava apuväline oppii tekoälyn avulla.

HIPPA-hanke kiittää innovatiivisia tiimejä, jotka tarttuivat tarjoamaamme haasteeseen.

Teksti: Kirsi Jokinen, Eliisa Niilekselä ja Päivi Meriläinen
Kuvat: Kirsi Jokinen

ToimintaYleinen

01/04/2019 - Minna Kilpeläinen

Maaliskuun uutiskirje 2019

Kansalais-Soteuttamo tuotti positiivisia oivalluksia ikäihmisten palveluista

6Aika: HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankeHyvinvointiyritykset kiertoon -hanke sekä Sitran Soteuttamo järjestivät yhdessä Metropolian Myllypuron kampuksella 20.3.2019 Kansalais-Soteuttamon, jossa puhuttiin ikäihmisten palveluita paremmaksi.

Keskustelua ja kulttuuria sisältänyt iltapäivä keräsi 80 ikäihmisten palveluiden parantamisesta kiinnostunutta ihmistä jakamaan yhteistä ymmärrystä siitä, millaista hyvä ikääntyminen ja arki voisi olla ja millaiset palvelut niitä edistäisivät.

Keskusteluun osallistui kotona asuvia eläkeläisiä, palveluasumisen asiakkaita, vapaaehtoisia ja hoitohenkilökuntaa, sote-alan yrittäjiä, järjestöjen ja yhdistysten toimijoita ja päättäjiä sekä erilaisia asiantuntijoita ja opiskelijoita. Jokainen jätti tullessaan tittelit pois ja asioista puhuttiin ihmiseltä ihmiselle. Ylen erikoistoimittaja Tiina Merikanto veti keskustelut yhteen Akvaario-keskusteluissa. 

Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, mielekäs ja merkityksellinen arki ja yhteisön tuki tulivat keskusteluissa vahvana esille. Digitalisaatio on myös osa tulevaisuuden palveluita. Robotti voi olla mainio kaveri kauppareissulla, kun on joku joka kantaa kauppakassin kotiin.

Lue lisää:
HIPPA-blogi
Metropolian uutiset 


Kansalais-Soteuttamossa oli lämminhenkinen tunnelma. Taustat ja tittelit eivät luoneet valta-asemia, sillä Erätauko-mallin mukaan fasilitoiduissa keskusteluissa jokaisen ääni tuli tasa-arvoisesti esille. Ikäihmisten palveluista voi puhua myös positiivisesti. Mummodisko piti huolen siitä, että tilaisuudesta lähdettiin vetrein jaloin ja virkein mielin.

Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubi Tampereella 10.4. ja Helsingissä 6.5.

HIPPA-hankkeen kehittäjäklubit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Tampereen Kehittäjäklubi kokoontuu 10.4. klo 9.00 – 11.00 TAMK:issa (Kuntokatu 3). Helsingin kokoontuminen pidetään aiemmasta tiedosta poiketen maanantaina 6.5.2019 klo 12.30 – 16.00 Metropolian Myllypuron kampuksella (Myllypurontie 1). Oulun seuraava kehittäjäklubi on syksyllä 2019.

Tampereella selvitetään, mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät tarpeet palveluasumisessa ja luodaan innovaatiokilpailun haasteita. Helsingin kehittäjäklubilla tuodaan näkyväksi mm. Kansalais-Soteuttamossa sekä muissa kyselyissä esille tulleita tarpeita ja toimintamallien haasteita palveluasumista parantavien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.

Klubilla etsitään vastauksia ja näkökulmia mm. näihin kysymyksiin:
– Millaisia haasteita tulevaisuus tuo tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle?
– Kuinka käyttäjien näkökulma otetaan huomioon (henkilöstö, asiakas, läheiset)?
– Kuinka varmistetaan tuotteen ja palvelun vaikuttavuus ja tuottavuus – ja kenelle?
– Miten palveluasumisen kehittämistoimintaa pitäisi parantaa?     
– Miten tunnistetaan palveluasumisen kehittämistarpeet? 
– Miten tieto kehittämistarpeista välittyy yrityksille, asiantuntijoille ja tutkijoille?
– Miten tunnistetaan yritysten osaamistarpeet ja miten niihin voidaan vastata? 
– Miten varmistetaan, että tuote on valmis markkinoille? 
– Miten mahdollistetaan yritysten testaustoiminta? 
– Minkälaisia tukitoimia tarvitaan tuotteiden viemiseksi kansainvälisille markkinoille? 
– Mitä pitää ymmärtää, kun kehitetään digitaalisia tuotteita ja palveluja palveluasumiseen? 
– Millaista tietoa tarvitaan, jotta asiakkaat tietävät, mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kuinka tietoa laajennetaan?)

Jos haluat olla mukana Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubissa,
ota yhteys projektipäälliköihin 
Metropolia: 
Toini Harra (, puh: 040 334 6102)
TAMK: Tarja Heinonen (, puh: 050 5685354)
Oamk: Kirsi Jokinen (, puh: 050 591 9896)

HIPPAlaiset sparraavat toisiaan vahvuusalueillaan. Kuva: Minna Kilpeläinen.

Sparraukset vievät toimintaa eteenpäin

HIPPA-hankkeen osatoteuttajat ovat alkuvuoden aikana sparranneet toisiaan vahvuusalueillaan. Oamkissa ja Oulun kaupungilla on pitkä kokemus testausprosesseista. TAMKin vahvuusalueena on kaupallistaminen ja Metropoliassa on hiottu yhteiskehittämisen menetelmiä. 

Tunnelmia sparraustilaisuuksista facebookissa.

Facebookissa kerromme kuulumisia, vinkkaamme kiinnostavista koulutuksista ja jaamme aiheeseen liittyviä juttuja

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista.

TYKKÄÄ FACEBOOK-SIVUSTAMME

Pysy mukanamme!

Jos sait tämän uutiskirjeen edelleenlähetettynä viestinä, tilaa uutiskirjeemme, niin pysyt mukana.

TILAA UUTISKIRJEEMME

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

Uutiskirje

29/03/2019 - Minna Kilpeläinen

Kansalais-Soteuttamossa puhuttiin ikäihmisten palvelut paremmiksi

“Yhteisöllisyys kunniaan!” “Vanheneminen ei ole elämän loppu, vaan loppuelämän alku!” “Tulisivatpa kaikki kuulluksi omana itsenään.” “Se mikä on ihmiselle merkityksellistä, on vanhanakin sitä.”

Tällaisia oivalluksia syntyi  Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella pidetyssä Kansalais-Soteuttamo -keskustelutilaisuudessa 20.3.2019. Keskustelua ja kulttuuria sisältänyt iltapäivä keräsi 80 ikäihmisten palveluiden parantamisesta kiinnostunutta ihmistä jakamaan yhteistä ymmärrystä siitä, millaista hyvä ikääntyminen ja arki voisi olla ja millaiset palvelut niitä edistäisivät.

Keskusteluun osallistui kotona asuvia eläkeläisiä, palveluasumisen asiakkaita, vapaaehtoisia ja hoitohenkilökuntaa, sote-alan yrittäjiä, järjestöjen ja yhdistysten toimijoita ja päättäjiä sekä erilaisia asiantuntijoita ja opiskelijoita. Jokainen jätti tullessaan tittelit pois ja asioista puhuttiin ihmiseltä ihmiselle.

Kansalais-Soteuttamossa annettiin myös taiteen, musiikin ja liikkeen puhua. Näyttelijä Laura Jurkka kertoi oman tarinansa vanhenemisesta ja siitä, kuinka voi selvitä, kun kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Silti kannattaa ennakoida ja tutustua palveluihin ja elämää helpottaviin apuvälineisiin.  “Vanhene ajoissa”, hän neuvoi. Innokkaiden keskusteluiden jälkeen Kansalais-Soteuttamossa pidettiin näyttelijä Tuija Piepposen vahvistuksella Mummodisko, joka laittoi veren kiertämään. Mummodisko on geronomien Mikko Haapalaisen ja Joni Tammisalon uusi vanhustyön konsepti, jossa ikivihreiden lomassa soi myös suomi-groove.

Erätaukokeskusteluissa heitettiin tittelit pois.

Metropolia Ammattikorkeakoulun innovaatiokeskittymät ja 6Aika-hankkeet HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palvelua digitalisaation avulla ja Hyvinvointiyritykset kiertoon sekä Soteuttamo-konseptin luonut Sitra lupasivat ottaa keskustelujen oivalluksista kopin ja viedä esiin tuotuja teemoja hankkeissa eteenpäin.

“Kansalaiset ovat tärkeä osa korkeakoulua. Haluamme toiminnallamme tuoda yhteen opiskelijoita, alueen asukkaita, yrityksiä ja järjestöjä”, Metropolian liiketoimintajohtaja Katri Luukka sanoi.

“Olemme pitäneet paljon virkamiesmäisiä tilaisuuksia, joissa kansalaisten ja palvelujen käyttäjien rooli on ollut vähäinen. Nyt halusimme kokeilla jotain muuta ja tuoda esiin myös jotain positiivista”, Hyvinvointiyritykset kiertoon -hankkeen projektipäällikkö Ulla Vehkaperä sanoi.

“Halusimme kuulla, mitä palvelujen käyttäjät, nykyiset ja tulevat, todella tarvitsevat ja toivovat palveluilta ja mitkä asiat ovat heille tärkeitä. On myös huolehdittava, että palvelujen tuottajat ja päättäjät eri tasoilla kuulevat ja ottavat huomioon nämä toiveet”, Sitran Soteuttamon projektisuunnittelija Katja Multanen jatkoi.

Huumori on hyvää palvelua.

“Jakaannuimme keskustelemaan pienempiin ryhmiin, joissa on enemmän tilaa ilmaista omia ajatuksia ja kuunnella toisia. Jokaisessa keskusteluryhmässä oli virittäjä, joka huolehti keskustelun etenemisestä ja siitä, että kaikilla on mahdollisuus tuoda esiin omia ajatuksiaan”, HIPPA-hankkeen projektipäällikkö Toini Harra kertoi.

Tasa-arvoista toistensa kuuntelua korostavissa ryhmäkeskusteluissa yhteisiä oivalluksia syntyikin pitkä lista.

“Muutoksiin pitäisi valmistautua etukäteen.” “Ihmisarvo syntyy vain yhteydessä toisiin ihmisiin.” “Arkeen kuuluu onnen hetkiä juuri nyt, sekä itsemääräämisoikeus elämän loppuun asti.”

Ryhmissä esille nousivat arjen mielekkyys ja itsensä tunteminen merkitykselliseksi, yksilöllisten tarpeiden esille tuominen, yhteisöllisyys ja tulevaisuuden palvelut. Siirtymät virkeästä eläkeläisestä pikkuhiljaa tai kertaheitolla palvelun tarvitsijaksi haluttiin tehdä sujuvammiksi. Asumiseen haluttiin tuoda monimuotoisuutta. Esimerkiksi yhteisöllinen asuminen kiinnosti. Keskustelijat pitivät myös tärkeänä sitä, että on mahdollisuus vaikuttaa siihen, kenen kanssa asuu. Puolisoa kaivattin vierelle palvelukodissakin.

Omaisilla oli keskustelijoiden mukaan vaativa ja tärkeä rooli ikääntyvien palveluiden hankkimisessa. Niitä pitäisi saada ilman, että pitää olla rohkea ja röyhkeä. Huoli oli myös niistä, joilla ei ole omaisia.

Toimittaja Tiina Merikanto veti keskustelujen teemoja yhteen Akvaariokeskustelussa.

Ylen erikoistoimittaja Tiina Merikanto veti ryhmien keskusteluista syntyneiden teemojen pohjalta akvaariokeskustelun, jonka tuoleille oli vapaa pääsy. Akvaarioon sai tulla ja mennä. Ilman titteleitä ryhmien terveisiä toivat Sirkka, Erkki, Antti, Seija, Marita ja Juhani.

Tiina Merikanto kannusti jokaista osallistujaa miettimään aiheita oman itsensä kautta ja kysyi osallistujilta: ”Mitä minä voisin tehdä muiden hyväksi? Sen sijaan, että vaadimme ylhäältä jotain, voimme miettiä: Miten voin olla merkityksellinen toiselle?”

Kuulluksi tuleminen oli keskustelijoiden mielestä hyvin tärkeää. Monella on vielä voimavaroja joita ei käytetä. “Että ei olisi vallankäyttöä, joka tulee ylhäältä päin vaan että ihmiset olisivat itse oman elämänsä ohjaksissa”, sanoi Sirkka. “Ja on hurjan tärkeää että jokaisen itsemääräämisoikeutta noudatetaan eikä niin, että se latistetaan ja päätetään jotain muuta”, jatkoi Seija. Erkki muistutti, etteivät kaikki esimerkiksi pidä siitä musiikista, mitä yhdestä radiosta kuuluu. Palvelukodissakin pitää voida päättää itse, mitä musiikkia kuuntelee tai millaiset sukat laittaa jalkaan. “Joku voi olla sitä mieltä että tarvitsen villasukat, ja juuri ne tietyt villasukat.”

Antin mielestä asiaa pitäisi katsoa myös laajemmin: “Olisi helppoa syyttää jotain tiettyä instituutiota, Helsingin kaupunkia tai Sosiaali- ja terveusministeriötä tai jotain kasvotonta instanssia, mutta kyllä mä koen että se välinpitämättömyys ja piittaamattomuus lähtee yleisestä kulttuurista ja sen muutoksesta.” Toisista pitäisi pitää huolta.

Ikääntymisen ajatteleminen kulueränä huolestutti keskustelijoita. Sitä ajattelevat myös ikääntyvät itse ja kokevat itsensä taakaksi. “Eihän me myytävänä olla”, sanoi Sirkka. “Yhteiskunnan ja järjestelmän pitäisi olla meitä varten eikä niin että me ollaan sitä järjestelmää varten.”

Itsensä tunteminen tarpeelliseksi toi keskustelijoiden mielestä mielekkyyttä elämään. Sirkka kertoi, kuinka hänen isänsä oli ilahtunut palvelukodissa siitä, että työntekijät olivat ottaneet hänet mukaan arkistoja siivoamaan. Stereotyyppisiä käsityksiä siitä, mikä on ikääntyneille mielekästä toimintaa, haluttiin murtaa. Se on myös jotain muuta kuin askartelua ja kutomista: ikääntynyt voi mainiosti toimia kansalaistaitojen kouluttajana tai asukasyhdistyksissä.

Digitalisoituminen nähtiin mahdollisuutena, kuitenkin niin, että erilaisten älyratkaisujen käyttöön olisi myös tukea saatavilla. Juhani piti tärkeänä, että ikääntyneitä opastettaisiin esimerkiksi pankkipalvelujen tai omakannan käytössä. Erkki puolestaan innovoi mielialamittarin, joka voisi kertoa, milloin tarvitaan lisää hymyä elämään.

Robottejakaan ei vieroksuttu, vaan sellaisen voisi ottaa vaikka kauppaan kaveriksi. “Sitten kun purkais ne ostokset niin voisi viedä sen robotin talon latauspisteeseen ja sitten seuraava mummo voi ottaa sen mukaan. Vois sen kanssa ehkä seurustellakin vähän, jos se vaikka kahviseurana olis ja jotain höpöttelis vähän, niin ihan kiva palvelu olisi”, sanoi Marita.

Yksilöllisten tarpeiden ja räätälöityjen palvelujen lisäksi tuotiin esille myös tarve kuulua yhteisöön myös paikallisesti. “Että olisi sellaisia palveluja joissa ihmiset voisivat olla rohkeasti omia itsejänsä, mutta siinä tutussa yhteisössä ja tutussa lähiympäristössä. Että semmoisia olisi hyvät tulevaisuuden palvelut”, kiteytti Antti.


TEKSTI: Minna Kilpeläinen
KUVAT: Anu Ipatti
VIDEOT: Tuukka Lindholm ja Tuomas Rahikka

ToimintaYleinen

04/03/2019 - Minna Kilpeläinen

Helmikuun uutiskirje 2019

Ikäihmisten palvelut paremmiksi kansalaiskeskustelussa: Tule mukaan Kansalais-Soteuttamoon 20.3.2019!

6Aika: HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hanke järjestää yhdessä Hyvinvointiyritykset kiertoon -hankkeen sekä Sitran Soteuttamon kanssa Kansalais-Soteuttamon, jossa puhutaan ikäihmisten palveluita paremmaksi. Metropolian Myllypuron kampuksella keskiviikkona 20.3. klo 12.30 – 16.45 järjestettävään kansalaiskeskustelutilaisuuteen voi osallistua palveluiden nykyisenä tai tulevana käyttäjänä, omaisena, sote-alan toimijana, yrittäjänä, päättäjänä, vapaaehtoisena – kansalaisena. Kaikkien ajatukset ovat tasa-arvoisia.

Mikä tekee palvelusta hyvän, toimivan ja vaikuttavan? Mitä hyötyä digipalveluista voi olla? Mitä mieltä sinä olet? Metropolian innovaatiokeskittymät ja hankkeet ottavat vinkeistä kopin.​

Tilaisuutta vetää sosiaali- ja terveysalan erikoistoimittaja, Tiina Merikanto Ylestä. Tilaa on myös kulttuurille: Kansalais-Soteuttamossa esiintyy näyttelijä Laura Jurkka, joka pitää herättelevän puheenvuoron luopumisesta, ikääntymisestä ja avun tarpeesta. Tilaisuuden päätteeksi geronomitaustaisten tuottajien, Mikko Haapalaisen (aka DJ Kuk Norris) ja Joni Tammiston Mummodisko sekä näyttelijä Tuija Piepponen laittavat osallistujien veren kiertämään.​

AIKA: keskiviikko 20.3.2019 klo 12.30 – 16.45
PAIKKA: Metropolia, Myllypurontie 1, Helsinki

Tilaisuuden ohjelma on luettavissa täällä.

Ilmoittaudu mukaan pe 15.3. mennessä tästä.
Voit myös ottaa yhteyttä ja ilmoittautua sähköpostitse tai puhelimitse:

Yhteystiedot:

Ulla Vehkaperä
puh: 040 714 5147
Hyvinvointiyritykset kiertoon

Toini Harra
puh: 040 334 6102
6Aika: HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla 

Katja Multanen
, puh: 0294 618 327

Soteuttamo

Helsingin ensimmäinen Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubi kokoontuu 6.5.2019 (uusi päivämäärä)

HIPPA-hankkeen kehittäjäklubit kokoontuvat Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Helsingin ensimmäinen kehittäjäklubikokoontuminen pidetään maanantaina 6.5.2019 klo 12.30 – 16.00 Metropolian Myllypuron kampuksella Myllypurontie 1:ssä. (Huomaathan uuden päivämäärän!)

Kehittäjäklubilla tuodaan näkyväksi tarpeita ja toimintamallien haasteita palveluasumista parantavien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.

Klubilla etsitään vastauksia ja näkökulmia mm. näihin kysymyksiin:

– Millaisia haasteita tulevaisuus tuo älykkään palveluasumisen tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle?
– Miten palveluasumisen kehittämistoimintaa pitäisi parantaa?     
– Miten tunnistetaan palveluasumisen kehittämistarpeet? 
– Kuinka käyttäjien näkökulma otetaan huomioon (henkilöstö, asiakas, läheiset)?
– Mitä pitää ymmärtää, kun kehitetään digitaalisia tuotteita ja palveluja palveluasumiseen? 
– Miten tieto kehittämistarpeista välittyy yrityksille, asiantuntijoille ja tutkijoille?
– Miten tunnistetaan yritysten osaamistarpeet ja miten niihin voidaan vastata? 
– Miten varmistetaan, että tuote on valmis markkinoille? 
– Miten mahdollistetaan yritysten testaustoiminta? 
– Minkälaisia tukitoimia tarvitaan tuotteiden viemiseksi kansainvälisille markkinoille? 
– Kuinka varmistetaan tuotteen ja palvelun vaikuttavuus ja tuottavuus – ja kenelle?
– Millaista tietoa tarvitaan, jotta asiakkaat tulevat tietoisiksi tulevaisuuden haasteista? Kuinka tietoa laajennetaan?

Jos haluat olla mukana Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubissa,
ota yhteys projektipäällikkö Toini Harraan (, puh: 040 334 6102).

Toimintaa ja toimintaympäristöä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa

Myllypuron monipuolinen palvelukeskus on yksi HIPPA-hankken osatoteuttajista. Se on on 116 ihmisen koti. Asukkailla on erilaisia rajoitteita muistin ja toimintakyvyn kanssa. Asukkaiden osallisuus ja yksilöllisten tarpeet on pyritty ottamaan huomioon monin eri tavoin.

Lue lisää Myllypuron moniopuolisen palvelukeskuksen arjesta täältä.

Lukuhetki Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa
Anna ja Anita viettävät lukuhetkeä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa. Kuva: Laura Jyrä

Yhteiskehittelyllä digitaalisia tuotteita palveluasumiseen

Tulevaisuuden palveluasumisen kehittämistarpeita ei ratkaista vain henkilökunnan määrän ja osaamisen kautta. Lisäksi tarvitaan digitaalisia tuotteita ja palveluja. Yhteiskehittely mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen kehittämisen käyttäjälähtöisesti. Tätä tehdään 6Aika-hankkeessa: HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla. Ensimmäinen yhteiskehittelytilaisuus pidettiin joulukuussa 2018 älyranneketta kehittävän IOTAS Oy:n kanssa.

Lue vinkkejä yhteiskehittelyn prosesseista täältä.

”On tämä mukavampaa kuin valkoista seinää tuijottaa” – HIPPA-hankkeen ensimmäinen käyttäjätestaus starttasi Tampereella

Tampereen Härmälässä Kuuselakeskuksen kuntosalissa kuului ilahtuneita kommentteja uuden liikuntaharjoitusohjelman puikoissa. Pirkanmaan Senioripalveluiden Kuuselakeskuksen asukkailla ja Lähitorin asiakkailla oli mahdollisuus kokeilla Medeka Oy:n harjoitteluohjelmistoa NuStep-polkulaitteella tammi-helmikuun aikana. Polkemaan pääsi niin Pariisiin kuin luontopoluillekin. Kyseessä oli 6Aika HIPPA- hankkeen ensimmäinen yrityksen kanssa toteutettava tuotetestaus.

Lue koko juttu täältä.

Tiukat haastekriteerit rajoittivat innovaatiokilpailuun osallistumista

Oamkin älykkään palveluasumisen innovaatiokilpailu on päättynyt. Haasteena oli löytää ratkaisu, joka 1) aktivoi turvalliseen ulkona liikkumiseen sekä 2) parantaa asukkaiden, ammattilaisten ja koko asumisyhteisön turvallista, digitaalista viestintää.

Innovaatiokilpailussa ei löydetty ratkaisuja, jotka vastaisivat kilpailussa esitettyihin haasteisiin kriteereiden mukaisesti. Kilpailusta saimme innovatiivisia ratkaisuja ja yrityskontakteja älykkään palveluasumisen kehittämiseen. Yrityksiä otetaan hankkeeseen mukaan koko ajan avoimen haun kautta. Seuraava HIPPA-hankkeen innovaatiokilpailu järjestetään syksyllä 2019.

Facebookissa kerromme kuulumisia, vinkkaamme kiinnostavista koulutuksista ja jaamme aiheeseen liittyviä juttuja

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista.

Tykkää Facebook-sivustamme

Pysy mukanamme!

Jos sait tämän uutiskirjeen edelleenlähetettynä viestinä, tilaa uutiskirjeemme, niin pysyt mukana.

Tilaa uutiskirje

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

Uutiskirje

28/02/2019 - Anna Alhonen

Toimintaa ja toimintaympäristöä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa

Myllypuron monipuolinen palvelukeskus on 116 ihmisen koti. Asukkailla on erilaisia rajoitteita muistin ja toimintakyvyn kanssa. Asukkaiden osallisuus ja yksilöllisten tarpeet on pyritty ottamaan huomioon monin eri tavoin. Myllypuron monipuolinen palvelukeskus on yksi HIPPA-hankken osatoteuttajista.

Anna ja Anita viettävät lukuhetkeä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa. Kuva: Laura Jyrä.

Pitkäaikaisen asumisen lisäksi talossa toimii 16-paikkainen päivätoiminta Sireeni sekä palvelukeskus, joka on avoinna kaikille helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Myllypuron monipuolinen palvelukeskus tarjoaa myös lyhytaikaista hoitoa kotona asumisen tukemiseksi ikääntyneille.

Monipuolisen palvelukeskuksen yhteisö koostuu asukkaista, omaisista, vapaaehtoisista ja moniammatillisesta henkilökunnasta. Meille kaikki vieraat ovat tervetulleita kellonaikaa katsomatta.

Myllypuron monipuolinen palvelukeskus sijaitsee tällä hetkellä väistötiloissa Herttoniemen vanhan sairaalan tiloissa, osoitteessa Kettutie 8. Keväällä 2021 muutamme takaisin peruskorjattuihin tiloihin Myllymatkantielle. Asukkaat, jotka saavat pitkäaikaista hoivaa asuvat osastoilla 3-6. Jokaisessa kerroksessa asuu 34 asukasta.

Asukkailla on 2-3 hengen huoneessa käytössä oma pieni tila, jonka voi sisustaa oman mielensä mukaisesti. Kerroksissa on yksi iso yhteinen ruokailutila ja pienempiä olohuoneita. Olohuoneet on sisustettu kodikkaiksi sekä esteettömiksi oleskelu tiloiksi. Olohuoneet muotoutuvat tarvittaessa pieniksi ryhmätiloiksi jossa voi kokoontua yhteisiin harrastuksiin. Olohuoneessa voi viettää tämän lisäksi aikaa, vaikka vain seuraamalla tv:stä omaa lempiohjelmaa.

Arki muodostuu asukkaiden yksilöllisistä tarpeista ja toiveista. Asukkaiden osallisuutta ja toimijuutta tuetaan jokapäiväisissä arkisissa asioissa. Yhteisillä ruokailuhetkillä tuetaan yhteisöllisyyttä. Asukkaalla on kuitenkin mahdollisuus valita missä hän haluaa ateriansa nauttia ja halutessaan ruokailla, vaikka ravintolassa. Asukkaan toimijuutta ja osallisuutta tuetaan laittamalla ruuat, leivät ja juomat esille niin, että asukas pystyy itse valitsemaan ja kokoamaan mieluisan annoksen itselleen hoitajan avustamana.

Päiväkahvi nautitaan yhteisöllisesti asukkaiden ja henkilökunnan kesken. Päiväkahville ovat tervetulleita myös omaiset ja läheiset. Kerran kuukaudessa kerroksissa järjestetään yhteisökahvit, joissa keskustellaan kerroksen ajankohtaisista asioista. Yhteisökahveille ovat tervetulleita kaikki kyseisen kerroksen toimijat ja vierailijat eri puolilta taloa.

Vaaleanpunaisia juhlia vietettiin ystävänpäivän aattona. Ohjelmassa oli rakkaus- ja ystävyysaiheista yhteislaulua, vaahtokarkkien kera. Kuva: Laura Jyrä.

Arjessa huomioidaan kalenteri vuoden juhlapyhät ja muut tapahtumat sekä asukkaiden syntymäpäivät. Asukkaille on järjestetty mm. 100-vuotisjuhlia ja vietetty halloweenia. Asukkaat pystyvät harrastamaan erilaista liikuntaa kuten kuntosalitoimintaa, MOTOMed-kuntopyöräilyä ja erilaisia ohjattuja liikunta ryhmiä. Jokainen yhteisö suunnittelee omaa toimintaansa myös talonulkopuolella. Asukkaiden kanssa käytiin viime kesänä esimerkiksi Linnanmäellä, Korkeasaaressa ja tutustumassa lähialueen ympäristöön.

Hoitohenkilökunta on turvaamassa asukkaiden hoivan ja huolenpidon ympäri vuorokauden. Hoitohenkilökunnan lisäksi moniasiantuntijatiimeihin kuuluvat fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaaliohjaaja ja lääkäri. Ympärivuorokautiseen hoitoon kuuluu myös erilaisia tukipalveluita esim. siivous-, apteekki-, ruoka- ja pesulapalvelut sekä kiinteistöhuolto.

Tärkeänä osana monipuolisen palvelukeskuksen arkea ja asukkaiden osallisuuden vahvistamista ovat asukasneuvoston kokoukset. Asukasneuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa kuulemaan palautetta koko talon toiminnasta ja vaikuttamaan yhteisen toiminnan suunnitteluun. Yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja omannäköinen arki ovat meille tärkeitä arvoja.

Teksti: Anna Alhonen, osastonhoitaja ja Laura Jyrä, sosiaaliohjaaja / Myllypuron monipuolinen palvelukeskus, Helsinki

ToimintaYleinen

21/02/2019 - Leila Lintula

Yhteiskehittelyllä digitaalisia tuotteita palveluasumiseen

Tulevaisuuden palveluasumisen kehittämistarpeita ei ratkaista vain henkilökunnan määrän ja osaamisen kautta. Lisäksi tarvitaan digitaalisia tuotteita ja palveluja. Yhteiskehittely mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen kehittämisen käyttäjälähtöisesti. Tätä tehdään 6Aika-hankkeessa: HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla. Ensimmäinen yhteiskehittelytilaisuus pidettiin joulukuussa 2018 älyranneketta kehittävän IOTAS Oy:n kanssa.

HIPPA-hankkeen yhteiskehittely IOTAS Oy
IOTAS Oy:n Pekka Koistinen esitteli HIPPA-hankkeen prosessiin tulevaa tuotettaan.

Käyttäjälähtöinen ja monialainen yhteiskehittely

Asukkaiden turvallisen ja merkityksellisen elämän mahdollistaminen digitaalisten tuotteiden ja palvelujen avulla edellyttää tietoa asukkaista ja työntekijöistä sekä heidän arjestaan palveluasumisympäristössä (Harra ja Lintula 2018). Palveluasuminen on juuri nyt polttava ongelma, jonka hoitamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja. Parhaat ratkaisut löytyvät yhteiskehittelyn avulla (Rittel ja Webber 1973).

Polttavina ongelmina Harra, Mäkinen ja Sipari (2012) ovat tunnistaneet yhteiskehittelyn käyttökohteeksi mm. työyhteisön toiminnan kehittämisen, työelämäorganisaatioiden välisen yhteistyön sekä työelämän ja koulutuksen yhteisen työmenetelmien kehittämisen. Näiden lisäksi yhteiskehittely soveltuu hyvin myös palveluasumisen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

Monialaisen yhteiskehittelyn keskiössä ovat käyttäjien tarpeet. Uudet ideat, kehitysehdotukset ja parhaat ratkaisut syntyvät aktiivisen ja moniäänisen vuoropuhelun tuloksena (Laudan 1996). Mukaan tarvitaan tuotetta tai palvelua käyttävät ihmiset, korkeakoulujen asiantuntijat ja opiskelijat sekä innovatiiviset yritykset. Yhteiskehittelyn avulla voidaan vahvistaa käyttäjä- ja asiakaskeskeistä kehittämistä tuottajakeskeisen toiminnan rinnalla.

Yhteiskehittämisen avulla kehittämisen laatu paranee. Osallistujien analysointitaidot ja kokemusten käsitteellistäminen vahvistuu. Kehittämiseen osallistumisen myötä tulokset juurtuvat käytäntöön jo kehittämisprosessin aikana. Osallistujien hyvinvointi paranee, kun voi kokea tekevänsä mielekästä yhteistyötä. (Harra, Mäkinen ja Sipari, 2012.)

Yhteiskehittely syntyy ja elää moniäänisyydessä

Jokainen yhteiskehittelytilaisuus on ainutlaatuinen ja sen fasilitoinnin onnistumiseen vaikuttavat monet asiat. Kokkosen (2012) mukaan tarvitaan ensinnäkin aihepiiriä tunteva osallistujaverkosto. On löydettävä osallistujille sopiva ja asian käsittelyn edellytämä ajoitus. Paikan on oltava haluttava ja helposti saavutettava. Kannustimena voi olla muun muassa prosessi itsessään ja uudet kontaktit. Yhteiskehittelyssä syntyy yhteenliittymä, joka ohittaa keskinäisen kilpailun. Aiheen kiinnostavuus, ymmärrettävyys ja oikea vaikeustaso houkuttelevat osallistujia paneutumaan asiaan.

HIPPA hankkeen yhteiskehittelyä: tutustumista
Yhteiskehittelytilaisuudessa kaikki osallistujat tapasivat jokaisen myös erikseen. Kuvassa Mona Roman Metropoliasta, IOTAS Oy:n Pekka Koistinen sekä Palvelukeskus Helsingin Tuomas Rantala.

Ennalta rakennettu suunnitelma auttaa tilaisuuden fasilitaattoria käyttämään tehokkaasti tilaisuudelle varatun ajan ja keskittymään oleellisiin asioihin. Fasilitaattoreiden on kuitenkin varauduttava siihen, että suunnitelma muuttuu tilaisuuden aikana. Osallistujien odotukset ja tavoitteet voivat poiketa suunnitellusta, osio tulee käsitellyksi nopeammin tai jonkin asian tarkasteluun on syytä paneutua syvemmin. Näistä muutoksista huolimatta fasilitaattorin tehtävä on huolehtia siitä, että tilaisuuden punainen lanka säilyy, focus ei huku ja yhteiskehittely etenee.

Yhteiskehittelyllä haetaan kompromissin tai konsensuksen sijaan moniäänisyyttä ja yhdessä rakennettua ymmärrystä. Palveluasumisen ongelmat ovat monimutkaisia eikä niihin ole olemassa yhtä oikeaa tai väärää ratkaisua. Yhteiskehittelyssä tutkitaan palveluasumisen kehittämisen tarpeita ja niihin soveltuvia ratkaisuja.

Yhteiskehittelyssä käytettävien välineiden ja menetelmien avulla:

  • Luodaan innostava ilmapiiri.
  • Lisätään ihmisten osallistumismahdollisuuksia.
  • Vahvistetaan kokemusta osallisuudesta
  • Tasapainotetaan hiljaisten ja äänekkäiden osallistujien vuorovaikutusta.
  • Rohkaistaan kaikkien osallistujien asiantuntijuuden esille tuomista.
  • Jaetaan osallistujien kokemukset, tiedot ja taidot yhteiseen käyttöön.
  • Tehostetaan tasa-arvoista työskentelyä ja päätöksentekoa yhdessä asetetun tavoitteen suunnassa.

Case: Yhteiskehittely IOTAS Oy:n kanssa

Kaksi tuntia kestänyt yhteiskehittely toteutettiin joulukuussa 2018 Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa. Mukana olivat yrityksen edustaja, henkilökuntaa Myllypuron monipuolisesta palvelukeskuksesta ja HIPPA-hankkeen toimijoita.

Yhteiskehittely muodostui viidestä vaiheesta, jotka olivat esittäytyminen ja virittäytyminen, tarkoituksen ja ymmärryksen luominen, arvon luominen tuotteelle / palvelulle, yhteiskehittelyn reflektointi sekä yhteenveto ja jatkotoimet (Kuva 1).

Kuva 1, Yhteiskehittelyn vaiheet

Esittäytyminen ja virittäytyminen

Osallistujien esittäytymisellä ja virittäytymisellä tavoiteltiin avoimen ilmapiirin luomista luopumalla rooleista ja irtautumalla päivän työtehtävistä. Tämä tuki ja rohkaisi osallistujia tasa-arvoiseen ja vuorovaikutteiseen keskusteluun.

Myllypuron monipuolisen palvelukeskuksen henkilökunnalla oli paljon vinkkejä kerrottavana. Hankkeen fasilitoijat Panu Karhinen ja Leila Lintula Metropoliasta (seisomassa) sekä muut osallistujat (vasemmalta Anna Alhonen, Pekka Koistinen, Tuomas Rantala, Maija Hyttinen ja Toini Harra) kuuntelivat kiinnostuneina.

Jotta osallistujat pystyivät osallistumaan ja tuomaan esille oman asiantuntijuutensa, kuvattiin taustaksi HIPPA-hankkeen tavoitteet ja yhteiskehittelyn tarkoitus. Niiden pohjalta luotiin yhteistä ymmärrystä yhteiskehittelyn tavoitteesta. Osallistujien odotusten esille saaminen sitoutti työskentelyyn ja auttoi fasilitaattoreita suuntaamaan työskentelyä. Siten autettiin osallistujia keskittymään tärkeisiin asioihin ja rajattiin keskustelua.

Osallistujien odotukset kohdistuivat mahdollisuuksiin päästä ideoimaan ja suunnittelemaan yhdessä sekä synnyttämään uusia innovatiivisia ideoita, jotka edistävät tuotteen kehittämistä eteenpäin. Tämän edellytyksenä he näkivät yhdessä tunnistettavat tuotteeseen liittyvät kehittämistarpeet ja pääsemisen kehittämistyössä konkretian tasolle.

HIPPA-hankkeen yhteiskehittelyä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa.
Anna Alhonen ja Laura Jyrä Myllypuron monipuolisesta palvelukeskuksesta olivat innokkaita tuomaan käyttäjien näkemyksiä esille.

Arvon luominen yrityksen tuotteelle

Tuotteen arvon luomiseksi yritykselle muokkasimme avoimesti saatavilla olevista arvokanvastauluista (kts. esimerkiksi Liikkanen 2018) tähän tarkoitukseen sopivat taulut, jotka jäsensivät ja ohjasivat yhteiskehittelyn kulkua tavoitteiden suunnassa ja tukivat keskusteluun osallistumista (taulukko 1).

Taulukko 1. Yhteiskehittelyn toteuttamista ohjaavat arvokanvastaulut,
tauluissa esitetyt kysymykset ja yhteiskehittelylle asetettu tavoite

Yrityksen tuotteen ominaisuuksien kuvaaminen auttoi osallistujia ymmärtämään mihin käyttöön tuote on tällä hetkellä suunniteltu ja millaista teknologiaa se hyödyntää.

Tuotteen hyödyistä käytävän keskustelun avulla osallistujat saivat tietoa tuotteen mahdollisuuksista parantaa asumispalveluyksikön asukkaiden elämän- ja hoidonlaatua sekä henkilökunnan arjentyötä.

Tuotteen käytettävyyteen ja sen käyttötarkoituksen laajentamiseen päästiin suuntaamalla keskustelu tuleviin käyttäjiin, heidän tarpeisiinsa ja palvelukeskuksen toimintaan. Käytettävyyteen liittyvistä asioista esille nousivat esimerkiksi ranteeseen suunnitellun tuotteen sopimattomuus muistisairaalle henkilölle. Osallistujat pohtivat myös tuotteeseen liittyviä teknisiä kysymyksiä kuten huoltovarmuutta ja laitteen latauksen kestoa.

Lopuksi keskustelu ohjattiin tuotteen jatkokehittämisessä huomioitaviin ja ratkaistaviin asioihin, joita yhteiskehittelyn aikana ei vielä ollut tullut esille. Esille nousivat esimerkiksi tuotteeseen liittyvät tietosuoja-asiat, tuotteen yhteensopivuus ja liitäntä sosiaali- ja terveydenhuollossa käytössä oleviin erilaisiin järjestelmiin.

Fasilitoijat Panu Karhinen ja Leila Lintula kirjoittivat muistiin osallistujien kommentit. Kuuntelemisen ja yhteisen ymmärryksen lisääminen on keskeistä. Istumassa Tuomas Rajala, Maija Hyttinen ja Toini Harra.

Yhteiskehittelyn merkitys osallistujille

Yhteiskehittelyn reflektoinnissa haettiin osallistujien kokemuksia yhteiskehittelystä tuotteen kehittämisen toimintatapana ja sen merkityksestä itselle.

Kokemusten esille saamisessa käytimme avoimia kysymyksiä. Jokainen osallistuja vastasi kahteen valitsemaansa kysymykseen:

  1. Minusta mielenkiintoista oli tänään…
  2. Minusta uutta oli tänään…
  3. Minusta hyödyllistä oli tänään…
  4. Olisin toivonut enemmän…

Yrityksen edustajan kokemukset yhteiskehittelystä olivat positiiviset. Hän piti ammattilaisten näkemyksiä ja osallistujien innostusta tuotetta kohtaan tärkeinä jatkokehittämisen kannalta.

Muut osallistujat pitivät yhteiskehittelyä mielenkiintoisena tapana toimia. Se sai aikaan hyvää, mielenkiintoista ja monipuolista keskustelua tuotteesta. Tuotteesta ja käyttäjän tarpeista löytyi yhtymäkohtia. Yhteiskehittelyssä päästiin keskustelemaan konkreettisista käytännön tilanteista ja kehittämistoiveet nousivat esille. Osallistujat pitivät tärkeänä tuotetteen kokeilumahdollisuutta.

Toteutuivatko odotukset ja mitä seuraavaksi

Yhteiskehittelytilaisuus lopetettiin tarkastelemalla osallistujien odotuksia sekä niiden  toteutumista. Lisäksi yrityksen kanssa sovittiin yhteistyön jatkamisen seuraavista askeleista. Tilaisuus päätettiin kiittämällä osallistujia aktiivisesta osallistumisesta yhteiskehittelyyn. Yhteiskehittely saattoi rikastavalla tavalla yhteen tuotteen käyttäjät ja kehittäjät.

Kirjoittajat:

  • Toini Harra on koulutukseltaan toimintaterapeutti, FL ja YTT. Hän työskentelee yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Toini on toiminut käyttäjälähtöisyyden asiantuntijana ja tutkijana PaDigi-hankkeessa ja toimii projektipäällikkönä hankkeessa 6Aika: Hippa – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista älykkään teknologian avulla.
  • Leila Lintula on koulutukseltaan toimintaterapeutti ja THM. Hän työskentelee osaamisaluepäällikkönä Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Osallistuminen ja toimintakyky -osaamisalueella. Leila on toiminut käyttäjälähtöisyyden tutkijana PaDigi-hankkeessa ja toimii hyvinvoinnin ja osallistumisen asiantuntijana hankkeessa 6Aika: Hippa -Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista älykkään teknologian avulla. Hän on kiinnostunut yksilön selviytymisestä arjessa ja sitä tukevista ratkaisuista.

Kuvat: Minna Kilpeläinen

Lähteet:

Harra T. & Lintula L. (2018). Käyttäjälähtöisyys älykkään palveluasumisen kehittämisessä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavana osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-099-1

Harra T., Mäkinen E. & Sipari S. (2012). Yhteiskehittelyllä hyvinvointia. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

6Aika: Hippa – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla (2018). Saatavana osoitteessa: https://6aika.fi/uusi-hippa-hanke-kehittaa-alykasta-palveluasumista/

Kokkonen J. (2012). Fasilitoinnin ulkoiset puitteet. Teoksessa Yhteistoiminnan rakentajat. Kokemuksia fasilitoinnista. (Toim.) Linkola J. & Kokkonen J.. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuri ja luova ala. Saatavana osoitteessa: https://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/TK/Julkaisut/pdf/2012_linkola_yhteistoiminnan_rakentajat_MIKRO.pdf

Laudan L. (1996). Beyond Positivism and Relativism. Boulder: Westview Press.

Liikkanen L. (2018). Value Proposition Canvas suomeksi. Saatavana osoitteessa: https://medium.com/value-stream-design/value-proposition-canvas-suomeksi-f102e6c61873

Rittel H. W. & Webber M. M. (1973). Dilemmas in a General Theory of Planning. Policy Sciences(4), 155–169.




TutkimusYleinen

19/02/2019 - Minna Kilpeläinen

Tammikuun 2019 uutiskirje


Kehittäjäklubissa muotoiltiin haasteita: Älykkään palveluasumisen innovaatiokilpailu Oulussa

HIPPA käynnisti ensimmäisen innovaatiokilpailun älykkäiden tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi Oulussa. Hankkeessa etsitään ratkaisuja, jotka 1) aktivoivat turvalliseen ulkona liikkumiseen ja 2) parantavat asukkaiden, ammattilaisten ja koko asumisyhteisön turvallista, digitaalista viestintää. 

Voittajat pääsevät ilmaiseksi mukaan tuote- ja palveluratkaisujen yhteiskehittämis-, testaus- ja kaupallistamistoimenpiteisiin (arvoltaan 500 – 5.000 euroa / toimenpide). Palkinto on yritykselle EU:n tukea de minimis -ehdon mukaisesti. 

Kilpailuun osallistutaan kirjallisesti, ja ehdotuksia voi lähettää 15.2.2019 asti. Mukaan pitää ilmoittautua 7.2.2019 mennessä. Kilpailuehdotus voi olla alustava idea tai jo pidemmälle mietitty tuote- tai palvelukonsepti. 

Älykkään palveluasumisen innovaatiokilpailuja pidetään hankkeen aikana 2-3 jokaisella toteuttajapaikkakunnalla: Oulun lisäksi Tampereella ja Helsingissä. Mukaan voivat hakea kaikki suomalaiset älyratkaisuja kehittävät yritykset, joilla on y-tunnus. Helsingin ja Tampereen kilpailuihin liittyy pitchausosuus.

Katso tarkemmat osallistujan ohjeet täältä.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Kirsi Jokinen, projektipäällikkö / Oamk

Oulun kehittäjäklubissa laaja kirjo asiantuntijoita – kehittäjäklubilaiset muotoilivat haasteet innovaatiokilpailuun

Oulun toimijat ja alueelliset sidosryhmät kokoontuivat kehittäjäklubina ensimmäisen kerran yhteisen pöydän ääreen Oulun kaupungin Kirkkotorin koulutuskeskukseen 23.1.2019. Tapaamisen teemoina olivat kehittäjäklubitoiminnan käynnistäminen sekä alueellisen toiminnan ja innovaatiokilpailun suunnittelu. Ensimmäisessä tapaamisessa oli mukana noin 20 henkeä.

Lue juttu täältä.

HIPPA-hankkeen yhteiskehittelyt alkaneet – yritysten kiinnostus yllätti

HIPPA-hankkeen yritysten kanssa toteuttamat kehittämisprosessit ovat alkaneet. Hankkeen puitteissa tukipalveluja on vuoden 2020 loppuun mennessä tavoitteena antaa 80 yritykselle. Vuoden 2019 alussa aloittavia yrityksiä on kertynyt jo yli kolmekymmentä. 

Hankkeessa suunnitellaan yrityskohtaisesti räätälöidyt prosessit, joihin sitoutuu niin palvelukeskuksia ja hankkeen asiantuntijoita kuin omaisia ja alan yhdistyksiäkin. 

Laillisesti yhteensopivia älyratkaisuja arvoverkkoajattelulla

Terveysteknologian sääntelyn asiantuntija ja EU:n ACTIVAGE:n Suomen projektinvetäjä Rauno Saarnio SE Innovationsista puhui tiistaina 22.1.2019 Metropoliassa Sitran Soteuttamo 2.0 -kiertueen tilaisuudessa hyvinvointiteknologian kehittämisen haasteista. Teknologia ei kehity yhteen suuntaan kulkevina arvoketjuina vaan arvoverkkona. EU:n ACTIVEAGE-projekti on tällä hetkellä yksi suurimmista ikääntyvien hyvinvointia edistävistä EU:n terveysteknologiahankkeista.

ACTIVAGE:ssa sekä suomalaisessa DigiRehab-konsortiossa on syntynyt edelleen laajeneva ekosysteemi, jossa yritykset ja korkeakoulut kehittävät paitsi älytuotteita ja -palveluja, myös standardeja laillisten ja toimivien rajapintojen löytämiseksi.

Lue lisää.

Facebookissa kerromme kuulumisia, vinkkaamme kiinnostavista koulutuksista ja jaamme aiheeseen liittyviä juttuja

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista.

TYKKÄÄ FACEBOOK-SIVUSTAMME

Pysy mukanamme!

TILAA UUTISKIRJE

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen


Uutiskirje

19/02/2019 - Tarja Heinonen

”On tämä mukavampaa kuin valkoista seinää tuijottaa”

HIPPA-hankkeen ensimmäinen käyttäjätestaus starttasi Tampereella

Testaus käynnissä hyvällä fiiliksellä. 
Opiskelijat seuraavat, kun Helinä Rokkanen alkuverryttelee metsämaisemassa.

Ilahtuneita kommentteja kuuluu Tampereen Härmälässä Kuuselakeskuksen kuntosalista. Siellä Kuuselakeskuksen asukkailla ja Lähitorin asiakkailla on mahdollisuus kokeilla Medeka Oy:n harjoitteluohjelmistoa tammi-helmikuun aikana. Kyseessä on 6Aika HIPPA- hankkeen ensimmäinen yrityksen kanssa toteutettava tuotetestaus.

”Hyvä tapa nähdä maailmaa – muutakin kuin Härmälää!”

Pirkanmaan Senioripalvelut Oy toimii hankkeessa TAMKin autenttisena testausympäristönä. Tampereella ja Härmälässä sijaitseva Kuuselakeskus on yksi sen senioritaloista. Kuntosalilla käy sekä talon asukkaita että lähellä asuvia Lähitorin asiakkaita harjoittelemassa ohjatusti tai itsenäisesti. Kokeilu pohjasi yritykseltä tulleeseen tarpeeseen saada tuotteesta käyttäjäpalautetta juuri ikäihmisiltä. Medeka Oy:n harjoitusohjelma on saattanut tulla jo tutuksi urheilijoiden tai kuntoilijoiden parissa, mutta nyt yrityksen mielenkiinto on laajentaa markkinaa myös ikäihmisille.

Testaus suunniteltiin huolellisesti yhteistyössä TAMKin, Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n sekä Medeka Oy:n kanssa. Testauksen tavoitteena oli saada palautetta ja kokemuksia siitä, miten tuote soveltuu ikääntyneiden käyttöön, motivoiko ohjelmisto käyttäjiä harjoittelemaan enemmän sekä miten käyttäjät kokevat tuotteen käytettävyyden.

Huolellinen suunnittelu ja tuotteen käyttöönotto varmistaa onnistuneen testausprosessin. Harjoitteluohjelmistoa olivat ottamassa käyttöön Kimmo Ahokanto ja Kalle Punto Medeka Oy:stä, opiskelija Maija Hurskainen, projektipäällikkö Tarja Heinonen TAMKista, opiskelija Martti Rajala ja fysioterapeutti Marianne Lepistö Kuuselakeskuksesta.

Testauksen käytännön toteutus Kuuselakeskuksessa

Yhteiskehittelyn ja testauksen koordinoinnissa lankoja pitivät käsissään TAMKin osahankkeen projektipäällikkö Tarja Heinonen sekä projektikoordinaattori Suvi Hagström.  Testauksen käytännön toteutukseen saatiin tuoretta silmää TAMKin fysioterapeuttiopiskelijoilta Maija Hurskaiselta ja Martti Rajalalta. Viisi viikkoa kestävä Ikääntyneiden fysioterapia -harjoittelujakso toteutui opiskelijoiden kohdalla sopivasti Kuuselakeskuksessa. Osana käytännön harjoitteluaan opiskelijat osallistuivat Hippa-hankkeeseen harjoitusohjelman testaajina.

Opiskelija Maija Hurskainen opetteli itse käyttämään ohjelmistoa
ennen kuin varsinainen testaus alkoi.

Medeka Oy:n harjoitusohjelmassa on valittavissa luonto- tai kaupunkireittejä, joita voi esimerkiksi kuntopyöräillessä tai juoksumatolla juostessa katsoa ja ikään kuin kulkea valitsemassaan maisemassa. Kuuselakeskuksen kuntosalilla ohjelmisto asennettiin televisioon, jonka eteen sijoitettiin NuStep-laite. NuStep on istuma-asennossa käytettävä crosstrainer (HUR). Senioritalon asukkaille ja Lähitorin asiakkaille NuStep on oivallinen, koska se mahdollistaa käytön laajalle käyttäjäryhmälle.

Ikäihmisten mielipiteet tärkeintä

Yhdessä Kuuselakeskuksen fysioterapeutin Marianne Lepistön kanssa opiskelijat saivat vaivatta tarvittavan määrän innokkaita ikäihmistä kokeilemaan kuntosalille tullutta uutta laitetta. Yhteensä testaukseen osallistui 20 ikäihmistä. Iältään he ovat 64-90-vuotiaita ja pääosin Lähitorin asiakkaita. Liikuntatottumuksiltaan suurin osa on hyvinkin aktiivisia, mutta kokonaisuudessaan testaajaryhmä oli kuvaava otos heterogeenisestä ikäihmisten joukosta.

Onnistuneen testauksen mahdollisti opiskelijoiden selkeä ja perusteellinen ohjaus laitteen käyttöön. Myös ”markkinointi” vaikuttaa testattavien löytymiseen. Tärkeää on, että testattavat eivät koe olevansa itse testauksen kohteena vaan se, että heidän kokemuksensa ja palautteensa tuotteesta on se tärkein asia.

Helinä Rokkanen testaamassa Medekan NuStepia.

Alkuun ohjelmiston käyttö tapahtui vain ohjatusti, mutta kolmannen viikon aikana seniorit saivat testata NuStepia omatoimisesti. Opiskelijat tekivät ohjelmiston käyttöohjeet kuntosalin seinälle ja heti olikin innokas seniori ollut NuStepilla itsenäisesti polkemassa. Yhdessä toisen kuntoilijan kanssa olivat laittaneet maiseman pyörimään ja alkuverryttely kuntosalitreeniin pääsi alkamaan.

Matkailemaan tai luontomaisemiin treenin ohella

Testauksen ansiosta harjoitusohjelmasta saatiin paljon arvokkaita kokemuksia sitä kokeilleilta ikääntyneiltä. Luontoreitit vaikuttavat miellyttävän käyttäjiä enemmän. Maisemat herättävät käyttäjissä mm. muistoja omista matkoista ja ajatuksia metsän mahdollisista eläimistä ja kasvilajeista.

Pariisin reitillä muisteltiin omaa matkaa kaupunkiin. Kaupunkimaiseman valinneet testattavat tekivätkin reittivalinnan usein sen perusteella, missä kaupungeissa he olivat itse käyneet. Yksi testattu valitsi reitin siksi, koska hänen ystävänsä asuu kyseisessä kaupungissa. Kaupungin historia taas oli yhden testatun valintaperuste

”Riemukaaressa on muuten portaat ja siellä oli taidenäyttely!”

Käyttäjät mainitsivat, että reitit ja kauniit maisemat herättävät uteliaisuutta ja kiinnostusta. Tämä tuo heidän mielestään lisäväriä harjoitteluun. Kuultiin myös kommentteja ajan nopeasta kulumisesta; ihmeteltiin, että joko 10 minuuttia jo meni. Kaikki testaajat suosittelisivat ohjelmistoa muille ikääntyneille. Suositustaan he perustelivat mm. seuraavasti: vaihtelun ja uusien asioiden kokeminen, saa ajatukset muualle, aktivoi mielialaa, kannustaa polkemaan enemmän ja antaa sisältöä liikunnalle. Perusteluna mainittiin myös, että jos ei pääse liikkeelle, niin voisi silti katsella maisemia.

Medekan harjoitteluohjelmassa on valittavissa yli 30 kaupunki- tai luontoreittiä.

Mitä yhteiskehittely antoi?

Testauksen kallistuessa iltapuolelle järjestettiin Kuuselassa yhteinen palautetilaisuus, jossa summattiin kokemuksia eri osapuolilta.  Yrityksen näkökulmasta toteutus antoi arvokasta palautetta aidoilta käyttäjiltä.

”Ihan huippu”, kiteyttivät Kalle Punto ja Kimmo Ahokanto Medeka Oy:stä. ”Annoimme toteuttajille vapaat kädet toimia ja se kannatti – kaikki odotuksemme toteutuivat. TAMKin yhteistyö toimi loistavasti ja saimme äänemme kuuluviin hienosti. Projektin yhteyshenkilöt olivat sopivan rentoja ja palavereissa oli mukava olla. Olemme enemmän kuin tyytyväisiä, että lähdimme tähän mukaan!”

Kiitosta sai myös nopeasti ja suunnitelmallisesti toteutettu testaus, jonka HIPPA-hanke mahdollisti. Saatu palaute tuki yrityksen ennakkoajatusta, että ohjelmisto soveltuisi hyvin myös ikääntyneille. Testauksen päähenkilöiltä, ikääntyneiltä, kysyttiin testauksen yhteydessä myös kehittämisajatuksia ohjelmistoon, joten he pääsivät ikään kuin suunnittelijoina mukaan tuotekehitykseen. Useimmat testattavat suhtautuivat ohjelmistoon ja sen kokeiluun suurella mielenkiinnolla ja avoimin mielin.

Myös Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n esimiesjoukko kuulosteli innostuneena yhteenvetoa kokemuksista. Pirkanmaan Senioripalvelut Oy kiinnostui jatkamaan testauksen jälkeen ratkaisun käyttöä senioritaloissa. Medeka Oy:n harjoitusohjelman helppo siirrettävyys eri senioritalojen välillä nähtiin hyvänä ominaisuutena.

Opiskelijat, kuntoutuksen tulevat ammattilaiset, kokivat osallistumisen hankkeeseen ja testaukseen opettavaiseksi ja avartavaksi – kokemus toi näkemystä hankkeen toteuttamiseen ja käytännön kuvioihin.

”Oli mukavaa osallistua toteutukseen, jossa ajatuksena on etsiä motivaatiotekijöitä ikääntyneiden liikunnalle, koska koemme sen tärkeäksi”, Maija Hurskainen ja Martti Rajala kertoivat.

Myös ikääntyneiden kohtaaminen antoi positiivisia kokemuksia.

”Oli antoisaa kommunikoida ikääntyneiden ihmisten kanssa vähän syvällisemmin. Ihmiset ehkä avautuivat enemmän testaustilanteessa, kuin muuten olisivat tehneet. Testauksen toteuttaminen sujui hyvin, ehkä jopa paremmin kuin odotimme. Ihmiset lähtivät tosi hyvin mukaan.”

Kirjoittajat: Tarja Heinonen ja Suvi Hagström / TAMK
Kuvat: Suvi Hagström

ToimintaYleinen

29/01/2019 - Minna Kilpeläinen

Laillisesti yhteensopivia älyratkaisuja arvoverkkoajattelulla

Terveysteknologian sääntelyn asiantuntija ja EU:n ACTIVAGE:n Suomen projektinvetäjä Rauno Saarnio SE Innovationsista puhui tiistaina 22.1. Metropoliassa Sitran Soteuttamo 2.0 -kiertueen tilaisuudessa hyvinvointiteknologian kehittämisen haasteista. Teknologia ei kehity yhteen suuntaan kulkevina arvoketjuina vaan arvoverkkona. EU:n ACTIVEAGE-projekti on tällä hetkellä yksi suurimmista ikääntyvien hyvinvointia edistävistä EU:n terveysteknologiahankkeista.

https://twitter.com/minnaliik/status/1087695116352008193

ACTIVAGE:ssa sekä suomalaisessa DigiRehab-konsortiossa on syntynyt edelleen laajeneva ekosysteemi, jossa yritykset ja korkeakoulut kehittävät paitsi älytuotteita ja -palveluja, myös standardeja laillisten ja toimivien rajapintojen löytämiseksi.

Sääntelyn mukaista tuotekehitystä vaaditaan senkin vuoksi, että tuotteet olisivat yhteensopivia muiden, niihin liitettävien järjestelmien kanssa.

“Kun tuote on MDR- ja CE-merkkihyväksytty, on mahdollisuus saada akkreditointi firmaan, jonka yhteyteen tuote halutaan. Käytössä olevan laatujärjestelmän mukaan firma verifioi tuotteen ja antaa sertifikaatin seinälle. Se tosin voi lähteäkin sieltä yhtä nopeasti kuin se sinne tuli”, Saarnio sanaili.

Suomessa terveysteknologian ja -järjestelmien saattaminen GDPR – ja MDR-säädösten mukaiseksi on Saarnion mukaan  jäänyt viime tippaan.

“GDPR-lainsäädäntö (General Data Protection Regulation), uusi MDR-lainsäädäntö (Medical Device Regulation) ja accessibility- eli saavutettavuuslainsäädäntö määrittelevät aika hyvin minimistandarditason. Varsinkin GDPR ja MDR yhdessä tuovat terveysteknologian kehittämiselle nyt haastetta”, Saarnio sanoi.

Terveysteknologiaa kehittäville yrityksille tuotteiden ja palveluiden päivittäminen tietoturvaltaan sekä laatujärjestelmien mukaan laillisiksi on Saarnion mukaan juuri nyt valtava haaste. Aikaa ei ole paljon, sillä tuotteiden on oltava MDR:n osalta laillisella tasolla vuoteen 26.5.2020 mennessä. Se teettää paljon työtä, johon varsinkaan pienyritykset eivät ole välttämättä varautuneet riittävällä tavalla. Tuotteen kehittäminen itsessään vaatii aikaa, asian osaavaa työvoimaa ja rahaa.

Myös suuremmilla sote-alan organisaatioilla on vielä paljon tehtävää. Saarnion mukaan HUS on tiennäyttäjä Suomessa, mutta muissa Suomen sairaaloissa työ on pahasti kesken.

Neuvontaa hankalasti saatavilla

GDPR-säädöksistä on tarjolla paljonkin tietoa, mutta terveysteknologian tietoturvakysymyksissä ja muiden laatuvaatimusten selvittämisessä (MDR) saisi Saarnion mukaan olla enemmän neuvontaa. Ministeriötason opastukseen ja asiaan perehtyneen työvoiman määrään Saarnio on pettynyt. Valviran sivuilta aiheesta löytyy kuitenkin tietoa. Yhtenä käytännöllisenä työkaluna Saarnio mainitsee ilmaisen Lean Entries -palvelun (www.leanentries.com).  

Heikki Pitkänen, joka oli aikaisemmin SGS:n medtech-sertifioinnin vetäjä Tampereella, kehitti yritysten avuksi Entries -nimisen tuotteen, jossa pääsee käymään läpi oman tuotteen statuksen lainsäädäntöön nähden. Sen auttaa selvittämään, joutuuko tuotteensa kehittämään MDR:n tai IVDR:n mukaan, ja jos joutuu, niin minkä riskiluokan mukaan”, Saarnio sanoi.

“Startupina suurin haasteemme on alamme globaalien markkinoiden (eli regulaatiokonsultoinnin) sirpaleinen tarjonta”, Heikki Pitkänen kertoi ja toivoi, että asian kanssa painiskelevat löytäisivät tämän palvelun äärelle.

“Tuotteemme on globaalisti hyödynnettävissä kaikille, jotka tulevat Euroopan markkinoille. Erityisesti innovaatiokeskittymät, kuten korkeakoulut, hyötyvät tuotteesta.Tilaajiemme joukossa on myös konsultteja ja jopa henkilöitä, jotka tukevat Euroopan Komissiota alan lainsäätäjänä”, Pitkänen sanoi.

Saarnion mukaan työtä tekemään tarvitaan tavallisesti ylemmän korkeakoulututkinnon omaava henkilö, jolla on yhden vuoden kokemus MDR-tuotteiden kehittämisestä. Heitä ei ole vielä kovin paljon Suomessa.

Arvoketjuista arvoverkkoihin

Yhteisissä ekosysteemeissä toimivat yritykset ja korkeakoulut voivat Saarnion mielestä luoda arvoverkon, jonka mukaan tuotteet ja palvelut on mahdollista kehittää säädösten mukaisiksi toinen toistaan tukien. Saarnio on ollut mukana määrittelemässä käytäntöjä EU:n 3,5-vuotisessa Horisontti 2020 -rahoituksen saaneessa kärkihankkeessa, ACTIVAGE:ssa. ACTIVAGE:ssa pyritään parantamaan iäkkäiden ihmisten kotona asumista mm. varustamalla koteja etähoito- ja aktivointilaitteilla. Projektin jäsenmaissa on 9 deployment sitea eli testausympäristöä. Suomessa testausta tehdään 600 kohteessa mm. Turussa, Oulussa, Helsingissä ja Tampereella.

ACTIVEAGE:n yhteistyö on kansainvälisesti laajaa: sitä tehdään yhteensä 7 eri EU-maassa.  Partnereita on yhteensä 49 ja koordinaattorina toimii Medtronic. Suomesta partnereina ovat SE Innovations, Turun ammattikorkeakoulu, GoodLife Technology ja eHoiva.

Suomessa Saarnio on pyrkinyt laajentamaan verkostomaisen arvontuottamisen hyötyjä perustamalla yhdessä Serious games -asiantuntijan, Mika Luimulan kanssa vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvan DigiRehab-konsortion, johon on jatkuvasti hakijoita. Jokainen mukana oleva yritys ja korkeakoulu tuo verkostoon arvoa, josta on hyötyä puolin ja toisin. Jäsenet tuovat konsortioon paitsi osaamistaan, myös asiakasverkostoaan.

Rauno Saarnio on suomalaisen, iäkkäille tarkoitetun terveysteknologian sanansaattaja.

“Arvoverkkoajattelussa jokaisen jäsenen arvo nousee. Haemme sellaisia strategisia partnereita, joilla on parasta kansallista tai kansainvälistä osaamista. Mukaan tullaan ensin vuoden koeajalle ja sitten vakituiseksi jäseneksi”, Saarnio kertoi.

“Arvioimme ensin nykytuotteen tilan ja pohdimme, mihin se on muuntautumassa. Arvioidaan aiemmat arvoketjut ja se, kuinka se on muuttunut tähän mennessä. Esimerkiksi kuntoutustuotteiden kohdalla ennen se joka oli kaikista tärkein arvoa tuottava ketjun osa oli se, joka teki fysioterapia-ohjelman. Uudessa digitaalisessa tuotteessa hänellä on pieni arvo enää, koska terepeutti on digitalisoitu ja automatisoitu ja arvoketjun taakse on rakennettu analytiikkaa, jonka avulla mitataan potilaan kuntoutumista”, Saarnio selitti.

Arvoketjujen kehittämisestä päästään toimivaan arvoverkkoon, kun mukaan liittyy eri alojen osaajia.

“Meillä on mukana laajasti eri alojen osaajia, kuten kognitiivisten toimintojen, kuva- tai musiikkiterapian tai virtuaalipelien alalta jne. Kun spesialistit ymmärtävät, mitä digitaalisuus voi parhaimmillaan tuoda alalle, koko ryhmä alkaa tehdä oikeita asioita”, Saarnio sanoi.

“DigiRehabissa on myös GDPR- ja MDR-spesialisteja, jotka varmistavat tuotteiden laillisuuden. Se on ehto konsortiossa mukana olemiselle. Ja viestinnässä olemme saaneet apua toimittaja Jan Erolalta, joka on vetänyt Slushin side eventiä Smashia.”

Saarnio löysi paljon yhtymäkohtia oman työnsä ja HIPPA-hankkeen välillä. Saarnio onkin nyt yksi HIPPA-hankkeen Helsingin kehittäjäklubin jäsenistä.

https://twitter.com/search?f=tweets&vertical=default&q=%23soteuttamo&src=typd

Muistisairaiden yhteydenpitomahdollisuuksia kehitettävä

Saarnion mukaan tällä hetkellä tarpeellisimpia teknologiainnovaatioita ovat muistisairaiden elämää helpottavat ratkaisut. Kohderyhmä laajenee koko ajan, mutta teknologiatuotteiden kilpailua on vähän.

“Muistisairaat ovat myös kaikkein vaikein kohderyhmä”, Saarnio totesi.

Saarnio on yhdessä yhtiökumppaninsa Rami Mäkelän kanssa kehittänyt ikäihmisten, omaisten ja kotihoidon välistä yhteydenpitoa helpottavan SeniorSome-palvelun. Palvelun kehittäminen lähti Saarnion ja yhtiökumppanin läheisten kokemuksista.

“Oli vaikeaa seurata läheisten tuskaa siitä, että yhteydenpito oli muistisairaan kanssa niin hankalaa”, Saarnio muistelee.

Muistisairaille pitäisi Saarnion mielestä kehittää tuotteita, jotka ovat mahdollisimman huomaamattomia ja automatisoituja, vastaavia kuin vaikkapa valaistusta tai vesihanoja säätelevät liikeohjatut tuotteet ovat.

SeniorSome toimii laitteessa, jossa yhdistyvät tabletti, TV, puhelin ja tietokone. Pääkäyttäjän portaalista voidaan määritellä, ketkä voivat olla ikäihmiseen yhteydessä niin ääni- kuin videopuheluin. Laite vastaa automaattisesti tai esittää erilaisia muistutusvideoita ja toimintakykyä tukevia videioita. Palveluun on integroitavissa myös paikannusranneke ja myöhemmin myös erilaisia kodinturvahälyttimiä.

Laitetta kehitettiin askel kerrallaan eri käyttäjäryhmien toiveiden mukaan. Aluksi kehittäminen eteni sen mukaan, mitä käyttäjillä tuli mieleen toivoa.

“EU mahdollisti, että saamme jakaa Suomessa neljässä kaupungissa 600 laitteistoa ilmaiseksi muistisairaille asukkaille sekä kotihoidossa että hoivayksiköissä. Määrittelimme KPI:t (key performance indicator) eli mitä halusimme mitata ja miksi ja mitä olennaista mittaustuloksissa on. Käyttäjistä kerätyn informaation avulla sitten pyrimme tehostamaan, parantamaan, leanaamaan ja kehittämään uusia prosesseja ja tuotteita asiakkaiden tarpeiden mukaan”, Saarnio kiitteli.

Tietoisuuden levittäminen tuotteesta on vaatinut paljon.

“Meillä on varmaan toista tuhatta asiakaskäyntiä takana. Kiinnostus heräsi voimakkaasti sen jälkeen, kun pääsimme ACTIVAGEen mukaan ja kumppaniksi näyttelijä Jarmo Mäkisen, joka on pitänyt aika paljon meteliä lehdistössä. Ja kun on hyvä tuote, niin ihmiset kiinnostuvat”, Saarnio kertoi.

Vinkkejä MDR- ja GDPR-säädöksistä:

Valvira: Lääkinnällisten laitteiden asetukset

Paul Brooks 15.6.2017. 6 Things You Need to Do to Prepare for the New EU Medical Devices Regulation. RAPS. Regulatory Affairs Professionals Society.

Petteri Järvinen 7.5.2018. Onko yrityksesi valmis gdpr-aikaan? Näillä työkaluilla voit arvioida. TIVI.

Tietosuojavaltuutetun toimisto: Usein kysyttyä EU:n tietosuoja-asetuksesta.


AiheYleinen

28/01/2019 - Kirsi Jokinen

Oulun kehittäjäklubi muotoili ensimmäisen innovaatiokilpailun haasteen

6Aika: HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeen Oulun toimijat ja alueelliset sidosryhmät kokoontuivat kehittäjäklubina ensimmäisen kerran yhteisen pöydän ääreen Oulun kaupungin Kirkkotorin koulutuskeskukseen 23.1.2019. Tapaamisen teemoina olivat kehittäjäklubitoiminnan käynnistäminen sekä alueellisen toiminnan ja innovaatiokilpailun suunnittelu. Ensimmäisessä tapaamisessa oli mukana noin 20 henkeä.

Klubilaisina laaja kirjo asiantuntijoita

Kehittäjäklubi koottiin alueen sidosryhmistä siten, että ammattilaisten, asukkaiden ja omaisten ääni saadaan laajalti kuulumaan kehittämistoiminnassa. Tapaamiseen osallistui asiantuntijoita Oulun kaupungin hyvinvointipalveluista, Oulun ammattikorkeakoulusta ja Oulun Palvelusäätiöstä. Edustettuina olivat Oulun vanhusneuvosto, Oulun vammaisneuvosto, Oulun maahanmuuttajaneuvosto sekä Oulun seudun omaishoitajat ry. BusinessOulu toi mukaan yritysten ja yritysverkostojen näkökulmaa sekä Sivakka Oy vuokra-asuntojen rakentamisen näkökulmaa. Kehittäjäklubitoiminnassa on mukana myös Oulun Seudun Muistiyhdistys sekä palveluasumisen tuottajia, henkilöstöä ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Erityisosaamistaan klubiin tuovat Oulun kaupungin asumisen asiantuntija sekä esteettömyyskoordinaattori.

Uutta toimintakulttuuria luomassa

Kehittäjäklubin tavoitteena on luoda uutta kehittämiskulttuuria palveluasumiseen ja kotona asumisen tukemiseen. Kehittäjäklubin tehtävänä on tukea hankkeen alueellisten toimenpiteiden suunnittelua, toteutusta ja mallintamista. Kehittäjäklubin toiminnan kautta hankkeen tuloksia juurrutetaan osaksi yhteistoimintaa älykkään palveluasumisen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi. Kehittäjäklubi kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

Käyttäjälähtöisyys älykkäiden palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä

HIPPA-hanke kehittää käyttäjälähtöisesti älykkäitä palveluita tai tuotteita, jotka tukevat palveluasumista sekä kotona-asumista. Käyttäjien toiveita ja tarpeita on tärkeä kuunnella heti alkuun. Oulussa asiakastarpeiden kerääminen aloitettiin ikäihmisistä, mikä toteutettiin opiskelijatyönä vuoden 2018 lopussa. Tarpeita kerättiin haastatteluissa ja työpajoissa:

  • ilman kotihoitoa kotona asuvilta
  • kotihoidon piirissä olevilta kotona asuvilta
  • kuntouttavassa päivätoiminnassa ja vuorohoitojaksoilla käyviltä kotona asuvilta sekä
  • tehostetun asumispalvelun asukkailta ja omaisilta

Tarvekartoituksen pohjalta avataan Oulussa pk- ja start up -yrityksille innovaatiokilpailu, jossa on tavoitteena löytää älykkäitä asumiseen liittyviä palveluja ja tuotteita.

Keväällä 2019 jatketaan tarpeiden ja toiveiden keruuta erityisryhmiltä sekä palveluasumisen henkilöstöltä. Syksyllä järjestetään tämän pohjalta toinen innovaatiokilpailu, johon kehittäjäklubi pääsee jälleen valitsemaan haasteet.

Asiakastarpeista innovaatiokilpailun haasteiksi

HIPPA-hanketiimi muotoili ikäihmisten tarvekartoituksessa esiin nousseet tarpeet haasteiden muotoon. Haasteet esiteltiin kehittäjäklubille. Kehittäjäklubi valitsi äänestämällä kaksi tärkeintä haastetta, jotka tuodaan yritysten ratkaistavaksi innovaatiokilpailussa. Kilpailussa etsitään ratkaisuja turvalliseen ulkona liikkumiseen sekä asukkaiden, ammattilaisten ja koko asumisyhteisön turvalliseen, digitaaliseen viestintään.

1) Aktivointi turvalliseen ulkona liikkumiseen / älykäs pihapiiri

  • Liikkumisen, näkemisen, kuulemisen, muistamisen, hahmottamisen tai kommunikoinnin vaikeuksista huolimatta henkilöllä on halu ulkoilla, käydä postilaatikolla, hoitaa puutarhaa, viedä roskat tai käydä lähikaupassa. Kaatumisen ja eksymisen pelko tuovat turvattomuutta ulkona liikkumiseen estäen kotoa poistumisen.

2) Asukkaiden, ammattilaisten ja koko asumisyhteisön turvallinen, digitaalinen viestintä vastaten mm. seuraaviin tarpeisiin:

  • Liikkumisen, näkemisen, kuulemisen, muistamisen, hahmottamisen tai kommunikoinnin vaikeuksista huolimatta henkilöllä on halu saada tietoa talon tapahtumista ja olla yhteydessä muihin asukkaisiin joko kahden kesken tai erilaisissa ryhmissä.
  • Asukkaan ja kotiin tulevan työntekijän luottamuksellisen kohtaamisen mahdollistamiseksi tulisi työntekijän päästä helposti ja nopeasti tutustumaan asukkaan tapoihin ja tottumuksiin sekä hänelle merkityksellisiin asioihin etukäteen. Myös asukkaan tulisi päästä helposti tutustumaan kotiin tulevaan työntekijään. Työntekijöiden vaihtuvuus aiheuttaa asukkaalle turvattomuutta ja heikentää asioiden sujuvuutta.

Tärkeitä näkökulmia esiin

Tapaamisessa keskustelu kävi vilkkaana. Klubilaiset pohtivat niin teknologian käyttämisen kuin ylipäätään mielekkään asumisen haasteita.

”On hyvin tärkeää huomioida käyttäjät ja heidän mahdollisuutensa teknisten laitteiden käyttöön erilaisten tuotteiden ja palveluiden kehittelyssä.”

”Palveluasumisen turvallisuutta ja itsenäisyyttä voitaisiin kehittää vielä monin tavoin erilaisissa asumisyksiköissä, vaikka tekniset ratkaisut ovatkin kehittyneet.”

”Erityisryhmien teknologiset tuotteet ovat usein kömpelöitä käyttää, vaikka muutoin on saatavilla erittäin pitkälle kehitettyjä tuotteita.”

”Uskallus digitaalisten laitteiden käyttöön on usein heikkoa ikääntyneillä ihmisillä. Tähän asiaan tulee pyrkiä vaikuttamaan esim. digiopastuksella.”

”Oulun seuraavien asuntomessujen suunnittelussa olisi hyödyllistä huomioida ikäihmisten asumisen tarpeita.”

”On tärkeää huomioida myös kotona yksin asuvien rooli. Vain osa ikääntyneistä asuu palveluasunnoissa.”

”Apuvälineiden ja palveluiden käyttöön perehdyttäminen on tärkeää.”

Kehittäjäklubi kehittyy

HIPPA-hanketiimi keräsi tilaisuuden jälkeen osallistujilta sähköisesti palautetta itse tilaisuudesta sekä ideoita kehittäjäklubitoimintaan Oulun alueella. Toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Teksti:
Kirsi Jokinen, projektipäällikkö / Oamk
Päivi Meriläinen, projektipäällikkö / Oulun kaupunki, Haukiputaan asumispalvelut

Kuvat: Mikael Jurvelin



TapahtumatYleinen

09/01/2019 - Minna Kilpeläinen

Joulukuun uutiskirje 2018

Yritysyhteistyön mahdollisuudet ja kriteerit selviksi – HIPPA-hankkeen ovet ovat auki

Joulukuussa 2018 HIPPA-hankkeessa tutustuttiin Tampereen testausympäristöihin ja kehitettiin kaupallistamisen toimintamalleja yritysyhteistyöhön. HIPPA kävi myös Slushissa, jossa yhteistyötä viritettiin useiden yritysten kanssa.

Vuoropuhelu yritysten kanssa on alkanut Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Myös innovaatiokilpailuja suunniteltiin kevääksi. Ensimmäinen innovaatiokilpailu pidetään Oulussa tammikuun lopussa ja Tampereen ja Helsingin kilpailut pidetään maalis-huhtikuun vaihteessa. Pysy kuulolla tarkemmista tiedoista tammikuussa!

Myös ensimmäiset kehittäjäklubit kokoontuvat tammi-helmikuussa kaikilla toteuttajapaikkakunnilla. Mukaan  kutsutaan älykkääseen asumiseen ja iäkkäiden elämää parantavaan teknologiaan liittyviä asiantuntijoita, yrityksiä ja tuotteiden ja palvelujen käyttäjiä. 

Innovaatio- ja testausalustoja yrityksille – HIPPA luo väyliä kehittämiselle

Tampereen kehittäjäklubifoorumissa 3.12. jatkettiin tutustumista korkeakoulujen omiin tutkimus- ja testauslaboratorioihin. Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) oli esillä myös Pirkanmaan senioripalvelut Oy,  joka tarjoaa autenttisen testausympäristön HIPPA-hankkeessa. Foorumin varsinaisena teemana oli hankkeeseen osallistuvien yritysten palvelujen ja tuotteiden kaupallistaminen. Yrityksille halutaan pitää auki useampia ovia hankkeen tukien piiriin pääsemiseksi.

Lue juttu täältä.

Tunnelmia Tampereen kehittäjäklubifoorumista

HIPPA-hankkeen kehittäjät kävivät tutustumassa Tampereen ammattikorkeakoulun HeAt Labiin. Foorumissa viriteltiin myös ajatuksia lean-toimintamallista. 


Katso Facebook-sivultamme lisää kuvia tunnelmista.

Terveysteknologian kehittäjiä Slushissa

Syksyn 2018 Slush keräsi kattavan joukon terveysteknologian ja siihen kytköksissä olevien älykkäiden ratkaisujen toteuttajia. Yritykset olivat uteliaita mahdollisuudesta päästä testaamaan ja kehittämään tuotteita ja palveluita HIPPA-hankkeen kautta. Yhteiskehittelyn käytännön askelia aletaan tutkia tammikuusta 2019 lähtien. ​

Blogissamme on esittelyssä yhdeksän kiinnostavaa yritystä, jotka kehittävät parempaa palveluasumista palvelukeskuksissa ja  kotona.

Lue lisää

Facebookissa kerromme kuulumisia, vinkkaamme kiinnostavista koulutuksista ja jaamme aiheeseen liittyviä juttuja

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista.

TYKKÄÄ FACEBOOK-SIVUSTAMME

Pysy mukanamme!

TILAA UUTISKIRJE

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

HIPPA - Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla


Uutiskirje

19/12/2018 - Minna Kilpeläinen

Terveysteknologian kehittäjiä Slushissa

Tuhannet yritykset, kumppanit ja rahoittajat tapasivat toisensa jälleen Slushissa.
Kuva: Minna Kilpeläinen 

Syksyn 2018 Slush keräsi kattavan joukon terveysteknologian ja siihen kytköksissä olevien älykkäiden ratkaisujen toteuttajia. Yritykset olivat uteliaita mahdollisuudesta päästä testaamaan ja kehittämään tuotteita ja palveluita HIPPA-hankkeen kautta. Yhteiskehittelyn mahdollisuuksia aletaan tutkia tammikuusta 2019 lähtien.

Slushissa tutustuimme mm. näihin yhdeksään innovaatiivisia tuotteita ja palveluita kehittävään yritykseen.

  1. IOTAS
  2. Proximi
  3. Solentium Oy
  4. Kwork Innovations
  5. Wizense
  6. Physilect
  7. Carecode
  8. Gubbe
  9. Levos

1. IOTAS

Keski-Suomen ja pääkaupunkiseudun alueilla toimiva IOTAS Oy kehittää kotihoidon turvallisuutta parantavaa ranneketta, jossa yhdistyvät mm. paikannustiedot ja hyvinvointitiedot. Toimitusjohtaja Pekka Koistinen kertoi rannekkeen ominaisuuksista ja kehitysmahdollisuuksista.

Pekka Koistinen (vas.) ja Kimmo Lepoaho löysivät inspiraatiota Slushista.
Kuva: Minna Kilpeläinen.

“IOTAS on kehittänyt uudentyyppistä turvarannekeratkaisua, joka panostaa ennen kaikkea sisä- että ulkopaikannukseen, mutta myös hyvinvointitiedon keräämiseen, rutiineista muistuttamiseen ja muihin älykkäisiin ominaisuuksiin kuten esimerkiksi puhetukeen. Tulevassa versiossa hyödynnämme myös koneoppimista ja analytiikkaa”, Koistinen kertoi.

Omien läheisten kautta tutuksi tullut muistisairaus on innoittanut IOTAS:in tiimin kehittämään tuotetta, joka tuo käyttäjälleen paitsi turvaa, myös parempaa elämänlaatua ja vapautta.

“Meidän kehittämämme ranneke on hyödyllinen esimerkiksi kotihoidossa oleville muistisairaille ja miksei myös muille kroonisesti sairaille ihmisille ja palvelukeskuksissa asuville. Se pystyy tekemään automaattisia hälytyksiä, jos ihminen poistuu kotoa tai palvelukeskuksesta. Se voi mitata myös aktiivisuustasoa ja sykettä. Eli ranneke kerää myös tällaista yleistä hyvinvointia.”

Järjestelmän avulla voidaan luoda käyttäjälle hoitosuunnitelma, mikä mahdollistaa rutiinien automatisoinnin.

“Se voidaan laittaa muistuttamaan erilaisista rutiiniasioista kuten vaikkapa lääkkeiden otosta”, Koistinen sanoi.

Slushista Koistinen kertoi saaneensa hyviä kontakteja sijoittajien kanssa, mutta myös vertaistukea samassa tilanteessa olevien ja samantyyppisiä ratkaisuja tekevien kanssa. Koistinen innostui myös HIPPA-hankkeen kautta saatavista mahdollisuuksista esimerkiksi tuotteen testaukseen.

“Mehän voisimme mennä suoraan asiakkaan luokse ja lähteä testaamaan tuotetta siellä, mutta se olisi ensinnäkin huomattavasti kalliimpi, mutta myös hitaampi reitti. HIPPA-hankkeessa on mahdollisuus käyttää isoa joukkoa eri alojen asiantuntijoita ja testata tuotetta sekä ajatuksen tasolla että käytännössä”, Koistinen arvioi.

Koistisen omassa tiimissä yhdistyy taloushallinnon, fysiikan, 3D-mallinnuksen, ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan, softankehittämisen ja sensoriteknologian vahva osaaminen, joka yhdistyy HIPPA-hankkeessa mm. hoito- ja vanhustyön, rakennustekniikan, liiketalouden ja  tieto- ja viestintätekniikan osaamiseen.

2. Proximi

Helsinkiläinen sisätilojen paikkatietoon perustuvia palveluja tarjoava Proximi lupaa helpotusta reittien löytämiseen isoissakin rakennuksissa. Proximi on toteuttanut palveluja useissa pinta-alaltaan laajoissa kohteissa, kuten ostoskeskuksissa aina Qataria myöten. Ominaisuudet antavat mahdollisuuksia niin siivouspalvelujen joustavoittamiseen, robottiautojen liikkumisen kehittämiseen tai vaikkapa oman auton paikantamiseen parkkihallissa. Yrityksellä on tarkoitus laajentaa tuotteensa käyttökohdetta myös esimerkiksi palveluasumisyksiköihin tai kotihoitoon.

Annina Koskiola innovoi paikannustiedon hyödyntämistä useille aloille. Kuva: Kalle Kaitala.

Toimitusjohtaja Annina Koskiola kertoi tuotteen mahdollisuuksista sisätilojen paikkojen tutkimisessa, paikannuksessa ja navigaatiossa. Sen avulla voi suunnitella reittinsä ja löytää paikasta toiseen monikerroksisessakin rakennuksessa. Toiminnot eri paikoissa voidaan paikantaa ja kerätä niistä dataa, kuten esimerkiksi kävijöiden määrää tai liikkumista eri aikoina. Palvelu on käytettävissä älypuhelimella.

“Idea on, että meidän palvelun kautta pääsee käsiksi mihin tahansa paikannusteknologiaan, mitä voi älypuhelimen kautta hyödyntää. Tieto voi välittyä puhelimeen niin Wifin, GPS:n tai Bluetoothin kuin vaikkapa ultraäänen tai magneettikenttiin perustuvien paikannustapojen avulla.”, Koskiola kertoi.

Idea paikannustietopalveluun lähti Koskiolan arkeologian alan gradusta, jossa hän tutki museonäyttelyjen rakentamista. Tarve paikannustiedon käyttämiseen tuli museokävijöiltä. Sama tarve tuntui olevan hyvin monella eri alalla, jolloin tuotteen käyttökohteita oli saman tien luontevaa ruveta laajentamaan.

“Ohjelmisto antaa integrointimahdollisuuksia hyvin erilaisiin tarpeisiin ja eri palvelujen järjestelmiin. Etsimmekin tällä hetkellä partnereita, joiden kautta esimerkiksi hoiva-alan muita järjestelmiä voi yhdistää paikkatietoon.”

3. Solentium Oy

Janne Rouhiaisen tiimin kehittämää Memoera-muistipeliä on helppo käyttää.
Kuva: Minna Kilpeläinen.

Solentium Oy:n toimitusjohtaja Janne Rouhiainen kertoi muistisairaille kehitetystä Memoera-muistipelistä. Tablettitietokoneisiin tottumattoman on helppo käyttää pienen ompelukoneen tai leipälaatikon kokoista laitetta, jossa on isot kosketuspainikkeet.

“Ei ole suinkaan vahinko, että tämä näyttää vanhanaikaiselta. Teimme tästä proof of conceptin ja laitoimme tuotteita maailmalle. Nyt meillä on asiakkaita, jotka ovat käyttäneet peliä jo useamman vuoden”, Rouhiainen kertoi.

Tuotetta kehitetään uusiin muotoihin edelleen.

“Ensimmäisessä vaiheessa me halusimme todistaa sen, että keskivaikeasti ja jopa vaikeasti muistisairaat ihmiset edelleen pystyvät ja haluavat pelata. Nyt meillä on menossa seuraava vaihe. Olemme kokeilleet pallolla toimivaa urheiluohjainta, ja siinä on tarkoitus yhdistää kognitiiviset ja motoriset harjoitukset. Eli saadaan erilaiset käsien ja jalkojen liikeradat mukaan. Kohderyhmänä ovat myös muut kuntoutujat, eivät vain muistisairaat ihmiset”, Rouhiainen kertoi.

“Me haluamme tehdä pelin, jonka pelaaminen on hauskaa. Sitä ei ole tarkoitus pelata siksi, että se auttaa tai parantaa tai joku on käskenyt tekemään harjoitteita. Idea on, että pelin äärellä on mukavaa ja liikkeet tulee tehtyä pelin varjolla.”

“Sanotaan, että muistisairas ei opi mitään. Se ei pidä paikkaansa. Hän kyllä oppii, mutta unohtaa sen saman tien. Uusi oppimiskokemus on kuitenkin aina uusi elämys. Pelit tuovat oppimisen ilon takaisin.”

4. Kwork Innovations

Mari Kuuttila on mukana kehittämässä oppivaa chatbotia. Kuva: Minna Kilpeläinen.

Terveystuotteiden johtaja Mari Kuuttila Helsingissä toimivasta Kwork Innovationsista esitteli mm. hotelleissa testatun ChatbotPack-palvelukonseptin, joka voi helpottaa tiedonhakua ja -välitystä myös esimerkiksi hoitohenkilökunnan kesken ja asiakkaiden kanssa. ChatbotPack toimii myös asiakkailla, jotka eivät pysty kirjoittamaan tietokoneella tai älylaitteella, sillä sitä voi käyttää myös puheentunnistuksen avulla. ChatbotiPackin voi integroida toimimaan useiden muiden sovellusten tai vaikkapa robotin kautta.

ChatbotPack voi tallentaa tietoa ja toimia eräänlaisena koko ajan oppivana tietopankkina.

“Chatbotimme pohjautuu tekoälyyn, jolloin sitä voidaan opettaa vastaamaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi hoitohenkilökuntaa varten voidaan ladata kysymyspatteristo tavallisista kysymyksistä. ChatbotPack oppii myös ennakoimaan ja ohjaamaan käyttäjää tarjoamalla seuraavia todennäköisesti eteen tulevia kysymyksiä. Esimerkiksi kotona asuvia iäkkäitä ihmisiä ChatbotPack voi myös muistuttaa vaikkapa lääkkeiden otosta tai tapaamisista”, Kuuttila kertoi.

Mari Kuuttilan oma kiinnostus on kehittää asiakaspalvelua, lääketurvallisuutta, monialaista ammatillisuutta ja tekoälyratkaisuja. Hän on taustaltaan proviisori ja tehnyt aiemmin pitkään työtä apteekissa. ChatbotPackin kehitystyössä kiinnostuksen kohteet yhdistyvät.

Kuuttila pitää tärkeänä, että ChatbotPackia kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa.

“Kunkin asiakasryhmän kanssa istumme alas ja kysymme, millaisia asioita käyttäjät yleensä kysyvät ja millaisista asioista he tarvitsevat tietoa. Muotoilemme kysymyksiä, jotka ovat ihmisten kielenkäytössä luonnollisia”, Kuuttila kertoi.

5. Wizense

Jussi Heiskanen, Wizense
Puettava sensori voi kerätä laajasti erilaista tietoa. Kuva: Minna Kilpeläinen.

Vantaalaisen Wizense-yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Jussi Heiskasen yritys kehittää teollisen internetin ratkaisuja. Niissä voidaan hyödyntää esimerkiksi sensoreiden antamaa tietoa, niiden yhdistämistä ja analytiikkaa. Pääasiallisena tuotteena on puettava Fieldsight Wear -sensori, jonka voi kiinnittää käyttäjän vaatteisiin tai vaikkapa ranteeseen.

“Laite kerää dataa esimerkiksi käyttäjänsä liikkeistä, mutta myös ympäristöstä, kuten vaikkapa sisäilman kosteudesta tai orgaanisista hajuista. Laite voi myös varoittaa käyttäjää vaarasta tilaindikaatiolla ja ne voi kuitata kosketukseen perustuvalla hälytysjärjestelmällä”, Heiskanen kertoi.

Wizensen ratkaisut toimivat parhaimmillaan turvallisuutta parantavina ratkaisuina, jolloin sovellus kertoo, jos kohteessa tapahtuu jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Tuotteet toimivat pilvessä ja ovat käytettävissä useilla eri älylaitteilla kännykästä älyrannekkeisiin.

“Nämä ratkaisut eivät välttämättä vaadi sitä, että esimerkiksi puhelin olisi kaiken aikaa mukana. Tietoa voidaan kerätä myös tukiasemien kautta”, Heiskanen kertoi.

Metropolia Ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämön, Turbiinin, yhteydessä Vantaan Technopoliksessa toimiva Wizense on myös erilaisten IoT-ratkaisujen klinikka muille yrityksille. Yhteistyössä käytetään heidän edelleen laajenevaa verkostoaan, jossa on erinomaista piiri- ja moduulivalmistajien, gateway-toimittajien sekä sopimusvalmistajien osaamista. HIPPA-hanketta Heiskanen piti mainiona mahdollisuutena kerätä palautetta tuotekehitykselle.

6. Physilect

Erik Raita, Physilect
Erik Raita haluaa motivoida kotiharjoitteluun etäkuntoutuslaitteen avulla.
Kuva: Minna Kilpeläinen

Physilectin myynti- ja markkinointipäällikkö Erik Raita oli Slushissa kertomassa tietokoneavusteisesta, etäkuntoutukseen liittyvästä tuotteesta. Sen tarkoituksena on motivoida omatoimisiin, yksilöllisesti suunniteltuihin kuntoutusharjoituksiin kotona, kun lähikuntoutus on ohi.

“Tämän hetken etäkuntoutusteknologia perustuu livevideokuvaan eli siinä ammattilaisen pitää olla kuntoutujan kanssa samaan aikaan läsnä. Me lähdimme kehittämään teknologiaa siten, että laite voi ohjata kuntoutusta myös, kun ammattilainen ei ole paikalla. Terapeutti tietenkin suunnittelee kunkin käyttäjän kuntoutusohjelman”, Raita kertoi.

Tieto kuntoutujan suorituksista myös tallentuu pilvipalveluun, josta se on milloin vain terapeutin käytettävissä.

“Terapeutti pystyy myöhemmin seuraamaan, onko harjoiteltu ja miten harjoitukset ovat menneet. Käyttäjää kuntoutusohjelma motivoi, kun se on sopivalla tavalla vaativa. Kotikuntoutuksessa on tyypillistä, että vaikka ollaan hyvinkin motivoituneita tekemään harjoituksia, ne saatetaan tehdä väärin”, Raita kertoi.

Laajasti kliinisesti testattu laite antaa visuaalista palautetta siitä, tulivatko harjoitteet tehdyksi oikein. Videokuva ja reaaliaikainen palaute auttaa kehittämään kuntoutujan liikekontrollia.

Physilectin ratkaisu sisältää lisäksi mittaus- ja analysointityökaluja ammattilaiselle, joiden avulla mm. tasapainon mittaaminen liikkeen aikana ja liikkeiden tarkempi analysointi käy helposti ja nopeasti.

“Physilectin palaute perustuu liikkeentunnistukseen, joka mahdollistuu laitteen mukana tulevan kameran avulla. Laite peilaa reaaliaikaisesti suoritusta tavoitesuoritukseen, joka on mahdollista räätälöidä kullekin käyttäjälle yksilöllisesti. Laite haastaa tekemään harjoituksen niin monta kertaa, että se menee oikein. Jos taas virheitä tulee paljon tai se vaikuttaa liian helpolta, pilvipalvelussa oleva tieto siitä kertoo terapeutille, että harjoitetta pitää ehkä muuttaa”, Raita kertoi.

“Tällaisen kuntoutusteknologian kautta saavutetaan mittavat säästöt, kun useammat käyttäjät pääsevät käyttämään kuntoutusohjelmaa omaan tahtiin. Sama henkilökunta pystyy palvelemaan suurempaa joukkoa avun tarvitsijoita.”

7. Carecode

Joose Toiviainen, Carecode
Joose Toiviainen kertoi kommunikaatiota sujuvoittavasta ratkaisusta.
Kuva: Minna Kilpeläinen.

Carecode kehittää kommunikaatioratkaisuja hoitohenkilökunnan välillä ja asiakkaiden kanssa. Sen tarkoituksena on myös kehittää ajan hallintaa muistutuspalveluiden ja virtuaalisen odotushuoneen avulla. Potilastapaukset on helpompi hallita ja ohjata potilaat oikealle henkilölle.

Carecode kerää sinne ladattua dataa, mutta poistaa ne tietyin väliajoin. Käyttäjätiedon tietoturvasta halutaan pitää erityisesti huolta. Carecodea esitteli Slushissa myynnin asiantuntija Joose Toiviainen.

8. Gubbe

Meri-Tuuli Laaksonen ja Sandra Lounamaa, Gubbe
Meri-Tuuli Laaksonen ja Sandra Lounamaa (oik.) tarjoavat ystäväpalvelua. Kuva: Gubbe.

Gubbe-sydänystäväpalvelu tarjoaa iäkkäille ihmisille seuraa ja apua kasvotusten. Gubben työntekijät ovat pääasiassa korkeakouluopiskelijoita tai lukiolaisia.

“Meidän palvelu yhdistää kaksi ikäpolvea eli opiskelijat ja ikäihmiset. Me tarjoamme iloista seuraa ja apua arjen askareisiin. Vaikka yhtiökumppanini onkin muun muassa terveystieteiden maisteri, emme kuitenkaan tarjoa hoivapalvelua. Gubbet eivät ole hoiva-alan opiskelijoita”, Gubben toinen perustaja Sandra Lounamaa kertoi.

“Gubbet voivat käydä asiakkaiden kanssa ulkoilemassa tai vaikka teatterissa. Voidaan tehdä yhdessä ruokaa tai avustaa tietoteknisissä pulmissa. Vuodepotilaille voidaan lukea kirjaa tai ihan vain jutella”, Lounamaa luetteli.

Facebookin vauvaryhmän kautta tutustuneiden kahden naisen yrityksellä on yhteensä 27 Gubbea pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Lappeenrannassa. Opiskelijat ovat löytäneet palvelun, ja Gubbeksi hakijoiden määrä on suuri. Palvelu lanseerattiin julkisesti vasta lokakuun alussa nettisivujen kautta ja hakemuksia on ollut kolmesta jopa kahteenkymmeneen päivässä. Siksi kasvutavoitteetkin ovat suuret.

“Tavoitteena on, että vuoden päästä jokainen suomalainen tietää, mikä Gubbe on ja kolmen vuoden päästä jokainen ruotsalainen tietää, mikä Gubbe on. Haluamme skaalauttaa liiketoimintamallimme. Yksi syy, miksi olemme Slushissa, onkin se, että tarvitsemme isompia asiakasmääriä varten toimivan varausjärjestelmän”, Lounamaa selitti.

“Tällä hetkellä toimimme käsipelillä, eli nettisivujen kautta asiakkaat voivat lähettää tilauksen ja me otamme sitten yhteyttä ja sovimme milloin ja mitä Gubbet asiakkaan kanssa tekevät. Jatkossa me haluamme automatisoida tämän.”

Lounamaa visioi varausjärjestelmää, johon voitaisiin tehdä Gubbejen profiilit heidän taustoistaan ja kiinnostuksen kohteistaan sekä yhdistää asiakkaiden osoitetiedot ja aikataulut siten, että palvelun suunnittelu on mahdollisimman kätevää. Järjestelmässä pitäisi olla mukana myös maksujärjestelmä.

9. Levos

Vesa Hesso, Levos
Vesa Hesson tavoitteena on parantaa elämänlaatua hyvän unen kautta.
Kuva: Minna Kilpeläinen.

Levos Oy:n toimitusjohtaja, tietotekniikan diplomi-insinööri Vesa Hesso oli Slushissa etsimässä rahoittajia ja mahdollisia kumppaneita Levos-älysängyn tuotekehitystyöhön ja toteutukseen. Yritystoiminta on vielä alussa, joten HIPPA-hankkeen tuki tulee myös tarpeeseen.

“Levos-sängyn ajatuksena on, että siitä tehdään sähköinen ja aktiivisesti (moottoroidusti) patjansa muotoa muuttava. Se sisältää erilaisia antureita sekä tietokoneen, jolloin se on myös tietokoneohjattava. Sänkyä saa siis ohjattua vaikkapa älypuhelimellaan tai tabletti-tietokoneella”, Hesso selitti.

“Levos-sänky voi älykkäänä kodin laitteena huolehtia aktiivisesti eli oma-aloitteisesti ja omatoimisesti nukkujan unesta ja tehdä siitä mahdollisimman hyvää”, Hesso visioi.



YleinenYritykset

HIPPA