19/06/2019 - Minna Kilpeläinen

Aistiystävällinen koti tuo turvaa muistisairaalle

Aistit ovat tapa, jolla elämää koetaan. Muistisairaan kodissa aistien huomioonottaminen on perusasia, kun luodaan turvallista elinympäristöä. Aistit heikkenevät iän myötä, eivätkä aivot enää voi prosessoida aistielinten tietoa virheettömästi. Seurauksena voikin olla aukkoja, tyhjäkäyntiä ja vaaroja. Heikompinakin aistit ovat kuitenkin väline ympäristön havaitsemiseen ja niiden huomioonottaminen auttaa turvallisen ympäristön luomisessa.

Värit auttavat ympäristön hahmottamisessa ja muistamisessa. Kuva: Pexels.

Aalto-yliopiston terveys- ja hyvinvointialan arkkitehtuurin professori Laura Arpiainen puhui Muistiasiantuntijoiden kevätseminaarissa 17.5.2019. Hän korosti esityksessään mm. aististimulaatioiden muokkaamista selkeämmäksi ja kotoisemmaksi. Kaiken takana on turvallisuuden tunne.

Arpiainen muistuttaa, että vaikka tunteiden ymmärrys ja prosessointi eivät aina toimi muistisairaalla, tunteet säilyvät loppuun saakka. Muistin ja aistihavaintojen katkeilu aiheuttavat hämmennystä, jota voi lievittää positiivisilla tunteilla. Niitä tuottaa paitsi hyvä hoiva ja ihmisen kontakti, myös turvallinen ympäristö.

“Ilman muistisairaiden erilaisuuden ymmärtämistä ja kunnioittamista ei onnistu mikään. Kun tämä ymmärretään, voi ruveta katsomaan, miten tätä kannattaa tehdä”, Arpiainen muistuttaa heti alkuun. “Turvallisuus ja kodinoloisuus tuovat paitsi hyvinvointia, myös itsenäisyyttä ja omanarvontuntoa.”

“Meidän täytyy muokata ympäristöä niin, että se säilyy turvallisena ja miellyttävänä. Huonosti ymmärrettävässä ympäristössä muistisairas voi helposti hätääntyä ja onnettomuusriski kasvaa”, Arpiainen sanoo.

“Fyysisen ympäristön riskitekijät pitää minimoida. Kaatuminen on yksi pahimpia ongelmia, ja ympäristön havaitsemisen muutokset saattavat usein lisätä kaatumisriskiä.”

https://twitter.com/minnaliik/status/1129347058169720832

Aistit auttavat vaaran uhatessa

“Aistit heikkenevät, mutta ne eivät kokonaan sammu. On vain ymmärrettävä, mihin niiden heikkeneminen vaikuttaa”, Arpiainen sanoo.

Näköaisti auttaa ympäristön ymmärtämisessä ja navigoinnissa, eikä kaatumisia niin herkästi tapahdu.

“Ei pidä tehdä esimerkiksi isoja kontrasteja tasaisiin pintoihin, koska sitten pinnat eivät enää näytä tasaisilta. Jos lattiassa on suuria raitoja, ne alkavat näyttää kuopilta.”

Eksyminen ja erehdykset ovat kytköksissä näköaistiin ja kuuloaistiin. Suuntataju on parempi, kun myös kuulo on hyvä. Arpiaisen mukaan äänimaailmaa on hyvä rajata: radion, TV:n, ulkoäänien ja koneiden äänten sekamelska vaikuttaa koko tilan havainnointiin ja edelleen myös turvallisuuteen.

“Varsinkin sairaaloiden akustinen ympäristö voi olla ahdistava, jos siellä kolisee ja summerit piippaavat koko ajan.”

Vaaran havaitsemiseen vaikuttavat kuulo- ja tuntoaistit. Vahinkoja voi tulla esimerkiksi jos hälyttimiä ei kuule tai kylmän ja kuuman eroa ei havaitse. Siksi esimerkiksi termostaatteihin, pattereihin, saunan kiukaaseen ja lieteen on hyvä hankkia turvallisuutta parantavia ratkaisuja.  Huonon tuntoaistin vuoksi myös haavoja ja vammoja saattaa jäädä huomaamatta.

Hajuaisti on kompassi esimerkiksi tulipalon sattuessa. Hyvä hajuaisti varoittaa savusta ja kaasuista. Savu- ja palohälyttimien on oltava riittävän herkkiä ja kovaäänisiä. Pilaantuneen ruuan puolestaan havaitsee sekä hajun että maun perusteella.

Valolla ja värillä on väliä

https://twitter.com/minnaliik/status/1129350432357265408

Valo on turvallisuustekijä ja terveystekijä. Se vaikuttaa ympäristön selkeyteen, unen laatuun ja unirytmiin sekä D-vitamiinin saantiin. Valolla on merkitystä koko hyvinvoinnille.

“Valaistuksen, värien ja materiaalien pitää tukea arjen toimintoja. Huonekalujen ja sisustuksen  pitää olla asianmukaisia. Esimerkiksi lattian pitäisi olla mattapintainen, sillä heijastukset voivat olla visuaalisesti hämmentäviä”, Arpiainen korostaa.

“Lattioiden ja seinien pitäisi olla erivärisiä. Värien sekamelskaa pitäisi kuitenkin välttää: harmoniset värit sekä niiden identiteetti on hyvä huomioida. Myös vahvoja kuvioita ja raitoja kannattaa välttää”, Arpiainen kertoo.

“Fyysiset tasot pitäisi olla selvästi eroteltu. Esimerkiksi rappusissa ja korokkeissa tulee olla selvä kontrasti lattian kanssa.”

Eksyminen on yleistä varsinkin laitoksissa, joissa on samannäköisiä käytäviä. Ovien täytyy löytyä helposti. Tässä hyvä valaistus on aivan ratkaisevaa. Valo on turvallisuustekijä”, Arpiainen sanoo.

“Normaalikodeissa saattaa myös tulla varjoisia nurkkia, eikä lattia näy hyvin. Siellä saattaa olla joku sohva edessä ja räsymatto vinossa. Varjoisassa paikassa räsymattoon voi kompastua.”

Tässä harmonisessa huoneessa matto on kompastumisriski, koska sen väri on lähellä lattian väriä. Kuva: Pexels.

“Usein valaistusta suunnitellaan valaisimilla sen sijaan, että keskityttäisiin valon laatuun. Luonnonvaloa pitäisi käyttää niin paljon kuin mahdollista”, Arpiainen huomauttaa.

“Valaistuksessa on kiinnitettävä huomiota säädettävyyteen ja suunnattavuuteen. Kohdevalaistus on tärkeää. Valoa ei saa olla myöskään liikaa. Heijastukset voivat sekoittaa tasojen hahmotusta.”

“Opastus ja visuaalinen kommunikointi ovat tärkeitä. Kannattaa käyttää maamerkkejä suunnannäyttäjinä. Ovet voivat olla erivärisiä, niin oman oven voi muistaa helpommin. Ja laitoksessakin ovi voi olla asunnon oven näköinen. Oviin voi myös laittaa esimerkiksi kuvallisia opasteita”, Arpiainen kertoo.

Tutuista esineistä visuaalisia ankkureita

“Tuttuus on hyvin tärkeätä muistisairaille. Tutut esineet, taide, omat kuvat ja tavarat voivat toimia visuaalisina ankkureina, joilla he voivat yhdistää sen ympäristön omaan elämäänsä, etenkin jos ollaan laitoshoidossa.”

“Sinne voi tuoda jonkun oman tuolin jonkun ison oman maalauksen tai tyynyjä. Oven vieressä voi olla myös vitriini, johon voi laittaa oman mollamaijan tai kuvia. Lapsuuden tai nuoruuden kuvia tai nykyaikana otettuja. Näin sinne tulee tällaisia tuttuuden saarekkeita, minkä avulla pääsee kiinni, missä nyt ollaan.”

On myös olemassa niin sanottuja muistiasemia, paikkoja, joita voi muokata asiakkaan mukaan. Tuttujen ja rakkaiden asioiden tekeminen voi stimuloida muistia. Esim. pyykin pinoaminen, postin avaaminen, ruuanlaitto ja käsityöt voivat parantaa kognitiivista toimintaa.

Käsitöillä, nikkaroinnilla sekä äitiyteen ja hoivaamiseen liittyvillä asioilla on yhteys takautumiin. Lemmikit ja puutarhanhoito virkistävät ja tuovat muistisairaalle terveyttä.

Istutuslaatikot ovat käteviä viherpeukaloille. Kuva: Myllypuron monipuolinen palvelukeskus.

Tuoksuva ja soliseva puuhailun puutarha

Ulkotilat tuovat stimulaatiota kaikille aisteille. Puutarhoissa voi olla erilaisia vyöhykkeitä, kuten kasvivyöhyke, tuoksuvyöhyke ja värivyöhyke. Niiden äärelle on hyvä päästä liikkumaan ja istuskelemaan.

“Voimakkaat tuoksut sopivat muistisairaille. Jasmiinia tai rosmariinia kannattaa käyttää. Yrtithän ovat ihania. Kun siitä pyyhkäisee ohi niin se tuoksu voi tulla pelkästä kosketuksesta. Sitten voi suunnitella väripuutarhan, myös niin, että ottaa huomioon vuodenajat. Joku kasvihan voi olla talvellakin värikäs. Voi olla vaikka värikäsrunkoisia puita”, Arpiainen ehdottaa.

“Puutarha voi olla myös äänipuisto. Siinä voi olla kahisevia heiniä, pulppuava suihkulähde tai tuulikanteleita, jotka kilahtelevat tuulessa. Ja erilaiset perinneaiheethan ovat myös hyviä. Puutarhaan voi laittaa maitolavan tai muita elementtejä jotka saattavat olla relevantteja näiden ihmisten nuoruudesta.”

“Puuhastelun mahdollisuus kannattaa muistaa, sillä muistisairas tarvitsee myös toimintaterapiaa. Voi olla esimerkiksi istutuslavoja mihin ulottuu  pyörätuolistakin. Sinne vaan mansikat ja porkkanat kasvamaan, että niitä pääsee sitten aikanaan vetämään maasta. Kanadassa olen nähnyt myös puutarhan, jonne oli tuotu vanha hieno auto puunattavaksi”, Arpiainen kertoo.

Värit ja tuoksut stimuloivat ja auttavat puutarhan hahmottamisessa. Kuva: Pexels.

“Turvallisuuden kannalta on tietenkin muistettava, että maaston pitää olla tasainen, jolloin kaatumisvaara saadaan minimiin. Ei saa olla rappusia tai korokkeita, jotka luovat esteitä esim. rollaattorilla kulkuun”, Arpiainen sanoo.

“Polkujen on hyvä olla päällystettyjä ja valaistuja ja reittien selkeitä. Reitit jotka muodostavat lenkin ovat aina hyvä ratkaisu. Umpikujia ei saa olla. Kaiteita kannattaa myös rakentaa, että niistä voi ottaa kiinni”, Arpiainen muistuttaa.

“Valo ja varjo vaikuttavat muotojen havainnointiin. Varsinkin erikoisesti muotoiltujen pensaiden kohdalla voi tulla vääriä assosiaatioita. Vaikkapa karhun muotoon leikattu pensas saattaakin näyttää oikealta eläimeltä ja muistisairas hätääntyy siitä.”

Arjen toimintoihin sujuvuutta ja mielekkyyttä

“Ruuan jakelussa olisi hyvä, että asiakas saa itse ottaa ruuan. Esimerkiksi ns. jakelubaarit ovat hyvin pidettyjä. Tietysti niillä jotka pystyvät tekemään ruokaa, voi olla oma pikku keittiö. Kaiken kaikkiaan ihminen syö paremmin, jos hänellä on seuraa syödessä. Jos yksin istuu siinä niin ei tule syötyä. Sen takia suositaan avoimia hoitomuotoja niin, että esimerkiksi perhe voi mennä syömään vanhuksen kanssa ja jopa ottaa jotain mukaan”, Arpiainen suosittelee.

Yhdessä tulee syötyä paremmin. Kuva: Myllypuron monipuolinen palvelukeskus.

“Vanhuksen syöminen huononee myös makuaistin heikkenemisen myötä, eikä se ole enää  nautinnollista. Siksi sosiaalinen puoli siinä aterioinnissa tulee entistä tärkeämmäksi.”

Arpiaisen yksi missio terveyden ja hyvinvoinnin arkkitehtuurin työssä on potilas- ja perhekeskeinen lähestymistapa sekä suunnitteluun että hoitoon (Patient and Family Centered Care). Pitäisi olla mahdollisuus myös siihen, että omainen voi tarvittaessa vaikkapa yöpyä sairaan luona.

“Yksityiset huoneet eivät mielestäni ole kaikille sosiaalisesti paras ratkaisu. Jaetussa huoneessa on kuitenkin taas se kääntöpuoli, että jos on jaettu huoneita, niin saattaa olla ettei kämppäkaverin kanssa tule toimeen. Ihana asia isommissa tai jaetuissa huoneissa on se, että niihin voi sijoittaa pariskuntia.”

Asukkaan viihtyvyys vai hoitamisen rutiinit?

“Kaiken kaikkiaan kannatan kovasti integroituja hoitomalleja ja niiden huomioimista ympäristön suunnittelussa. Eihän se ole niin, että joku arkkitehti vaan suunnittelee mieleisensä rakennuksen. Pitää tajuta, että siellä palvelukodissa kaikki asiat tulevat yhteen. On musiikkiterapian tarvetta tai toimintaterapian tarvetta ja niin edelleen”, Arpiainen sanoo.

Holistinen hoitokäsitys ja potilas- ja perhekeskeinen hoito vaativat kaikkien tiloja käyttävien henkilöiden näkökulmien huomioimista.

“Ympäristön suunnittelussa kuunnellaan kuitenkin helposti enemmän hoitohenkilökuntaa ja unohdetaan käyttäjät. Ajatellaan, että kyllä me tiedetään mitä ne asukkaat tarvitsee. Mutta nimenomaan kun on vähän heikommasta kysymys, kuten lapsista, muistisairaista ja mielenterveyspotilaista, niin silloin siinä kävellään heidän yli. Muistisairaillakin on parempia ja huonompia päiviä”, Arpiainen muistuttaa.

“Palautetta voisi kysyä hieman aikaisemmassa vaiheessa ja puhua myös omaisille. Integroitu ympäristö ja holistinen hoito toimivat parhaiten silloin, kun myös henkilökunta on ottanut ne oikein asiakseen.”

Arpiainen kannustaa pieniinkin muutoksiin asumisen parantamisessa. “Pieniä muutoksia tai remontteja ei pidä yhtään pelätä”, hän sanoo.

“Osa niistä on ihan helppo tehdä. Puutarhan tekeminen on tietysti isompi työ, mutta jos se ei onnistu, niin sitten voi laittaa vain vaikka  tuoksupelargonian olohuoneeseen. Kirpputorilta voi käydä ostamassa lasten sängyn ja laittaa sinne nuken nukkumaan. Siihen ei mene kuin satanen. Kun tiedetään, että siitä on niin suuri terapeuttinen apu, niin ei ole mitään syytä jättää muutoksia tekemättä.”

AiheYleinen

04/06/2019 - Minna Kilpeläinen

Toukokuun 2019 uutiskirje

HIPPA-hankkeen kehittäjäklubi pohti palveluita yritysten ja asiakkaiden näkökulmista

Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubi kokoontui Metropoliassa Helsingissä 6.5.2019. Klubilla pureuduttiin kysymyksiin, kuinka voitaisiin parhaiten tunnistaa palveluasumisen kehittämistarpeet ja kertoa niistä yrityksille, asiantuntijoille ja tutkijoille kehittämistyön parantamiseksi. Lisäksi klubilaiset etsivät vastauksia siihen, kuinka testaustoimintaa voisi parantaa. Yritysten osaamistarpeiden tunnistamiseen ja tuotteiden ja palveluiden markkinakelpoisuuden varmistamiseen saatiin myös hyviä vinkkejä.

Lue lisää.

Tunnelmia Helsingin kehittäjäklubista Facebookissa:

Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubi kokoontui Metropoliassa. Kuva: Minna Kilpeläinen

EDELLÄ Goes Sote -tapahtumassa etsittiin ratkaisuja merkitykselliseen elämään

HIPPA-hanke järjesti 15.5.2019 yhteistyössä ProVaHealth-hankkeen kanssa Oulun ammattikorkeakoululla aamiaistilaisuuden yrityksille ja opiskelijoille. EDELLÄ Goes Sote -tilaisuus toteutettiin työpajamuotoisesti.

Lue lisää.

Asukkaiden ja sote-ammattilaisten ääni kuuluviin Oulussa

HIPPA-hankkeen henkilöstö ja hankkeessa mukana olevat toimintaterapian opiskelijat selvittivät syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana asukkaiden ja ammattilaisten tarpeita Oulussa. Asukkaiden ja ammattilaisten näkemys oli tärkeä saada esiin, jotta hankkeessa kehitettävät ratkaisut vastaisivat tosielämän tarpeisiin ja olisivat käyttäjälähtöisiä.

Lue lisää.

Arkeen kuuluu onnenhetkiä

HIPPA-hanke oli mukana järjestämässä Kansalais-Soteuttamoa Metropoliassa 20.3.2019. Tilaisuus toteutettiin erätaukokeskusteluna, jonka avulla voidaan paremmin ymmärtää palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen liittyviä avaintekijöitä. Leila Lintula ja Toini Harra keräsivät erityisesti keskustelijoiden esiin nostamiin palvelutarpeita ja niihin liittyviin arvostuksia blogitekstiin.

Lue lisää.

HIPPA-tiimi työstää käsikirjaa älykkään palveluasumisen kehittäjille

HIPPA-tiimin käsikirjatyöpajassa TAMKissa brainstormattiin tehokkaasti. Kenelle tehdään, mihin tarkoitukseen ja millainen? Monimediainen Älykkään palveluasumisen kehittäjän käsikirja ilmestyy syksyllä 2020.

Tunnelmia työpajasta Facebookissa.

HIPPA-käsikirjaworkshop pidettiin TAMKissa. Kuva: Minna Kilpeläinen

Tapahtumia 


DigiAgeTalk, Ikäteknologiakeskus 

HIPPA näkyy Ikäteknologiakeskuksen DigiAgeTalkissa Helsingissä torstaina 6.6. Kysy peruutuspaikkoja! Leila Lintula osallistuu paneeliin, jossa kysytään: Miten ja millä arvoilla luomme tulevaisuuttamme? HIPPA on esillä myös ständillä. Tule moikkaamaan! 

Lisätietoja ja ohjelma
Aika: torstai 6.6.2019 klo 9.00 – n. 16.15
Paikka: hotelli Scandic Park, Mannerheimintie 46, Helsinki 

HIMMS Health 2.0 European Conference

HIMSS-konferenssiin (Healthcare Information and Management System Society) kokoontuu yli 2000 kansainvälistä asiantuntijaa, päättäjää ja yritysmaailman edustajaa keskustelemaan ja inspiroitumaan digitaalisen terveydenhuollon innovaatioista ja tulevaisuudesta. Messukeskuksessa Helsingissä 11.-13.6. pidettävän konferenssin teemoina ovat Terveys & Hoito, ikääntyminen, data, AI ja innovaatiot. Sovi tapaaminen HIPPA-tiimiläisten kanssa: Toini Harra ja Minna Kilpeläinen paikalla.

https://www.himsseuropeconference.eu/

Aika: 11.-13.6.2019
Paikka: Messukeskus, Helsinki

Yhteystietomme: if.ai1566710662lopor1566710662tem@a1566710662rrah.1566710662iniot1566710662 ja if.ai1566710662lopor1566710662tem@n1566710662enial1566710662eplik1566710662.anni1566710662m1566710662

Kuulumisiamme somessa

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista. 

Twitterissä ja LinkedInissä löydät kuulumisiamme hashtagilla #HIPPAhanke. Twitterissä harrastamme liveraportointia kiinnostavissa tapahtumissa.

Pysy mukanamme!

Haluatko lukea juttuja älykkään palveluasumisen kehittämisestä ja vinkkejä tapahtumiin? Tilaa uutiskirje täältä.

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:
if.ai1566710662lopor1566710662tem@a1566710662rrah.1566710662iniot1566710662

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

Uutiskirje

30/05/2019 - Minna Kilpeläinen

Helsingin kehittäjäklubi pohti palveluita asiakkaiden ja yritysten näkökulmasta

Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubi kokoontui Helsingissä 6.5.2019. Klubilla pureuduttiin kysymyksiin, kuinka voitaisiin parhaiten tunnistaa palveluasumisen kehittämistarpeet ja kertoa niistä yrityksille, asiantuntijoille ja tutkijoille kehittämistyön parantamiseksi. Lisäksi klubilaiset etsivät vastauksia siihen, kuinka testaustoimintaa voisi parantaa. Yritysten osaamistarpeiden tunnistamiseen ja tuotteiden ja palveluiden markkinakelpoisuuden varmistamiseen saatiin myös hyviä vinkkejä.

Helsingin Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubiin osallistui laaja kirjo digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä kiinnostuneita.
https://twitter.com/minnaliik/status/1125346954693828608

Klubilaiset laittoivat ajatukset konkreettisesti lentämään. Aluksi muotoiltiin HIPPA-hankkeelle lisää iskeviä sloganeita:  

“Laadukasta arkea digitaalisuuden avulla”
“Eettistä esteettömyyttä digitalisaation avulla!”
“HIPPA – terveellistä integrointia!”
“HIPPA – Easy Living!”

Toini Harra keräsi lentäviä ajatuksia Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubilta.

Miten tunnistetaan palveluasumisen kehittämistarpeet?

Kehittäjäklubin ryhmissä pohdittiin muun muassa, kuinka kehittämistarpeet olisi parasta kerätä. Vastauksia kaivataan laajasti palveluasumiseen liittyviltä ryhmiltä: asukkailta, asiakkailta, ammattilaisilta ja omaisilta. Jokaiselle kyselyn vastaajaryhmälle tarvitaan eri tavalla muotoillut kysymykset. Kyselyt olisi myös hyvä pilotoida ennen niiden varsinaista käyttöä.

Kaikki kysymykset eivät tuota samalla tavalla tietoa kaikista tarvekyselyihin osallistuvista. Ikäihmiset ovat yksilöitä ja senioreita on useanlaisia. “He eivät ole ns. vakiokamaa.” Ikääntyneiden sukupolvet myös vaihtuvat ja heidän kokemuksensa digitaalisuudesta ovat erilaisia. Se vaikuttaa myös vastauksiin.

https://twitter.com/minnaliik/status/1125369925500047360

Kyselyitä tehdessä olisi hyvä huomioida se, etteivät kaikki pysty kommunikoimaan. Jos omainen tai hoitaja vastaa asukkaan puolesta, ei silloin käytännössä aidosti kuulla asiakasta. Tietosuojasta on myös tärkeää pitää huolta. Niin tarpeita kerätessä kuin kehittämistyötä tehdessä on hyvä huomioida hullummatkin ideat, sillä ne voivat poikia jotakin uutta.

Miten tieto kehittämistarpeista välittyy kehittäjille?

Ryhmissä pohdittiin myös keinoja siihen, kuinka kehittämistarpeet välitetään yrityksille, asiantuntijoille ja tutkijoille. Tarpeen ja teknologian sekä sen saatavuuden olisi kohdattava toisensa. Ryhmä piti tärkeänä, että keskustelu on vastavuoroista eri toimijoiden kesken.

Pekka Koistinen IOTAS Oy:stä, Jorma Säteri Metropoliasta sekä tulevaisuuden palveluiden käyttäjänä mukaan tullut Riitta Eerola pohtivat tarpeiden välittämistä kehittäjille.
https://twitter.com/minnaliik/status/1125353666393853952

Tarpeiden keräämisen pitäisi olla jalkautettua toimintaa, jonka näkökulmana on asiakas- ja käyttäjälähtöisys. Asiakkaan kanssa olisi löydettävä yhteinen kieli. Parasta olisi mennä asiakkaan luokse ja seurata asiakasta siellä, jolloin saadaan oikeat tarpeet esille. Kasvokkain kohtaamiselle olisi löydettävä hyvä aika ja paikka.

Tarpeiden esille tuomisessa olisi mietittävä, millainen tuote ja palvelu on kenellekin on sopivaa. Sen tulee olla käyttäjälle ensisijaisesti hyödyllinen. Kannattaa huomata myös, että kaikki tuotteet ja palvelut eivät ole näkyvillä koko ajan: ne toimivat usein taustalla.

https://twitter.com/minnaliik/status/1125370826109353984

Haasteina tiedonkeruussa ja sen välittämisessä kehittäjille ovat paitsi vastaajaryhmien asenteet, myös lainsäädännölliset asiat, kuten tietosuoja. Asennetta voidaan myös muokata positiiviseen suuntaan monipuolisilla tavoilla keskustella. Vastavuoroisuuden mallia voi kehittää matkan varrella kaikille sopivaksi. Ryhmän mielestä juuri kehittäjäklubi voisi toimia pysyvänä tapana keskustella tarpeista ja siitä, kuinka tuotteita ja palveluita voidaan niiden mukaan kehittää.

Miten tunnistetaan yritysten osaamistarpeet ja mahdollistetaan testaustoiminta?

Kehittäjäklubi pohti kehittämisen mahdollisuuksia myös yrittäjien näkökulmasta. Yritysten kehittämistyöhon kaivattiin tukea mm. lisäämällä tietoisuutta käyttäjistä. Yrittäjille tärkeää on osaamisen kehittäminen vuorovaikutuksessa ja arvonluonti siinä. Käyttäjien lisäksi  korkeakoulut sekä tutkimuslaitokset olisi saatava kehitystyöhön ja testauksiin mukaan heti alusta. Kehittäjäklubilaisten mielestä kannattaa edetä pienten kokeilujen kautta.

Kannattaa huomioida, että taustalla vaikuttavat käyttäjien asenteellisuus ja osaaminen sekä teknologia itsessään. Ammattilaisille suurin houkutin ottaa tuotteita ja palveluita käyttöön on oman työn helpottuminen. Teknologian olisi oltava kaikille helposti ymmärrettävissä ja käyttöön otettavissa.

Panu Karhinen Metropoliasta, Timo Salo Medeka Oy:stä ja Mariliinu Ahlström Vantaan kaupungilta pohtivat yritysten testaustoiminnan kehittämistä.

Testauksiin olisi löydettävä oikeat toimijat ja toimintaympäristöt: toimintaympäristön ja ratkaisun tarjoajan välisen yhteyden on oltava luonteva. Kun oikeat toimijat on saavutettu, he voivat testata tuotteita/palveluita ja sen jälkeen laajentaa toimintaa. Samalla on otettava huomioon kustannukset ja lisättävä kustannustietoisuutta.

On tärkeää miettiä etukäteen, miten tietoa viedään ratkaisijalta käyttäjälle.Testauksissa on määriteltävä mm. kokeilujaksojen pituus sekä tapa esittää ja raportoida tieto testauksiin osallistujien ja tuotteiden ja palveluiden kehittäjien kesken. Muun muassa pelillistäminen voisi olla kokeilemisen arvoinen keino hankkia tietoa. Tiedon luotettavuus on joka tapauksessa varmistettava eri tavoin. Tämä tapahtuu, kun molemmat osapuolet ovat sitoutuneet testaukseen.

Osaamisen ja tiedon siirtäminen testausten jälkeen myös laajempaan käyttöön tulisi huomioida. Oppilaitoksilla on oma osuutensa siinä. Myös vertaisoppiminen on hyvä tapa lisätä osaamista. Tietoisuutta lisätään siten, että sekä käyttäjät että yritykset levittävät tietoa omassa toimintaympäristössään. Ihmisillä on erilaisia sisäisiä drivereitä, jolloin motivaatiotason nostamisessa tärkeää on arvonlisäys molemmille osapuolille.

https://twitter.com/minnaliik/status/1125352415073570817

Yritykset tarvitsevat tietoa myös pian voimaan tulevien, laissa määriteltyjen säädösten vaikutuksesta tuotteisiin. Regulaatiot ja standardit voivat siirtää tuotteiden käyttöönottoa, jos niitä ei ole huomioitu ajoissa. Yrityksillä pitäisi olla tietoa myös kaupunkien ja palvelukeskusten hankintaprosesseista ja niiden määrittelyistä.

Miten varmistetaan, että tuote tai palvelu on valmis markkinoille?

https://twitter.com/minnaliik/status/1125373267076947969

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä palvelu- ja tuotetarjonta sisältää paljon uuden lainsäädännön alaista teknologiaa. Erityisesti kaikki sensorit, jotka keräävät asiakkaista tietoa, ovat MDR: n alaisia. Aikataulu saada tuotteet ja palvelut MDR:n mukaiseksi saa kehittäjät vakavaksi: sääntely ja regulaatio sekä standardit muuttuvat ensi vuonna dramaattisesti.

Rauno Saarnio SE Innovationsista kertoi, että tuotteiden ja palveluiden saattamiseksi laillisesti hyväksyttäviksi on olemassa joitakin tukitoimia.  Muun muassa Yhteistoiminnan liiton ja Suomen standardisoimisliiton pitäisi tuottaa tuottaa tietoa yrittäjille.  Tietoa on etsittävä myös EU-tietokannoista. Esimerkiksi Lean Entries -palvelun kautta yrittäjä pääsee alkuun sääntelyn haltuunotossa.

Yritykset etsivät Hipan kautta uusia verkostoja ja käyttäjien näkemyksiä

Timo Salo Medekasta, Pekka Koistinen IOTAS:ista ja Pertti Niittynen Seniortekistä kertoivat yritysten odotuksista HIPPA-hankkeelle.

Yritysten odotuksia HIPPA-hankkeelle kysyttiin akvaariokeskustelussa. Yritykset näkivät, että HIPPA-hanke voi antaa heille tärkeää tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ja kumppaneiden löytämisessä.

Tuotteiden ja palveluiden käyttökelpoisuus haluttiin varmistaa asiakkailta kerättyjen tarvekartoitusten sekä asiakaslähtöisten testausten kautta.  Yritykset kaipasivat tietoa paitsi käyttötarpeista, myös nykyisten käytössä olevien tuotteiden toimivuudesta. Toimintatapojen pitäisi olla ratkaisukeskeisiä. Mottoina voisivat olla: “Ideoi, kokeile ja opi” ja “Toimi joustavasti, nopeasti ja ketterästi”.

HIPPA-hankkeen Älykkään palveluasumisen kehittämisen mallin toivottiin jäävän pysyväksi toiminnaksi.

Odotuksissa oli mahdollisimman laajan yhteistyöpohjan löytäminen HIPPA-hankkeen verkostojen kautta. Yritykset kaipasivat yhteistyötä tuotteiden hankinnasta vastaavien tahojen sekä päättäjien kanssa, mutta myös toisten yritysten ja potentiaalisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyön tekeminen laajemmalla rintamalla ja yhteisen arvoperustan luominen toiminnalle oli yritysten mielestä tärkeää. Yritykset näkivät, että HIPPA-strategiasta voitaisiin luoda jopa kansallinen strategia.

Ei HIPPA nuku eikä digiteknoon huku

Kehittämistyön ei tarvitse olla ryppyotsaista.  Panu Karhinen Metropoliasta teki Helsingin Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubin annista myös laulun nimeltä Ei HIPPA nuku eikä digiteknoon huku.

Musiikin äärellä Aarne Klemetti, Leila Lintula ja Panu Karhinen Metropoliasta.

Kuvat: Minna Kilpeläinen

ToimintaYleinen

22/05/2019 - Päivi Meriläinen

Asukkaiden ja sote-ammattilaisten ääni kuuluviin Oulussa

HIPPA-hankkeen henkilöstö ja hankkeessa mukana olevat toimintaterapian opiskelijat selvittivät syksyn ja kevään aikana asukkaiden ja ammattilaisten tarpeita Oulussa. Asukkaiden ja ammattilaisten näkemys oli tärkeä saada esiin, jotta hankkeessa kehitettävät ratkaisut vastaisivat tosielämän tarpeisiin ja olisivat käyttäjälähtöisiä.

HIPPA piti työpajan Aamupuuroakatemiassa Haukiputaalla. Kuva: Päivi Meriläinen

Tietoa asumisen tarpeista ja tulevaisuuden toiveista kerättiin ikäihmisiltä ja erilaisten palvelujen piirissä olevilta asukkailta kodeissa ja työpajoissa.

Tarpeita teknologialle, mutta myös fyysiselle kohtaamiselle

Tarpeet liittyivät mm. turvalliseen ulkona liikkumiseen, mielekkääseen ja merkitykselliseen tekemiseen ja osallistumiseen sekä arjen haasteissa tiedon saantiin ja vertaistukeen. Lisäksi toivottiin kotiin tulevan ammattilaisen ja asukkaan luottamuksellista kohtaamista sekä asumisyhteisön parempaa viestintää (tapahtumista tiedottamista ja kahdenkeskistä viestintää). Toiveet eivät välttämättä edellytä älykkäitä ratkaisuja, sillä ensiarvoisen tärkeänä nähtiin se, että olisi edes yksi luotettava läheinen ihminen. Toiveissa oli myös löytää kävelyreitin varrelta penkki, jolle istahtaa, kun väsymys yllättää, myös talviaikaan.

Vilkasta keskustelua

Äänensä toi kuuluviin yhteensä noin 50 henkilöä. Tunnelma tilaisuuksissa oli lämmin ja vilkasta keskustelua syntyi mukavasti. Tietoa tunnistetuista, palveluasumisessa esiin tulleista tarpeista kerättiin ammattilaisilta sähköisesti.  

Pullaa ja porinaa asumisesta. Kuva: Hanna Niskasaari

Työskentely työpajoihin osallistuneille asukkaille jatkuu syksyllä 2019. Heille järjestetään tietoiskuja, joissa kerrotaan jo olemassa olevista älykkäistä ratkaisuista. HIPPA-hankkeessa kehitetyistä uusista tuotteista ja palveluista kerrotaan asukkaille hankkeen edetessä. Asukkaat, ammattilaiset ja omaiset kokeilevat ja testaavat yritysten kehittämiä ratkaisuja Oulun kaupungin ja Oulun Palvelusäätiön yksiköissä.

Teksti: Päivi Meriläinen ja Hanna Niskasaari

ToimintaYleinen

20/05/2019 - Kirsi Jokinen

Edellä Goes Sote -tapahtumassa etsittiin ratkaisuja merkitykselliseen elämään

HIPPA-hanke järjesti 15.5.2019 yhteistyössä ProVaHealth-hankkeen kanssa Oulun ammattikorkeakoululla aamiaistilaisuuden yrityksille ja opiskelijoille. Tilaisuus toteutettiin työpajamuotoisesti.

Edellä Goes Sote -tapahtuman työpajassa kuviteltiin parhaita mahdollisia ratkaisuja turvalliseen elämään.

Tapahtumassa pohdittiin älykkäitä ratkaisuja turvallisen ja merkityksellisen elämän mahdollistamiseen uusien tuotteiden ja palvelujen avulla. Tilaisuudessa törmäytettiin erilaiset osaajat pohtimaan yhdessä tulevaisuutta ja kuinka vaikuttaa siihen omalla toiminnallaan. Näimme tapahtumassa Onerva Hoivaviestinnän videotervehdyksen (https://youtu.be/tTAhLJxqvXw) Onerva-botista, joka on ikääntyneiden ja vammaisten hoitoon tarkoitettu sosiaalinen robotti.

Tapahtumassa Eeva Kiuru, yrittäjä Health Innovation Academy Oy:stä kertoi kokemuksiaan koulutusyrittäjyydestä teknologian ja terveyden rajamaastossa. Kiurun mukaan sosiaali- ja terveysalalla teknologian käyttöönotto vaatii kulttuurin muutosta. Hän korosti digiosaamisen ja teknologian perusymmärryksen merkitystä sosiaali- ja terveysalalla, jotta ammattilaiset pystyisivät osallistumaan teknologian kehittämiseen ja arvioimaan kriittisesti uusia ratkaisuja. Sote-ammattilaisilta insinöörit voivat puolestaan oppia asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä. Kiuru kannusti opiskelijoita ideointiin ja innovointiin sekä yrittäjyyteen.

Työpajassa ideoitiin tulevaisuuden älykkäitä ratkaisuja kotiin, pihapiiriin ja lähiympäristöön.

Työpajassa tunnistettiin arjen ja turvallisen asumisen haasteita, kuviteltiin paras mahdollinen tulevaisuus ja pohdittiin ratkaisuja, joilla siihen päästään. Työpajoissa ideoitiin yhdessä tulevaisuuden älykkäitä tuotteita ja palveluja kotiin, pihapiiriin ja lähiympäristöön. Keskusteltiin siitä, miten inhimillisyys ja teknologia voivat yhdistyä hyvässä arjessa. Tulevaisuudessa haluttiin nähdä toisista välittämistä ja yhteisöllisyyden lisääntymistä. Teknologia nähtiin ratkaisuna hoitaa ”rutiinitehtävät”, jolloin henkilökohtaiseen kontaktiin vapautuisi enemmän aikaa. Tämän lisäksi teknologian ajateltiin mahdollistavan ihmisen turvallisen ja omatoimisen osallistumisen arjen toimintoihin sekä osallisuuden yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Yhden työryhmän tuotoksena rakentui kalenterikuva ikäihmisten viikosta vuonna 2025.

Tilaisuuden myötä terveys-, sosiaali- ja hyvinvointialojen osaajia innostettiin pohtimaan omaa tulevaisuuttaan ja mahdollista yrittäjyyttä keinona vaikuttaa oman alan kehittymiseen. Tilaisuudessa oli osallistujia yhteensä 20. Tapahtuman jälkeen oli mahdollisuus verkostoitumiseen ja kampuksen simulaatiotiloihin tutustumiseen.

Lisätietoa ProVaHealth-hankkeesta: https://scanbalt.org/living-labs-news/provahealth-now-online/

Teksti: Kirsi Jokinen ja Eliisa Niilekselä

Kuvat: Kirsi Jokinen


TapahtumatYleinen

15/05/2019 - Toini Harra

Arkeen kuuluu onnenhetkiä

Hippa-hanke oli 20.3.2019 mukana järjestämässä Kansalais-Soteuttamoa yhteistyössä Sitran Soteuttamo -hankkeen ja Metropolia Ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyritykset kiertoon- ja Hyvissä handuissa himassa -hankkeiden kanssa. Tilaisuus toteutettiin erätaukokeskusteluna, jonka avulla voidaan paremmin ymmärtää palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen liittyviä avaintekijöitä. Keskustelu nosti esiin nykyisten ja tulevien palvelujen käyttäjien äänen. Tässä blogikirjoituksessa keskitytään erityisesti keskustelijoiden esiin nostamiin palvelutarpeisiin ja niihin liittyviin arvostuksiin.

Erätauko-keskusteluissa kaikkien ääni tuli kuuluviin.

Nyt on aika tehdä muutoksia ikääntyneiden palveluihin. “Ei voi tarjota kaikille kaikkea, vaan palvelut ja tuotteet tulee järjestää yksilöllisesti ja monipuolisesti.” Näin kommentoi yksi Kansalais-Soteuttamon Erätaukokeskustelun osallistuja tekijöitä, jotka on otettava huomioon palvelujen parantamisessa. Ihmisyys ja laatu pitää ottaa huomioon päätöksenteossa, politiikassa, taloudessa ja kaikessa kohtaamisessa. Laadukkaiden palvelujen tuottamisessa on tarpeiden rinnalla otettava huomioon myös ammattilaisten ja asukkaiden arvot. (Harra ja Lintula 2018a.)

Ihminen on itse oman elämänsä asiantuntija. Siksi ihmisen oma ääni on saatava kuuluviin ja voimavarat käyttöön. Mutta miten asiakas saa oman äänensä kuuluviin arkea tai esimerkiksi kuntoutuspalveluita suunniteltaessa? Se onnistuu ihmisyyden, mielekkyyden, arvostuksen ja kunnioituksen, avoimuuden ja luottamuksen huomioon ottamisella ja rakentamisella. On luotava arvostava ilmapiiri ja kysyttävä ihmisiltä itseltään, mitä he omassa arjessaan tarvitsevat toimijuutensa tueksi. (Harra ja LIntula 2018b.)  

Entä kuka arvioi, auttaa ja vie asioita eteenpäin? Erätaukokeskustelussa nostettiin esiin, että sitä varten tarvitaan dialogisuutta ja moniammatillisuutta, arvostavaa johtajuutta, positiivisuutta sekä aikaa olla ihminen. Keskusteluun osallistuneiden mielestä on tärkeää, että kuunnellaan ikäihmisiä, heidän historioitaan, elämänkokemustaan tietojaan ja taitojaan, ja ollaan ystäviä yksinäisille. Eri-ikäisten yhteistyö mahdollistaa kokemusten ja osaamisen siirtämisen ja potentiaalin hyödyntämisen. Toisinaan briljantteja ajatuksia löytyy uusilta alueilta, uusista ajatuksista ja malleista.

Elinkaariasuminen tukee yhteisöllistä asumista

Useiden eurooppalaisten ja amerikkalaisten tutkimustulosten mukaan yhteisöllinen asuminen parantaa elämänlaatua ja hyvinvointia (Jolanki ym. 2017). Erätaukokeskusteluun osallistuneiden mielestä samanhenkisten ihmisten kohtaaminen ja turvaverkkojen rakentaminen olisi turvattava. Yhteisöllisyyttä pidettiin tässä asiassa yhtenä mahdollisuutena. Se lisäisi rohkeutta pyytää ja tarjota apua, auttaisi kuulemaan, olemaan kiinnostunut ja tulemaan kuulluksi sekä hymyilemään toinen toisillemme. Toisaalta yhteisöllisyys pitäisi olla vapaasti valittavissa oleva asia, niin että jokaisella olisi mahdollisuus olla yksin aina sitä halutessaan. Erityisesti ikäihmiselle yhteisöllinen asuminen ei ole aina itse valittua terveydellisistä tekijöistä johtuen (Jolanki ym. 2017).Ikäihmisille tarvitaan yhteisöllistä asumista, mikä voi tarkoittaa eri-ikäisten ihmisten asumista samoissa taloissa, kortteleissa ja kaupunginosissa. Yhteisöllinen asuminen mahdollistaisi eri sukupolvia yhdistävän toiminnan ja eri-ikäisten ihmisten tapaamisen. Tulevaisuudessakin tarvitaan ns. elinkaariasumista, jota edustaa esimerkiksi Tampereen Tesomalle rakennettava Elinkaarikortteli (http://omatesoma.fi/elinkaarikortteli). Tesoman Elinkaarikorttelissa rakentaminen, asuminen, palvelut ja yhteisöllisyys integroidaan eri elämänvaiheiden tarpeet ja toiminnot yhdistäväksi kokonaisuudeksi. Siellä pyrkimyksenä on, että asukkaat voivat halutessaan asua korttelissa jopa koko elämänsä, vaikka asuntokunnan ja perheen koko ja asumistarpeet muuttuvat.

Keskustelijat toivat esille yhteisöllisyyttä ikäihmisten palveluissa.

Naapuruuspiiritoiminnasta iloa yksinasumiseen

Asukkaiden yhteisöllisyyden aktivointia voidaan tehdä esimerkiksi naapuruuspiiritoiminnan avulla, jota on kehitelty pääkaupunkiseudulla (Ataçocuğu 2018). Herttoniemen alueelta toiminta on levinnyt ympäri Helsinkiä. Toiminnan ideana on, että se on avointa toimintaa kaikille asukkaille. Se huomioi alueen yksinäiset ikäihmiset tarjoamalla olohuonetyyppisen kokoontumispaikan, jossa voi keskustella  kahvittelun kera. Kaikki naapuruuspiirit ovat erilaisia. Sen käynnistämiseen tarvitaan vain yksi vapaaehtoinen käynnistäjä sekä maksuton ja esteetön tila.

Tulevaisuudessa toivottavasti asunnon vuokrauksen yhteydessä voi tehdä sopimuksia myös asumiseen liittyvistä palveluista. Näitä palveluja voivat olla esimerkiksi pesulapalvelut, siivous, lastenhoito, tekniikan hallinta, asioiden hoitaminen tai vaikkapa verhonipsujen laittaminen.

“Hyvä elämä on jokaiselle ihmiselle oman näköinen”

Kansalaissoteuttamossa käydyssä erätaukokeskustelussa nousi esiin, että hyvä arki rakentuu oman mielen ja muiden ihmisten sekä ympäristön avulla. Toiveena oli, että kaikki tulisivat kuulluiksi ja nähdyiksi omana itsenään elämän eri vaiheissa. Ihmisyys, kunnioitus ja empatia pitäisi olla läsnä koko yhteiskunnassa, sillä ihmisarvo syntyy vain yhteydessä toisiin ihmisiin.

Mummodisko pitää kaiken ikäiset liikkeessä.

Iästä riippumatta kaikille ihmisille universaaleja asioita ovat turvallisuuden tunne, hyvä ja tasapainoinen elämä, terveys, vapaus ja ystävät. Jokaisella pitäisi olla oikeus omiin mielenkiinnon kohteisiin, kuten luontoon, puutarhaan, perheeseen, lapsiin ja lastenlapsiin. Tärkeä asia on myös huolenpito itsestä sekä omahoito: myönteinen elämänasenne, uni ja lepo, ajassa pysyminen ja mukana oleminen sekä omat harrastukset. Hyvää arkeen kuuluu onnen hetkiä juuri nyt!

Sukupolvet ylittävässä arjessa tärkeää on seesteisyys. Toisaalta sukupolvien välillä voi olla suuria näkemys- ja kokemuseroja sekä monenlaisia tulevaisuusvisioita. Erätaukokeskustelussa tehtiin suuria yhteisöllisyyteen ja tulevaisuuteen liittyviä oivalluksia: “Yhteistä meille on se, että kaikki haluavat keskustella ja visioida maailmaa positiivisesti.”

”Mun näköinen palvelu on inhimillistä ja itsemääriteltyä”

Apua pitäisi olla enemmän ja näkyvästi tarjolla, jotta sitä uskallettaisiin pyytää. Tarvittaisiin helposti lähestyttäviä, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Toisaalta tarvitaan etsivää työtä, jotta löydetään ne, jotka apua tarvitsevat. Palvelut pitäisi rakentaa niin, että niissä otetaan huomioon yksilöt ja yksilöiden yksilölliset tarpeet. Hyvät palvelut ovat joustavia, räätälöityjä sekä itsemääriteltyjä.

Asioidessa tarvitaan henkilökohtaista kontaktia, tasa-arvoisuutta sekä valmentavaa ja kannustavaa ilmapiiriä. Iästä riippumatta ihmisellä pitäisi olla oikeus pitää kiinni itselle tärkeistä asioista. Ei tiettyyn muottiin asettamista, vaan erilaisuuden hyväksymistä tarvitaan lisää suhteessa ikääntyneisiin ihmisiin.

“Vanhene ajoissa”

Vanhuus on arvokas elämänvaihe. Ennakoivien palvelujen lisäksi myös oma ikääntymisen ennakointi pitäisi tehdä ajoissa. Oman ikääntymisen suunnittelussa tarvitaan tietoa uuden arjen rakentamisesta: erilaisista vapaaehtoistyön mahdollisuuksista, asumismuodoista, asukasyhdistyksistä, naapuruuspiiritoiminnasta ja järjestöistä, liikkumis-, liikunta- ja harrastusmahdollisuuksista,  kulkuyhteyksistä sekä saatavilla olevista digitaalisista ja muista palveluista.

Tulevaisuuden digitalisoituvassa ja verkkopalveluihin perustuvassa maailmassa tavalliset arkitoimetkin, kuten pankkipalvelut ja terveydenhuollon palvelut, on yhä useammin tavoitettavissa vain älylaitteilla, joita  ei ole vielä suunniteltu ikäihmisiä ajatellen. Selviytyäkseen digimaailmassa ikäihmiset tarvitsevat heille sopivien älylaitteiden lisäksi tukea niiden käyttöön.

“Tutustu ajoissa ja tee rohkeita valintoja. Vanheneminen ei ole elämän loppu, vaan loppuelämän alku.”

Kuvat: Anu Ipatti

Kirjoittajat:

Toini Harra on koulutukseltaan toimintaterapeutti, FL ja YTT. Hän työskentelee yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Toini on toiminut käyttäjälähtöisyyden asiantuntijana ja tutkijana PaDigi-hankkeessa ja toimii projektipäällikkönä  6Aika: Hippa – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeessa.

Leila Lintula on koulutukseltaan toimintaterapeutti ja THM. Hän työskentelee lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Leila on toiminut käyttäjälähtöisyyden tutkijana PaDigi-hankkeessa ja toimii hyvinvoinnin ja osallistumisen asiantuntijana hankkeessa 6Aika: Hippa – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla. Hän on kiinnostunut yksilön selviytymisestä arjessa ja sitä tukevista ratkaisuista.

Lähteet:

Ataçocuğu, Soile 2018. Naapuruuspiiri yhdistää naapurit, yrittäjät ja vapaaehtoiset. Ympäristöministeriö. Alkuperäinen julkaisu 2016. Saatavilla: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asuminen/Ikaantyneiden_asuminen/Puheenvuoroja/20142016/Soile_Atacocugu_Naapuruuspiiri_yhdistaa_%2837671%29

Harra, Toini ja Lintula, Leila 2018a. Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://blogit.metropolia.fi/geroblogi/2018/11/30/arvot-ohjaavat-kayttajalahtoista-kehittamista/

Harra, Toini ja Lintula, Leila 2018b. Käyttäjälähtöisyys älykkään palveluasumisen kehittämisessä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-099-1

Hippa – Hippa Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla 2018. Saatavilla: https://6aika.fi/uusi-hippa-hanke-kehittaa-alykasta-palveluasumista/

Jolanki, Outi, Leinonen, Emilia, Rajaniemi, Jere, Rappe, Erja, Räsänen, Tiina, Teittinen, Outi ja Topo, Päivi. 2017. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2017.

Onnellista lähiöasumista elinkaarikorttelissa. Saatavilla: http://omatesoma.fi/elinkaarikortteli


AiheYleinen

02/05/2019 - Minna Kilpeläinen

Huhtikuun 2019 uutiskirje

Oamk järjesti Hyvinvointia yhdessä -päivän ja osallistui sOULUtions-hackathoniin – ratkaisuja liikkumiseen ja turvallisuuteen

10.4.2019 järjestettiin Oulun ammattikorkeakoululla jo perinteeksi muodostunut koulutuksen sidosryhmiä yhteen kokoava Hyvinvointia yhdessä -päivä. HIPPA-hanke esittäytyi Mahdollistavassa Kodissa yhdessä yhteistyöyrityksemme Seniortekin kanssa. Osallistujat perehtyivät heidän OviTurva-ratkaisuunsa, jota myöhemmin päästään testaamaan yhdessä opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa.

HIPPA-hanke ja Oulun kaupunki olivat toimeksiantajana haasteessa, jossa etsittiin ratkaisuja ikääntyneiden turvalliseen ulkona liikkumiseen. Kaksi kansainvälistä ja poikkitieteellistä tiimiä ratkoi haastettamme. Team FabLAb Oulu esitti ratkaisunaan ELVO-palvelun (Elder-Volunteer service concept). Palvelu perustuu järjestöjen kautta muodostettavaan auttajien verkostoon. Ulkoillessaan apua tarvitseva henkilö pyytää esim. kaaduttuaan apua painikkeella. Safety First -tiimin ratkaisuna oli oppiva, päälle puettava apuväline, joka helpottaa liikkumista ja ennakoi mahdollisia kaatumistilanteita estäen kaatumisen ja mahdollistaen liikkumisen.

Lue lisää täältä.

Esteettömyyttä ei huomaa ennen kuin se puuttuu – Tampereen kehittäjäklubi kokoontui

Tampereen ensimmäisessä Kehittäjäklubi-tapaamisessa 10.4. keskusteltiin älykkään palveluasumisen kehittämisestä mm. rakentamisen ja esteettömyyden näkökulmasta. Myös ravitsemus oli teemana. 

Kehittäjäklubin paikkana ollut TAMKin Catering Studio toimii oppimisympäristönä TAMKin restonomiopiskelijoille. Inspiroiva ympäristö herätteli osallistujia keskustelemaan myös ravitsemuksen tärkeästä merkityksestä ikääntyneillä. 

Kehittäjäklubilaiset pääsivät myös konkreettisen esimerkin kautta kuulemaan, miten yritykset voivat Hippa-hankkeeseen osallistumalla hyötyä yhteiskehittämisestä tai testauksesta. Medeka Oy:n toimitusjohtaja Kalle Punto kertoi yrityksen kokemuksesta tuotteensa testauksesta Hippa-hankkeessa. 

Asumiseen ja rakentamiseen liittyvä teema nähtiin sopivaksi innovaatiokilpailun teemaksi. Ikääntyminen lisää esteettömien asuntojen kysyntää: vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 1 000 000 uutta esteetöntä kotia. HIPPA-hanketiimin rakentamisen ja ympäristöteknologian lehtori Elina Ritola nostikin esiin tärkeän huomion, että esteettömyyden huomaa usein vasta silloin, kun se puuttuu.

Lue lisää täältä.

Hoitajan päivä on erilaisia töitä täynnä – hoitaja on asukkaalle enemmän kuin hoitaja

Myllypuron monipuolisen palvelukeskuksen hoitajat työskentelevät 115 asukkaan kanssa ympärivuorokautisesti kolmessa eri vuorossa. Arjessa näkyvät vahvasti ammatillisuus, hoitotyön arvot sekä eettisyys. Toiminnassa kaikki lähtee liikkeelle asukkaan yksilöllisistä tarpeista, ja työskentelyssä korostuu kodinomaisuus ja asukkaan oma elämän rytmi. Perushoito sisältää muun muassa henkilökohtaisesta hygieniassa ja ravitsemuksessa avustaminen sekä lääkehoidosta huolehtiminen. Liikuntakyvyn ylläpito, haavaumien hoito ja suun hoito sekä kodinhoitotyö kuuluvat myös hoitajan tehtäviin. Perushoidon lisäksi hoitajan arkeen sisältyy vahvasti läsnä oleminen asukkaan sosiaalisessa elämässä. Hoitaja on asukkaalle enemmän kuin hoitaja: hoitaja laittaa persoonansa peliin ja on asukkaalle luotettu ystävä.

Myllypuron MPK:n aamu- ja iltavuorossa hoitaja avustaa 5-6 asukasta päivittäisissä asioissa. Yöaikaan koko talossa on kuusi hoitajaa.

Lue lisää täältä.

EDELLÄ goes sote – tekijöiden aamupala Oamkissa 15.5. klo 8.30 – 11.30

Oamkissa järjestetään EDELLÄ goes sote -työpajatilaisuus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja yrityksille 15.5.2019. Tilaisuuteen ovat tervetulleita myös kaikki muut kotiin vietävien palveluiden kehittämisestä kiinnostuneet opiskelijat.

Tilaisuudessa pohditaan älykkäitä ratkaisuja turvallisen ja merkityksellisen elämän mahdollistamiseen uusien tuotteiden ja palvelujen avulla. Erilaiset osaajat törmäytetään pohtimaan yhdessä tulevaisuutta sekä sitä, kuinka vaikuttaa siihen omalla toiminnallaan. Tapahtumassa Paula Tuominen, liiketoimintajohtaja ja myyntipäällikkö Caritas Palvelut Oy:stä kertoo nykyteknologian hyödyntämisestä asumispalveluissa. Tilaisuudessa kerrotaan myös Onerva-botista, sosiaalisesta robotista, joka on tarkoitettu ikääntyneiden ja vammaisten hoitoon.

Työpajassa tunnistetaan arjen ja turvallisen asumisen haasteita, kuvitellaan paras ja turvallisin mahdollinen tulevaisuus ja pohditaan ratkaisuja, joilla siihen päästään. Miten inhimillisyys ja teknologia voivat yhdistyä hyvässä arjessa?

Tapahtuman järjestävät Oulun ammattikorkeakoulu ja HIPPA-hanke (Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla) yhteistyössä ProVaHealth-hankkeen kanssa.

Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu täältä.

Helsingin Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubi Metropolian Myllypuron kampuksella 6.5.2019 klo 12.30 – 16.00

Helsingin ensimmäisessä kehittäjäklubikokoontumisessa tuodaan näkyväksi eri kyselyissä esille tulleita palveluasumisen asiakkaiden tarpeita sekä toimintamallien haasteita palveluasumista parantavien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Käyttäjälähtöisyys toimii perustana klubilla etsittäville ratkaisuille, joissa tavoitteena on varmistaa tuotteiden ja palveluiden vaikuttavuus. Klubin jäsenet yhteiskehittävät HIPPA-hankkeen prosessia. 

Jos haluat olla mukana Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubissa,
ota yhteys projektipäällikkö Toini Harraan (if.ai1566710662lopor1566710662tem@a1566710662rrah.1566710662iniot1566710662, puh: 040 334 6102).

Facebookissa kerromme kuulumisia, vinkkaamme kiinnostavista koulutuksista ja jaamme aiheeseen liittyviä juttuja

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista.

TYKKÄÄ FACEBOOK-SIVUSTAMME

Pysy mukanamme!

Jos sait tämän uutiskirjeen edelleenlähetettynä viestinä, tilaa uutiskirjeemme, niin pysyt mukana.

TILAA UUTISKIRJEEMME

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:
if.ai1566710662lopor1566710662tem@a1566710662rrah.1566710662iniot1566710662

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

Uutiskirje

30/04/2019 - Anna Alhonen

Hoitaja ei ole vain hoitaja

Meillä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa asuu 115 asukasta, neljässä kerroksessa. Jokaisessa kerroksessa asuu 34 henkilöä. Päivittäisissä toimissa heitä avustaa ja tukee joukko eri ammattiryhmän edustajia. Tähän joukkoon kuuluvat hoitajat, sairaanhoitajat, terapeutit, sosiaaliohjaaja, lääkäri ja laitoshuoltajat sekä viriketoiminnan ohjaaja. Tärkeä osa asukkaan elämää ovat omaiset ja läheiset joiden kanssa hoitajat ovat tekemisissä viikoittain.

Hoitajat työskentelevät ympärivuorokautisesti kolmessa eri vuorossa. Arjessa näkyy vahvasti ammatillisuus, hoitotyön arvot sekä eettisyys. Toiminnassamme kaikki lähtee liikkeelle asukkaan yksilöllisistä tarpeista, ja työskentelyssä korostuu kodinomaisuus ja asukkaan oma elämän rytmi.

Soi ja Anja pohtivat, tarvitseeko ulkona takkia näin kevään tullen. Kuva: Laura Jyrä.

Hoitajien tehtävänä on mahdollistaa asukkaan oman näköinen ja toimiva elämä ympärivuorokautisessa hoidossa. Arjessa huomioidaan asukkaan tarpeet ja toiveet kokonaisvaltaisesti. Kaikki lähtee liikkeelle asukkaan itsensä mukavaksi kokeman elämän ja turvallisuuden tunteen varmistamisesta.

Jokaiseen työvuoroon kuuluu perushoitoa, joka sisältää muun muassa henkilökohtaisesta hygieniassa ja ravitsemuksessa avustaminen sekä lääkehoidosta huolehtiminen. Nämä luovat perustan muulle toiminnalle.

Perushoidon lisäksi hoitajan arkeen sisältyy vahvasti läsnä oleminen asukkaan sosiaalisessa elämässä. Hoitajat ovat asukkaalle enemmän kuin hoitajia. Hoitaja voi olla asukkaalle kuin ystävä, jolle voi kertoa luottamuksella ihan mitä vain ikinä haluaa. Yksi tärkeä osa hoitajien arkea on olla tukena elämän loppuvaiheessa, niin asukkaalle kuin läheisille.

”Työstä saa enemmän irti mitä enemmän uskaltaa heittäytyä omalla persoonalla mukaan ja olla rohkea näkemään ja tekemään asioita myös oman ns. mukavuusalueen ulkopuolella.”

Hoitajan arkeen kuuluu asukkaiden avustamisen lisäksi erilaisia kirjallisia töitä, johon kuuluu asukkaiden toiminnasta kirjaaminen sekä erilaiset väliarvioinnit. Arkeen sisältyy myös erilaisia kokouksia ja tapaamisia, jossa vahvistetaan omaa ammattitaitoa ja yhteistyötä asukkaan elämään kuuluvien henkilöiden kanssa. Omaisten kanssa vaihdetaan kuulumisia säännöllisesti.

Yksi tärkeä osa hoitajan arkea on huolehtia ja arvioida asukkaan voinnin muutoksia ja tiedottaa niistä eteenpäin esimerkiksi lääkärille. Hoitaja on tukena asukkaan valinnoissa ja sekä toimijuuden vahvistamisessa hyödyntäen ohjausta ja neuvontaa. Hoitajien arkeen kuuluu myös tulevien kollegoiden eli opiskelijoiden ohjaus.

Viljelemme kesäisin vihanneksi ja juureksia viljelylaatikossa. Sato on ollut oikein runsasta. Kuva: Laura Jyrä.

Kodinhoitoon liittyvät asiat, kuten asukkaan vaatehuolto ja hänen huoneensa yleisestä siisteydestä huolehtiminen ovat osa hoitajien jokapäivästä arkea. Hoitajan arkeen sisältyy ajoittain myös erilaisia keittiötöitä esimerkiksi lettukestien yhteydessä. Arkeen kuuluu myös erilaisten harrastus- ja kulttuuri mahdollisuuksien järjestäminen asukkaille.

”Työ on monipuolista sisältäen paljon erilaisia työtehtäviä. Tämän vuoksi työ on mielekästä ja antaa mahdollisuuden työskennellä luovasti.”

Hoitajan työ on ajoittain sekä henkisesti että fyysisesti raskasta. Työpäivään sisältyy paljon erilaisten asioiden hallintaa ja muistamista, ja tämä luo oman haasteen hahmottaa osaston kokonaisuus yhdessä työkavereiden kanssa. On tärkeää huolehtia omat vastuu asiat arjessa. Tämän lisäksi on huomioitava, että kaikkien vastuualueet muodostavat ehjän kokonaisuuden.

Yleensä aamu- ja iltavuorossa hoitaja avustaa 5-6 asukasta päivittäisissä asioissa. Yöaikaan koko talossa on kuusi hoitajaa. Jokaisessa vuorossa on samankaltaisia työtehtäviä, eivätkä työvuorot eroa sisällöllisesti juurikaan eroa toisistaan. Työtehtäviin sisältyy monia pieniä asioita, joilla on kokonaisuuden kannalta suuri merkitys. Näitä ovat muun muassa erilaiset liikehoidot ja asentohoidot joilla ylläpidetään toimintakykyä ja ehkäistään erilaisten painaumien ja haavojen syntymistä. Haavan- ja suunhoidosta sekä ihon kunnosta huolehtiminen ovat tärkeitä pieniä asioita hoitajan jokapäiväisessä työssä.

”Mukavinta on saada olla mukana tämän ”herrasväen” arjessa. Auttaa ja rohkaista yrittämään ja kokeilemaan omia voimavarojaan.”

Mukavinta hoitajan työssä on, kun saa olla vierellä kulkija. On hienoa päästä tutustumaan erilaisiin ihmiseen ja tehdä töitä yhdessä hyvän työporukan kesken. Työ on palkitsevaa, sillä siinä näkee heti oman käden jäljen sekä tietää oman työn tärkeyden ja saa tuntea itsensä tarpeelliseksi.

Asukkaalta ja hänen läheisiltään saatu kiitos auttaa jaksamaan arjessa ja tuntuu aina mukavalta. Mukavaa vaihtelua perusarkeen tuo asukkaiden kanssa vietetyt erilaiset tähtihetket. Näitä hetkiä voivat olla mm. kynsien lakkaus, metroajelulla käynti, ostoksille meneminen ja oman näköinen kahvihetki.

Juttua varten on haastateltu Myllypuron monipuolisen palvelukeskuksen osastojen hoitajia.

Teksti: Anna Alhonen ja Laura Jyrä

AiheYleinen

30/04/2019 - Tarja Heinonen

Esteettömyyttä ei huomaa ennen kuin se puuttuu – Tampereen kehittäjäklubi kokoontui

Tampereen ensimmäisessä Kehittäjäklubi-tapaamisessa 10.4. keskusteltiin älykkään palveluasumisen kehittämisestä mm. rakentamisen ja esteettömyyden näkökulmasta. Myös ravitsemus oli teemana.

Hippa-hankkeen Tampereen kehittäjäklubi käynnistettiin myöhäisen aamiaisen merkeissä TAMKin Catering Studiolla. TAMKin restonomiopiskelijoiden tarjoaman late breakfastin äärellä ideoitiin syksyn tulevaa innovaatiokilpailua sekä keskusteltiin asumisen ja rakentamisen kehittämisajatuksista palveluasumisen näkökulmasta. Tilaisuus kokosi paikalle Tampereen keskeisiä senioriasumisen toimijoita.

Tampereen kehittäjäklubin toiminta aloitettiin herättelemällä ajatuksia ja ideoita keväisen aamupalan äärellä.

Projektipäällikkö Tarja Heinonen avasi aamun kertomalla mistä Hippa-hankkeesta on kysymys.  Hän korosti tervetulosanoissaan Hippa-hankkeen yritysten mahdollisuuksia saada yhteys loppukäyttäjiin sekä monialaisen hanketiimin etuja. Tilaisuuden toteutuksessakin todentui oivasti TAMKin monialaisuus, sillä Catering Studio on restonomiopiskelijoiden konkreettinen oppimisympäristö. Tarja esitteli kuulijakunnalle aamun menun rakentajat eli Catering Studion vastaavan Pilvi Torvisen sekä restonomiopiskelijat Ilona Lepokorven ja Juuso Witikan. Juuso kertoi pääkokin ominaisuudessa tarjoilupöydän antimista. Lähtökohtana menun suunnittelussa oli ollut kotimaisuus ja vähähiilisyys.

Ruoka on hoivaa ja hyvinvointia

Kehittäjäklubin paikkana ollut TAMKin Catering Studio toimii oppimisympäristönä TAMKin restonomiopiskelijoille. Inspiroiva ympäristö herätteli osallistujia keskustelemaan myös ravitsemuksen tärkeästä merkityksestä ikääntyneillä. Ruokailu ja ravitsemus ovat oleellinen osa myös palveluasumista. Siihen liittyy esimerkiksi ruokahuollon logistiikka, ravintoarvot, aliravitsemus, ruoan esille laitto sekä myös yhteistyö hoivahenkilöstön ja ravitsemushenkilökunnan välillä. Ruokailu on myös tärkeä tekijä osallisuuden mahdollistamisessa palveluasumisen asiakkaille.

Catering Studion vastaava Pilvi Torvinen sekä restonomiopiskelijat Ilona Lepokorpi ja Juuso Witikka esittelivät restonomiopiskelijoiden oppimisympäristön, Studion, toimintaa sekä aamun värikkään menun.

Catering Studion vastaava Pilvi Torvinen kertoi myös mielenkiintoisesta yhteistyöstä Atrian kanssa. Atria on järjestämässä Catering Studion kanssa ikäihmisten ravitsemukseen liittyvän koulutuksen ammattilaisille, joissa sisältönä ovat ravitsemuksellisuus ja esillepano.

Kokemuksia yrityksen suulla

Kehittäjäklubilaiset pääsivät myös konkreettisen esimerkin kautta kuulemaan, miten yritykset voivat Hippa-hankkeeseen osallistumalla hyötyä yhteiskehittämisestä tai testauksesta. Medeka Oy:n toimitusjohtaja Kalle Punto kertoi yrityksen kokemuksesta tuotteensa testauksesta Hippa-hankkeessa. Yritys oli kaikin puolin tyytyväinen testauskokonaisuuteen. Käyttäjäkokemuksen saaminen hankkeen tarjoaman testauksen kautta oli heille ensiarvoisen tärkeää ja ilman hankkeen tuomaa mahdollisuutta melkeinpä mahdotonta. Kiitosta sai myös autenttinen testausympäristö Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n senioritalo Kuuselakeskus henkilökuntineen sekä asukkaineen ja asiakkaineen.

Kalle Punto Medeka Oy:sta ja projektipäällikkö Tarja Heinonen kertoivat yrityksen positiivista kokemuksista Hippa-hankkeessa.

Kohti syksyn innovaatiokilpailua

Kehittäjäklubi-tapaamisen keskeinen teema oli tulevan syksyn innovaatiokilpailun ideoiminen ja suunnittelu yhteisvoimin. Aiheeseen herättelevänä puheenvuorona TAMKin hanketiimin Marika Vuorenmaa Y-kampukselta kertoi hankkeen yrityksille tarjoamasta sparrauksesta, jonka kautta autetaan yritystä kasvamaan. Esimerkkinä tästä hän mainitsi kolmen Tampereen yliopiston ”lääkisopiskelijan” start up –yrityksen sparrauksen, joka on alkuvaiheessa TAMKin osahankkeessa.

Asumiseen ja rakentamiseen liittyvä teema nähtiin sopivaksi innovaatiokilpailun teemaksi. Rakentamisessa ja toimintakykyisyyttä edistävässä elinympäristössä nähtiin paljon potentiaalia palveluasumista kehittävän yritysyhteistyön näkökulmista. Kehittäjäklubi keskusteli mahdollisista yhteistyökumppaneista ja digitaalisuuden (mm. kiinteistöautomaatio) mahdollisuuksista. Rakentaminen nähtiin laajana kokonaisuutena, johon sisältyy myös sisustaminen ja mahdolliset asumiseen liittyvät palvelut.

Lähde: Ulkoministeriö
Elina Ritola kertoo esteettömyydestä TAMKin rakennusarkkitehtiopinnoissa.
Elina Ritola nosti esille käytännön näkökulmia esteettömyydestä TAMKin rakennusarkkitehtiopinnoissa.


Esteettömyyttä ei huomaa ennen kuin se puuttuu”

Rakentamisen teemaa syvensi hanketiimin rakentamisen ja ympäristöteknologian lehtori Elina Ritola, joka esitteli TAMKin esteettömyyden opetusta rakennussuunnittelun opinnoissa. Hän kertoi esteettömyyden merkityksestä asumisessa ja ikääntyessä. Aihe on mielenkiintoinen ja ajankohtainen, sillä ikääntyneiden osuuden kasvaessa väestörakenteessa lisää esteettömien asuntojen kysyntää. Tarve v. 2030 on 1 000 000 esteetöntä kotia.

Vaikka usein esteettömyys mielletään koskettavan ikääntyneitä ja vammaisia ihmisiä, niin se voi koskettaa ketä tahansa meistä esimerkiksi onnettomuuden seurauksena. Elina Ritola nostikin tärkeän huomion esiin, että esteettömyyden huomaa usein vasta silloin, kun se puuttuu.

Teksti: Suvi Hagström ja Tarja Heinonen.
Kuvat: Suvi Hagström
Kaaviot: Elina Ritolan esitysmateriaali

ToimintaYleinen

25/04/2019 - Minna Kilpeläinen

Poikkitieteellisiä ratkaisuja haasteisiin Hyvinvointia yhdessä -päivässä ja sOULUtions-hackathonissa

Team FabLAb Oulu oli tehnyt taustatutkimusta tehdäkseen paremman käyttäjäkokemuksen.

10.4.2019 järjestettiin Oulun ammattikorkeakoululla jo perinteeksi muodostunut koulutuksen sidosryhmiä yhteen kokoava Hyvinvointia yhdessä -päivä. HIPPA-hanke esittäytyi Mahdollistavassa Kodissa yhdessä yhteistyöyrityksemme Seniortekin kanssa. Perehdyimme heidän OviTurva-ratkaisuunsa, jota myöhemmin pääsemme testaamaan yhdessä opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa.

Seniortekin OviTurva-ratkaisu helpottaa arkea.

HIPPA-hanke osallistui Oulun yliopistolla 10.-12.4.2019 järjestettyyn sOULUtions-tapahtumaan, poikkitieteelliseen kolmipäiväiseen hackathoniin, jossa etsittiin näkökulmia ja ratkaisuja yritysten, tutkijoiden ja kaupungin kohtaamiin haasteisiin. Tapahtuma keräsi yli 100 osallistujaa, joista muodostui 20 tiimiä. HIPPA-hanke ja Oulun kaupunki olivat toimeksiantajana haasteessa, jossa etsittiin ratkaisuja ikääntyneiden turvalliseen ulkona liikkumiseen. Kaksi kansainvälistä ja poikkitieteellistä tiimiä ratkoi haastettamme. Saimme uusia ja tuoreita näkökulmia siihen, kuinka ratkaista tämä globaalisti tunnistettu haaste.

sOULUtions-tapahtumassa etsittiin ratkaisuja liiketoimintaan ja vaikuttavuuteen liittyen.
Tutkimuksella oli myös keskeinen sija innovaatiotoiminnan pohjana.

Team FabLAb Oulu esitti ratkaisunaan ELVO-palvelun (Elder-Volunteer service concept). Palvelu perustuu järjestöjen kautta muodostettavaan auttajien verkostoon. Ulkoillessaan apua tarvitseva henkilö pyytää esim. kaaduttuaan apua painikkeella. Avunpyyntö välitetään verkostolle. Verkostossa mukana olevat, lähistöllä sijaitsevat henkilöt saavat matkapuhelinsovellukseensa avunpyynnön ja sijainnin, jossa apua tarvitaan. Näin kohtaavat apua tarvitseva henkilö ja henkilö, jolla on halu ja kyky auttaa.

Team FabLAb Oulun ELVO-palvelu on uutta ikäihmisten käytössä.

Safety First -tiimin ratkaisuna oli oppiva, päälle puettava apuväline, joka helpottaa liikkumista ja ennakoi mahdollisia kaatumistilanteita estäen kaatumisen ja mahdollistaen liikkumisen.

Safety First -tiimin liikkumista helpottava apuväline oppii tekoälyn avulla.

HIPPA-hanke kiittää innovatiivisia tiimejä, jotka tarttuivat tarjoamaamme haasteeseen.

Teksti: Kirsi Jokinen, Eliisa Niilekselä ja Päivi Meriläinen
Kuvat: Kirsi Jokinen

ToimintaYleinen

01/04/2019 - Minna Kilpeläinen

Maaliskuun uutiskirje 2019

Kansalais-Soteuttamo tuotti positiivisia oivalluksia ikäihmisten palveluista

6Aika: HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankeHyvinvointiyritykset kiertoon -hanke sekä Sitran Soteuttamo järjestivät yhdessä Metropolian Myllypuron kampuksella 20.3.2019 Kansalais-Soteuttamon, jossa puhuttiin ikäihmisten palveluita paremmaksi.

Keskustelua ja kulttuuria sisältänyt iltapäivä keräsi 80 ikäihmisten palveluiden parantamisesta kiinnostunutta ihmistä jakamaan yhteistä ymmärrystä siitä, millaista hyvä ikääntyminen ja arki voisi olla ja millaiset palvelut niitä edistäisivät.

Keskusteluun osallistui kotona asuvia eläkeläisiä, palveluasumisen asiakkaita, vapaaehtoisia ja hoitohenkilökuntaa, sote-alan yrittäjiä, järjestöjen ja yhdistysten toimijoita ja päättäjiä sekä erilaisia asiantuntijoita ja opiskelijoita. Jokainen jätti tullessaan tittelit pois ja asioista puhuttiin ihmiseltä ihmiselle. Ylen erikoistoimittaja Tiina Merikanto veti keskustelut yhteen Akvaario-keskusteluissa. 

Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, mielekäs ja merkityksellinen arki ja yhteisön tuki tulivat keskusteluissa vahvana esille. Digitalisaatio on myös osa tulevaisuuden palveluita. Robotti voi olla mainio kaveri kauppareissulla, kun on joku joka kantaa kauppakassin kotiin.

Lue lisää:
HIPPA-blogi
Metropolian uutiset 


Kansalais-Soteuttamossa oli lämminhenkinen tunnelma. Taustat ja tittelit eivät luoneet valta-asemia, sillä Erätauko-mallin mukaan fasilitoiduissa keskusteluissa jokaisen ääni tuli tasa-arvoisesti esille. Ikäihmisten palveluista voi puhua myös positiivisesti. Mummodisko piti huolen siitä, että tilaisuudesta lähdettiin vetrein jaloin ja virkein mielin.

Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubi Tampereella 10.4. ja Helsingissä 6.5.

HIPPA-hankkeen kehittäjäklubit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Tampereen Kehittäjäklubi kokoontuu 10.4. klo 9.00 – 11.00 TAMK:issa (Kuntokatu 3). Helsingin kokoontuminen pidetään aiemmasta tiedosta poiketen maanantaina 6.5.2019 klo 12.30 – 16.00 Metropolian Myllypuron kampuksella (Myllypurontie 1). Oulun seuraava kehittäjäklubi on syksyllä 2019.

Tampereella selvitetään, mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät tarpeet palveluasumisessa ja luodaan innovaatiokilpailun haasteita. Helsingin kehittäjäklubilla tuodaan näkyväksi mm. Kansalais-Soteuttamossa sekä muissa kyselyissä esille tulleita tarpeita ja toimintamallien haasteita palveluasumista parantavien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.

Klubilla etsitään vastauksia ja näkökulmia mm. näihin kysymyksiin:
– Millaisia haasteita tulevaisuus tuo tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle?
– Kuinka käyttäjien näkökulma otetaan huomioon (henkilöstö, asiakas, läheiset)?
– Kuinka varmistetaan tuotteen ja palvelun vaikuttavuus ja tuottavuus – ja kenelle?
– Miten palveluasumisen kehittämistoimintaa pitäisi parantaa?     
– Miten tunnistetaan palveluasumisen kehittämistarpeet? 
– Miten tieto kehittämistarpeista välittyy yrityksille, asiantuntijoille ja tutkijoille?
– Miten tunnistetaan yritysten osaamistarpeet ja miten niihin voidaan vastata? 
– Miten varmistetaan, että tuote on valmis markkinoille? 
– Miten mahdollistetaan yritysten testaustoiminta? 
– Minkälaisia tukitoimia tarvitaan tuotteiden viemiseksi kansainvälisille markkinoille? 
– Mitä pitää ymmärtää, kun kehitetään digitaalisia tuotteita ja palveluja palveluasumiseen? 
– Millaista tietoa tarvitaan, jotta asiakkaat tietävät, mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kuinka tietoa laajennetaan?)

Jos haluat olla mukana Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubissa,
ota yhteys projektipäälliköihin 
Metropolia: 
Toini Harra (if.ai1566710662lopor1566710662tem@a1566710662rrah.1566710662iniot1566710662, puh: 040 334 6102)
TAMK: Tarja Heinonen (if.in1566710662ut@ne1566710662nonie1566710662h.ajr1566710662at1566710662, puh: 050 5685354)
Oamk: Kirsi Jokinen (if.km1566710662ao@ne1566710662nikoj1566710662.isri1566710662k1566710662, puh: 050 591 9896)

HIPPAlaiset sparraavat toisiaan vahvuusalueillaan. Kuva: Minna Kilpeläinen.

Sparraukset vievät toimintaa eteenpäin

HIPPA-hankkeen osatoteuttajat ovat alkuvuoden aikana sparranneet toisiaan vahvuusalueillaan. Oamkissa ja Oulun kaupungilla on pitkä kokemus testausprosesseista. TAMKin vahvuusalueena on kaupallistaminen ja Metropoliassa on hiottu yhteiskehittämisen menetelmiä. 

Tunnelmia sparraustilaisuuksista facebookissa.

Facebookissa kerromme kuulumisia, vinkkaamme kiinnostavista koulutuksista ja jaamme aiheeseen liittyviä juttuja

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista.

TYKKÄÄ FACEBOOK-SIVUSTAMME

Pysy mukanamme!

Jos sait tämän uutiskirjeen edelleenlähetettynä viestinä, tilaa uutiskirjeemme, niin pysyt mukana.

TILAA UUTISKIRJEEMME

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:
if.ai1566710662lopor1566710662tem@a1566710662rrah.1566710662iniot1566710662

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

Uutiskirje

29/03/2019 - Minna Kilpeläinen

Kansalais-Soteuttamossa puhuttiin ikäihmisten palvelut paremmiksi

“Yhteisöllisyys kunniaan!” “Vanheneminen ei ole elämän loppu, vaan loppuelämän alku!” “Tulisivatpa kaikki kuulluksi omana itsenään.” “Se mikä on ihmiselle merkityksellistä, on vanhanakin sitä.”

Tällaisia oivalluksia syntyi  Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella pidetyssä Kansalais-Soteuttamo -keskustelutilaisuudessa 20.3.2019. Keskustelua ja kulttuuria sisältänyt iltapäivä keräsi 80 ikäihmisten palveluiden parantamisesta kiinnostunutta ihmistä jakamaan yhteistä ymmärrystä siitä, millaista hyvä ikääntyminen ja arki voisi olla ja millaiset palvelut niitä edistäisivät.

Keskusteluun osallistui kotona asuvia eläkeläisiä, palveluasumisen asiakkaita, vapaaehtoisia ja hoitohenkilökuntaa, sote-alan yrittäjiä, järjestöjen ja yhdistysten toimijoita ja päättäjiä sekä erilaisia asiantuntijoita ja opiskelijoita. Jokainen jätti tullessaan tittelit pois ja asioista puhuttiin ihmiseltä ihmiselle.

Kansalais-Soteuttamossa annettiin myös taiteen, musiikin ja liikkeen puhua. Näyttelijä Laura Jurkka kertoi oman tarinansa vanhenemisesta ja siitä, kuinka voi selvitä, kun kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Silti kannattaa ennakoida ja tutustua palveluihin ja elämää helpottaviin apuvälineisiin.  “Vanhene ajoissa”, hän neuvoi. Innokkaiden keskusteluiden jälkeen Kansalais-Soteuttamossa pidettiin näyttelijä Tuija Piepposen vahvistuksella Mummodisko, joka laittoi veren kiertämään. Mummodisko on geronomien Mikko Haapalaisen ja Joni Tammisalon uusi vanhustyön konsepti, jossa ikivihreiden lomassa soi myös suomi-groove.

Erätaukokeskusteluissa heitettiin tittelit pois.

Metropolia Ammattikorkeakoulun innovaatiokeskittymät ja 6Aika-hankkeet HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palvelua digitalisaation avulla ja Hyvinvointiyritykset kiertoon sekä Soteuttamo-konseptin luonut Sitra lupasivat ottaa keskustelujen oivalluksista kopin ja viedä esiin tuotuja teemoja hankkeissa eteenpäin.

“Kansalaiset ovat tärkeä osa korkeakoulua. Haluamme toiminnallamme tuoda yhteen opiskelijoita, alueen asukkaita, yrityksiä ja järjestöjä”, Metropolian liiketoimintajohtaja Katri Luukka sanoi.

“Olemme pitäneet paljon virkamiesmäisiä tilaisuuksia, joissa kansalaisten ja palvelujen käyttäjien rooli on ollut vähäinen. Nyt halusimme kokeilla jotain muuta ja tuoda esiin myös jotain positiivista”, Hyvinvointiyritykset kiertoon -hankkeen projektipäällikkö Ulla Vehkaperä sanoi.

“Halusimme kuulla, mitä palvelujen käyttäjät, nykyiset ja tulevat, todella tarvitsevat ja toivovat palveluilta ja mitkä asiat ovat heille tärkeitä. On myös huolehdittava, että palvelujen tuottajat ja päättäjät eri tasoilla kuulevat ja ottavat huomioon nämä toiveet”, Sitran Soteuttamon projektisuunnittelija Katja Multanen jatkoi.

Huumori on hyvää palvelua.

“Jakaannuimme keskustelemaan pienempiin ryhmiin, joissa on enemmän tilaa ilmaista omia ajatuksia ja kuunnella toisia. Jokaisessa keskusteluryhmässä oli virittäjä, joka huolehti keskustelun etenemisestä ja siitä, että kaikilla on mahdollisuus tuoda esiin omia ajatuksiaan”, HIPPA-hankkeen projektipäällikkö Toini Harra kertoi.

Tasa-arvoista toistensa kuuntelua korostavissa ryhmäkeskusteluissa yhteisiä oivalluksia syntyikin pitkä lista.

“Muutoksiin pitäisi valmistautua etukäteen.” “Ihmisarvo syntyy vain yhteydessä toisiin ihmisiin.” “Arkeen kuuluu onnen hetkiä juuri nyt, sekä itsemääräämisoikeus elämän loppuun asti.”

Ryhmissä esille nousivat arjen mielekkyys ja itsensä tunteminen merkitykselliseksi, yksilöllisten tarpeiden esille tuominen, yhteisöllisyys ja tulevaisuuden palvelut. Siirtymät virkeästä eläkeläisestä pikkuhiljaa tai kertaheitolla palvelun tarvitsijaksi haluttiin tehdä sujuvammiksi. Asumiseen haluttiin tuoda monimuotoisuutta. Esimerkiksi yhteisöllinen asuminen kiinnosti. Keskustelijat pitivät myös tärkeänä sitä, että on mahdollisuus vaikuttaa siihen, kenen kanssa asuu. Puolisoa kaivattin vierelle palvelukodissakin.

Omaisilla oli keskustelijoiden mukaan vaativa ja tärkeä rooli ikääntyvien palveluiden hankkimisessa. Niitä pitäisi saada ilman, että pitää olla rohkea ja röyhkeä. Huoli oli myös niistä, joilla ei ole omaisia.

Toimittaja Tiina Merikanto veti keskustelujen teemoja yhteen Akvaariokeskustelussa.

Ylen erikoistoimittaja Tiina Merikanto veti ryhmien keskusteluista syntyneiden teemojen pohjalta akvaariokeskustelun, jonka tuoleille oli vapaa pääsy. Akvaarioon sai tulla ja mennä. Ilman titteleitä ryhmien terveisiä toivat Sirkka, Erkki, Antti, Seija, Marita ja Juhani.

Tiina Merikanto kannusti jokaista osallistujaa miettimään aiheita oman itsensä kautta ja kysyi osallistujilta: ”Mitä minä voisin tehdä muiden hyväksi? Sen sijaan, että vaadimme ylhäältä jotain, voimme miettiä: Miten voin olla merkityksellinen toiselle?”

Kuulluksi tuleminen oli keskustelijoiden mielestä hyvin tärkeää. Monella on vielä voimavaroja joita ei käytetä. “Että ei olisi vallankäyttöä, joka tulee ylhäältä päin vaan että ihmiset olisivat itse oman elämänsä ohjaksissa”, sanoi Sirkka. “Ja on hurjan tärkeää että jokaisen itsemääräämisoikeutta noudatetaan eikä niin, että se latistetaan ja päätetään jotain muuta”, jatkoi Seija. Erkki muistutti, etteivät kaikki esimerkiksi pidä siitä musiikista, mitä yhdestä radiosta kuuluu. Palvelukodissakin pitää voida päättää itse, mitä musiikkia kuuntelee tai millaiset sukat laittaa jalkaan. “Joku voi olla sitä mieltä että tarvitsen villasukat, ja juuri ne tietyt villasukat.”

Antin mielestä asiaa pitäisi katsoa myös laajemmin: “Olisi helppoa syyttää jotain tiettyä instituutiota, Helsingin kaupunkia tai Sosiaali- ja terveusministeriötä tai jotain kasvotonta instanssia, mutta kyllä mä koen että se välinpitämättömyys ja piittaamattomuus lähtee yleisestä kulttuurista ja sen muutoksesta.” Toisista pitäisi pitää huolta.

Ikääntymisen ajatteleminen kulueränä huolestutti keskustelijoita. Sitä ajattelevat myös ikääntyvät itse ja kokevat itsensä taakaksi. “Eihän me myytävänä olla”, sanoi Sirkka. “Yhteiskunnan ja järjestelmän pitäisi olla meitä varten eikä niin että me ollaan sitä järjestelmää varten.”

Itsensä tunteminen tarpeelliseksi toi keskustelijoiden mielestä mielekkyyttä elämään. Sirkka kertoi, kuinka hänen isänsä oli ilahtunut palvelukodissa siitä, että työntekijät olivat ottaneet hänet mukaan arkistoja siivoamaan. Stereotyyppisiä käsityksiä siitä, mikä on ikääntyneille mielekästä toimintaa, haluttiin murtaa. Se on myös jotain muuta kuin askartelua ja kutomista: ikääntynyt voi mainiosti toimia kansalaistaitojen kouluttajana tai asukasyhdistyksissä.

Digitalisoituminen nähtiin mahdollisuutena, kuitenkin niin, että erilaisten älyratkaisujen käyttöön olisi myös tukea saatavilla. Juhani piti tärkeänä, että ikääntyneitä opastettaisiin esimerkiksi pankkipalvelujen tai omakannan käytössä. Erkki puolestaan innovoi mielialamittarin, joka voisi kertoa, milloin tarvitaan lisää hymyä elämään.

Robottejakaan ei vieroksuttu, vaan sellaisen voisi ottaa vaikka kauppaan kaveriksi. “Sitten kun purkais ne ostokset niin voisi viedä sen robotin talon latauspisteeseen ja sitten seuraava mummo voi ottaa sen mukaan. Vois sen kanssa ehkä seurustellakin vähän, jos se vaikka kahviseurana olis ja jotain höpöttelis vähän, niin ihan kiva palvelu olisi”, sanoi Marita.

Yksilöllisten tarpeiden ja räätälöityjen palvelujen lisäksi tuotiin esille myös tarve kuulua yhteisöön myös paikallisesti. “Että olisi sellaisia palveluja joissa ihmiset voisivat olla rohkeasti omia itsejänsä, mutta siinä tutussa yhteisössä ja tutussa lähiympäristössä. Että semmoisia olisi hyvät tulevaisuuden palvelut”, kiteytti Antti.


TEKSTI: Minna Kilpeläinen
KUVAT: Anu Ipatti
VIDEOT: Tuukka Lindholm ja Tuomas Rahikka

ToimintaYleinen

04/03/2019 - Minna Kilpeläinen

Helmikuun uutiskirje 2019

Ikäihmisten palvelut paremmiksi kansalaiskeskustelussa: Tule mukaan Kansalais-Soteuttamoon 20.3.2019!

6Aika: HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hanke järjestää yhdessä Hyvinvointiyritykset kiertoon -hankkeen sekä Sitran Soteuttamon kanssa Kansalais-Soteuttamon, jossa puhutaan ikäihmisten palveluita paremmaksi. Metropolian Myllypuron kampuksella keskiviikkona 20.3. klo 12.30 – 16.45 järjestettävään kansalaiskeskustelutilaisuuteen voi osallistua palveluiden nykyisenä tai tulevana käyttäjänä, omaisena, sote-alan toimijana, yrittäjänä, päättäjänä, vapaaehtoisena – kansalaisena. Kaikkien ajatukset ovat tasa-arvoisia.

Mikä tekee palvelusta hyvän, toimivan ja vaikuttavan? Mitä hyötyä digipalveluista voi olla? Mitä mieltä sinä olet? Metropolian innovaatiokeskittymät ja hankkeet ottavat vinkeistä kopin.​

Tilaisuutta vetää sosiaali- ja terveysalan erikoistoimittaja, Tiina Merikanto Ylestä. Tilaa on myös kulttuurille: Kansalais-Soteuttamossa esiintyy näyttelijä Laura Jurkka, joka pitää herättelevän puheenvuoron luopumisesta, ikääntymisestä ja avun tarpeesta. Tilaisuuden päätteeksi geronomitaustaisten tuottajien, Mikko Haapalaisen (aka DJ Kuk Norris) ja Joni Tammiston Mummodisko sekä näyttelijä Tuija Piepponen laittavat osallistujien veren kiertämään.​

AIKA: keskiviikko 20.3.2019 klo 12.30 – 16.45
PAIKKA: Metropolia, Myllypurontie 1, Helsinki

Tilaisuuden ohjelma on luettavissa täällä.

Ilmoittaudu mukaan pe 15.3. mennessä tästä.
Voit myös ottaa yhteyttä ja ilmoittautua sähköpostitse tai puhelimitse:

Yhteystiedot:

Ulla Vehkaperä
if.ai1566710662lopor1566710662tem@a1566710662repak1566710662hev.a1566710662llu1566710662
puh: 040 714 5147
Hyvinvointiyritykset kiertoon

Toini Harra
if.ai1566710662lopor1566710662tem@a1566710662rrah.1566710662iniot1566710662
puh: 040 334 6102
6Aika: HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla 

Katja Multanen
if.ar1566710662tis@n1566710662enatl1566710662um.aj1566710662tak1566710662, puh: 0294 618 327

Soteuttamo

Helsingin ensimmäinen Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubi kokoontuu 6.5.2019 (uusi päivämäärä)

HIPPA-hankkeen kehittäjäklubit kokoontuvat Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Helsingin ensimmäinen kehittäjäklubikokoontuminen pidetään maanantaina 6.5.2019 klo 12.30 – 16.00 Metropolian Myllypuron kampuksella Myllypurontie 1:ssä. (Huomaathan uuden päivämäärän!)

Kehittäjäklubilla tuodaan näkyväksi tarpeita ja toimintamallien haasteita palveluasumista parantavien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.

Klubilla etsitään vastauksia ja näkökulmia mm. näihin kysymyksiin:

– Millaisia haasteita tulevaisuus tuo älykkään palveluasumisen tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle?
– Miten palveluasumisen kehittämistoimintaa pitäisi parantaa?     
– Miten tunnistetaan palveluasumisen kehittämistarpeet? 
– Kuinka käyttäjien näkökulma otetaan huomioon (henkilöstö, asiakas, läheiset)?
– Mitä pitää ymmärtää, kun kehitetään digitaalisia tuotteita ja palveluja palveluasumiseen? 
– Miten tieto kehittämistarpeista välittyy yrityksille, asiantuntijoille ja tutkijoille?
– Miten tunnistetaan yritysten osaamistarpeet ja miten niihin voidaan vastata? 
– Miten varmistetaan, että tuote on valmis markkinoille? 
– Miten mahdollistetaan yritysten testaustoiminta? 
– Minkälaisia tukitoimia tarvitaan tuotteiden viemiseksi kansainvälisille markkinoille? 
– Kuinka varmistetaan tuotteen ja palvelun vaikuttavuus ja tuottavuus – ja kenelle?
– Millaista tietoa tarvitaan, jotta asiakkaat tulevat tietoisiksi tulevaisuuden haasteista? Kuinka tietoa laajennetaan?

Jos haluat olla mukana Älykkään palveluasumisen kehittäjäklubissa,
ota yhteys projektipäällikkö Toini Harraan (if.ai1566710662lopor1566710662tem@a1566710662rrah.1566710662iniot1566710662, puh: 040 334 6102).

Toimintaa ja toimintaympäristöä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa

Myllypuron monipuolinen palvelukeskus on yksi HIPPA-hankken osatoteuttajista. Se on on 116 ihmisen koti. Asukkailla on erilaisia rajoitteita muistin ja toimintakyvyn kanssa. Asukkaiden osallisuus ja yksilöllisten tarpeet on pyritty ottamaan huomioon monin eri tavoin.

Lue lisää Myllypuron moniopuolisen palvelukeskuksen arjesta täältä.

Lukuhetki Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa
Anna ja Anita viettävät lukuhetkeä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa. Kuva: Laura Jyrä

Yhteiskehittelyllä digitaalisia tuotteita palveluasumiseen

Tulevaisuuden palveluasumisen kehittämistarpeita ei ratkaista vain henkilökunnan määrän ja osaamisen kautta. Lisäksi tarvitaan digitaalisia tuotteita ja palveluja. Yhteiskehittely mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen kehittämisen käyttäjälähtöisesti. Tätä tehdään 6Aika-hankkeessa: HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla. Ensimmäinen yhteiskehittelytilaisuus pidettiin joulukuussa 2018 älyranneketta kehittävän IOTAS Oy:n kanssa.

Lue vinkkejä yhteiskehittelyn prosesseista täältä.

”On tämä mukavampaa kuin valkoista seinää tuijottaa” – HIPPA-hankkeen ensimmäinen käyttäjätestaus starttasi Tampereella

Tampereen Härmälässä Kuuselakeskuksen kuntosalissa kuului ilahtuneita kommentteja uuden liikuntaharjoitusohjelman puikoissa. Pirkanmaan Senioripalveluiden Kuuselakeskuksen asukkailla ja Lähitorin asiakkailla oli mahdollisuus kokeilla Medeka Oy:n harjoitteluohjelmistoa NuStep-polkulaitteella tammi-helmikuun aikana. Polkemaan pääsi niin Pariisiin kuin luontopoluillekin. Kyseessä oli 6Aika HIPPA- hankkeen ensimmäinen yrityksen kanssa toteutettava tuotetestaus.

Lue koko juttu täältä.

Tiukat haastekriteerit rajoittivat innovaatiokilpailuun osallistumista

Oamkin älykkään palveluasumisen innovaatiokilpailu on päättynyt. Haasteena oli löytää ratkaisu, joka 1) aktivoi turvalliseen ulkona liikkumiseen sekä 2) parantaa asukkaiden, ammattilaisten ja koko asumisyhteisön turvallista, digitaalista viestintää.

Innovaatiokilpailussa ei löydetty ratkaisuja, jotka vastaisivat kilpailussa esitettyihin haasteisiin kriteereiden mukaisesti. Kilpailusta saimme innovatiivisia ratkaisuja ja yrityskontakteja älykkään palveluasumisen kehittämiseen. Yrityksiä otetaan hankkeeseen mukaan koko ajan avoimen haun kautta. Seuraava HIPPA-hankkeen innovaatiokilpailu järjestetään syksyllä 2019.

Facebookissa kerromme kuulumisia, vinkkaamme kiinnostavista koulutuksista ja jaamme aiheeseen liittyviä juttuja

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista.

Tykkää Facebook-sivustamme

Pysy mukanamme!

Jos sait tämän uutiskirjeen edelleenlähetettynä viestinä, tilaa uutiskirjeemme, niin pysyt mukana.

Tilaa uutiskirje

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:
if.ai1566710662lopor1566710662tem@a1566710662rrah.1566710662iniot1566710662

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

Uutiskirje

28/02/2019 - Anna Alhonen

Toimintaa ja toimintaympäristöä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa

Myllypuron monipuolinen palvelukeskus on 116 ihmisen koti. Asukkailla on erilaisia rajoitteita muistin ja toimintakyvyn kanssa. Asukkaiden osallisuus ja yksilöllisten tarpeet on pyritty ottamaan huomioon monin eri tavoin. Myllypuron monipuolinen palvelukeskus on yksi HIPPA-hankken osatoteuttajista.

Anna ja Anita viettävät lukuhetkeä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa. Kuva: Laura Jyrä.

Pitkäaikaisen asumisen lisäksi talossa toimii 16-paikkainen päivätoiminta Sireeni sekä palvelukeskus, joka on avoinna kaikille helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Myllypuron monipuolinen palvelukeskus tarjoaa myös lyhytaikaista hoitoa kotona asumisen tukemiseksi ikääntyneille.

Monipuolisen palvelukeskuksen yhteisö koostuu asukkaista, omaisista, vapaaehtoisista ja moniammatillisesta henkilökunnasta. Meille kaikki vieraat ovat tervetulleita kellonaikaa katsomatta.

Myllypuron monipuolinen palvelukeskus sijaitsee tällä hetkellä väistötiloissa Herttoniemen vanhan sairaalan tiloissa, osoitteessa Kettutie 8. Keväällä 2021 muutamme takaisin peruskorjattuihin tiloihin Myllymatkantielle. Asukkaat, jotka saavat pitkäaikaista hoivaa asuvat osastoilla 3-6. Jokaisessa kerroksessa asuu 34 asukasta.

Asukkailla on 2-3 hengen huoneessa käytössä oma pieni tila, jonka voi sisustaa oman mielensä mukaisesti. Kerroksissa on yksi iso yhteinen ruokailutila ja pienempiä olohuoneita. Olohuoneet on sisustettu kodikkaiksi sekä esteettömiksi oleskelu tiloiksi. Olohuoneet muotoutuvat tarvittaessa pieniksi ryhmätiloiksi jossa voi kokoontua yhteisiin harrastuksiin. Olohuoneessa voi viettää tämän lisäksi aikaa, vaikka vain seuraamalla tv:stä omaa lempiohjelmaa.

Arki muodostuu asukkaiden yksilöllisistä tarpeista ja toiveista. Asukkaiden osallisuutta ja toimijuutta tuetaan jokapäiväisissä arkisissa asioissa. Yhteisillä ruokailuhetkillä tuetaan yhteisöllisyyttä. Asukkaalla on kuitenkin mahdollisuus valita missä hän haluaa ateriansa nauttia ja halutessaan ruokailla, vaikka ravintolassa. Asukkaan toimijuutta ja osallisuutta tuetaan laittamalla ruuat, leivät ja juomat esille niin, että asukas pystyy itse valitsemaan ja kokoamaan mieluisan annoksen itselleen hoitajan avustamana.

Päiväkahvi nautitaan yhteisöllisesti asukkaiden ja henkilökunnan kesken. Päiväkahville ovat tervetulleita myös omaiset ja läheiset. Kerran kuukaudessa kerroksissa järjestetään yhteisökahvit, joissa keskustellaan kerroksen ajankohtaisista asioista. Yhteisökahveille ovat tervetulleita kaikki kyseisen kerroksen toimijat ja vierailijat eri puolilta taloa.

Vaaleanpunaisia juhlia vietettiin ystävänpäivän aattona. Ohjelmassa oli rakkaus- ja ystävyysaiheista yhteislaulua, vaahtokarkkien kera. Kuva: Laura Jyrä.

Arjessa huomioidaan kalenteri vuoden juhlapyhät ja muut tapahtumat sekä asukkaiden syntymäpäivät. Asukkaille on järjestetty mm. 100-vuotisjuhlia ja vietetty halloweenia. Asukkaat pystyvät harrastamaan erilaista liikuntaa kuten kuntosalitoimintaa, MOTOMed-kuntopyöräilyä ja erilaisia ohjattuja liikunta ryhmiä. Jokainen yhteisö suunnittelee omaa toimintaansa myös talonulkopuolella. Asukkaiden kanssa käytiin viime kesänä esimerkiksi Linnanmäellä, Korkeasaaressa ja tutustumassa lähialueen ympäristöön.

Hoitohenkilökunta on turvaamassa asukkaiden hoivan ja huolenpidon ympäri vuorokauden. Hoitohenkilökunnan lisäksi moniasiantuntijatiimeihin kuuluvat fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaaliohjaaja ja lääkäri. Ympärivuorokautiseen hoitoon kuuluu myös erilaisia tukipalveluita esim. siivous-, apteekki-, ruoka- ja pesulapalvelut sekä kiinteistöhuolto.

Tärkeänä osana monipuolisen palvelukeskuksen arkea ja asukkaiden osallisuuden vahvistamista ovat asukasneuvoston kokoukset. Asukasneuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa kuulemaan palautetta koko talon toiminnasta ja vaikuttamaan yhteisen toiminnan suunnitteluun. Yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja omannäköinen arki ovat meille tärkeitä arvoja.

Teksti: Anna Alhonen, osastonhoitaja ja Laura Jyrä, sosiaaliohjaaja / Myllypuron monipuolinen palvelukeskus, Helsinki

ToimintaYleinen

21/02/2019 - Leila Lintula

Yhteiskehittelyllä digitaalisia tuotteita palveluasumiseen

Tulevaisuuden palveluasumisen kehittämistarpeita ei ratkaista vain henkilökunnan määrän ja osaamisen kautta. Lisäksi tarvitaan digitaalisia tuotteita ja palveluja. Yhteiskehittely mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen kehittämisen käyttäjälähtöisesti. Tätä tehdään 6Aika-hankkeessa: HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla. Ensimmäinen yhteiskehittelytilaisuus pidettiin joulukuussa 2018 älyranneketta kehittävän IOTAS Oy:n kanssa.

HIPPA-hankkeen yhteiskehittely IOTAS Oy
IOTAS Oy:n Pekka Koistinen esitteli HIPPA-hankkeen prosessiin tulevaa tuotettaan.

Käyttäjälähtöinen ja monialainen yhteiskehittely

Asukkaiden turvallisen ja merkityksellisen elämän mahdollistaminen digitaalisten tuotteiden ja palvelujen avulla edellyttää tietoa asukkaista ja työntekijöistä sekä heidän arjestaan palveluasumisympäristössä (Harra ja Lintula 2018). Palveluasuminen on juuri nyt polttava ongelma, jonka hoitamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja. Parhaat ratkaisut löytyvät yhteiskehittelyn avulla (Rittel ja Webber 1973).

Polttavina ongelmina Harra, Mäkinen ja Sipari (2012) ovat tunnistaneet yhteiskehittelyn käyttökohteeksi mm. työyhteisön toiminnan kehittämisen, työelämäorganisaatioiden välisen yhteistyön sekä työelämän ja koulutuksen yhteisen työmenetelmien kehittämisen. Näiden lisäksi yhteiskehittely soveltuu hyvin myös palveluasumisen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

Monialaisen yhteiskehittelyn keskiössä ovat käyttäjien tarpeet. Uudet ideat, kehitysehdotukset ja parhaat ratkaisut syntyvät aktiivisen ja moniäänisen vuoropuhelun tuloksena (Laudan 1996). Mukaan tarvitaan tuotetta tai palvelua käyttävät ihmiset, korkeakoulujen asiantuntijat ja opiskelijat sekä innovatiiviset yritykset. Yhteiskehittelyn avulla voidaan vahvistaa käyttäjä- ja asiakaskeskeistä kehittämistä tuottajakeskeisen toiminnan rinnalla.

Yhteiskehittämisen avulla kehittämisen laatu paranee. Osallistujien analysointitaidot ja kokemusten käsitteellistäminen vahvistuu. Kehittämiseen osallistumisen myötä tulokset juurtuvat käytäntöön jo kehittämisprosessin aikana. Osallistujien hyvinvointi paranee, kun voi kokea tekevänsä mielekästä yhteistyötä. (Harra, Mäkinen ja Sipari, 2012.)

Yhteiskehittely syntyy ja elää moniäänisyydessä

Jokainen yhteiskehittelytilaisuus on ainutlaatuinen ja sen fasilitoinnin onnistumiseen vaikuttavat monet asiat. Kokkosen (2012) mukaan tarvitaan ensinnäkin aihepiiriä tunteva osallistujaverkosto. On löydettävä osallistujille sopiva ja asian käsittelyn edellytämä ajoitus. Paikan on oltava haluttava ja helposti saavutettava. Kannustimena voi olla muun muassa prosessi itsessään ja uudet kontaktit. Yhteiskehittelyssä syntyy yhteenliittymä, joka ohittaa keskinäisen kilpailun. Aiheen kiinnostavuus, ymmärrettävyys ja oikea vaikeustaso houkuttelevat osallistujia paneutumaan asiaan.

HIPPA hankkeen yhteiskehittelyä: tutustumista
Yhteiskehittelytilaisuudessa kaikki osallistujat tapasivat jokaisen myös erikseen. Kuvassa Mona Roman Metropoliasta, IOTAS Oy:n Pekka Koistinen sekä Palvelukeskus Helsingin Tuomas Rantala.

Ennalta rakennettu suunnitelma auttaa tilaisuuden fasilitaattoria käyttämään tehokkaasti tilaisuudelle varatun ajan ja keskittymään oleellisiin asioihin. Fasilitaattoreiden on kuitenkin varauduttava siihen, että suunnitelma muuttuu tilaisuuden aikana. Osallistujien odotukset ja tavoitteet voivat poiketa suunnitellusta, osio tulee käsitellyksi nopeammin tai jonkin asian tarkasteluun on syytä paneutua syvemmin. Näistä muutoksista huolimatta fasilitaattorin tehtävä on huolehtia siitä, että tilaisuuden punainen lanka säilyy, focus ei huku ja yhteiskehittely etenee.

Yhteiskehittelyllä haetaan kompromissin tai konsensuksen sijaan moniäänisyyttä ja yhdessä rakennettua ymmärrystä. Palveluasumisen ongelmat ovat monimutkaisia eikä niihin ole olemassa yhtä oikeaa tai väärää ratkaisua. Yhteiskehittelyssä tutkitaan palveluasumisen kehittämisen tarpeita ja niihin soveltuvia ratkaisuja.

Yhteiskehittelyssä käytettävien välineiden ja menetelmien avulla:

  • Luodaan innostava ilmapiiri.
  • Lisätään ihmisten osallistumismahdollisuuksia.
  • Vahvistetaan kokemusta osallisuudesta
  • Tasapainotetaan hiljaisten ja äänekkäiden osallistujien vuorovaikutusta.
  • Rohkaistaan kaikkien osallistujien asiantuntijuuden esille tuomista.
  • Jaetaan osallistujien kokemukset, tiedot ja taidot yhteiseen käyttöön.
  • Tehostetaan tasa-arvoista työskentelyä ja päätöksentekoa yhdessä asetetun tavoitteen suunnassa.

Case: Yhteiskehittely IOTAS Oy:n kanssa

Kaksi tuntia kestänyt yhteiskehittely toteutettiin joulukuussa 2018 Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa. Mukana olivat yrityksen edustaja, henkilökuntaa Myllypuron monipuolisesta palvelukeskuksesta ja HIPPA-hankkeen toimijoita.

Yhteiskehittely muodostui viidestä vaiheesta, jotka olivat esittäytyminen ja virittäytyminen, tarkoituksen ja ymmärryksen luominen, arvon luominen tuotteelle / palvelulle, yhteiskehittelyn reflektointi sekä yhteenveto ja jatkotoimet (Kuva 1).

Kuva 1, Yhteiskehittelyn vaiheet

Esittäytyminen ja virittäytyminen

Osallistujien esittäytymisellä ja virittäytymisellä tavoiteltiin avoimen ilmapiirin luomista luopumalla rooleista ja irtautumalla päivän työtehtävistä. Tämä tuki ja rohkaisi osallistujia tasa-arvoiseen ja vuorovaikutteiseen keskusteluun.

Myllypuron monipuolisen palvelukeskuksen henkilökunnalla oli paljon vinkkejä kerrottavana. Hankkeen fasilitoijat Panu Karhinen ja Leila Lintula Metropoliasta (seisomassa) sekä muut osallistujat (vasemmalta Anna Alhonen, Pekka Koistinen, Tuomas Rantala, Maija Hyttinen ja Toini Harra) kuuntelivat kiinnostuneina.

Jotta osallistujat pystyivät osallistumaan ja tuomaan esille oman asiantuntijuutensa, kuvattiin taustaksi HIPPA-hankkeen tavoitteet ja yhteiskehittelyn tarkoitus. Niiden pohjalta luotiin yhteistä ymmärrystä yhteiskehittelyn tavoitteesta. Osallistujien odotusten esille saaminen sitoutti työskentelyyn ja auttoi fasilitaattoreita suuntaamaan työskentelyä. Siten autettiin osallistujia keskittymään tärkeisiin asioihin ja rajattiin keskustelua.

Osallistujien odotukset kohdistuivat mahdollisuuksiin päästä ideoimaan ja suunnittelemaan yhdessä sekä synnyttämään uusia innovatiivisia ideoita, jotka edistävät tuotteen kehittämistä eteenpäin. Tämän edellytyksenä he näkivät yhdessä tunnistettavat tuotteeseen liittyvät kehittämistarpeet ja pääsemisen kehittämistyössä konkretian tasolle.

HIPPA-hankkeen yhteiskehittelyä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa.
Anna Alhonen ja Laura Jyrä Myllypuron monipuolisesta palvelukeskuksesta olivat innokkaita tuomaan käyttäjien näkemyksiä esille.

Arvon luominen yrityksen tuotteelle

Tuotteen arvon luomiseksi yritykselle muokkasimme avoimesti saatavilla olevista arvokanvastauluista (kts. esimerkiksi Liikkanen 2018) tähän tarkoitukseen sopivat taulut, jotka jäsensivät ja ohjasivat yhteiskehittelyn kulkua tavoitteiden suunnassa ja tukivat keskusteluun osallistumista (taulukko 1).

Taulukko 1. Yhteiskehittelyn toteuttamista ohjaavat arvokanvastaulut,
tauluissa esitetyt kysymykset ja yhteiskehittelylle asetettu tavoite

Yrityksen tuotteen ominaisuuksien kuvaaminen auttoi osallistujia ymmärtämään mihin käyttöön tuote on tällä hetkellä suunniteltu ja millaista teknologiaa se hyödyntää.

Tuotteen hyödyistä käytävän keskustelun avulla osallistujat saivat tietoa tuotteen mahdollisuuksista parantaa asumispalveluyksikön asukkaiden elämän- ja hoidonlaatua sekä henkilökunnan arjentyötä.

Tuotteen käytettävyyteen ja sen käyttötarkoituksen laajentamiseen päästiin suuntaamalla keskustelu tuleviin käyttäjiin, heidän tarpeisiinsa ja palvelukeskuksen toimintaan. Käytettävyyteen liittyvistä asioista esille nousivat esimerkiksi ranteeseen suunnitellun tuotteen sopimattomuus muistisairaalle henkilölle. Osallistujat pohtivat myös tuotteeseen liittyviä teknisiä kysymyksiä kuten huoltovarmuutta ja laitteen latauksen kestoa.

Lopuksi keskustelu ohjattiin tuotteen jatkokehittämisessä huomioitaviin ja ratkaistaviin asioihin, joita yhteiskehittelyn aikana ei vielä ollut tullut esille. Esille nousivat esimerkiksi tuotteeseen liittyvät tietosuoja-asiat, tuotteen yhteensopivuus ja liitäntä sosiaali- ja terveydenhuollossa käytössä oleviin erilaisiin järjestelmiin.

Fasilitoijat Panu Karhinen ja Leila Lintula kirjoittivat muistiin osallistujien kommentit. Kuuntelemisen ja yhteisen ymmärryksen lisääminen on keskeistä. Istumassa Tuomas Rajala, Maija Hyttinen ja Toini Harra.

Yhteiskehittelyn merkitys osallistujille

Yhteiskehittelyn reflektoinnissa haettiin osallistujien kokemuksia yhteiskehittelystä tuotteen kehittämisen toimintatapana ja sen merkityksestä itselle.

Kokemusten esille saamisessa käytimme avoimia kysymyksiä. Jokainen osallistuja vastasi kahteen valitsemaansa kysymykseen:

  1. Minusta mielenkiintoista oli tänään…
  2. Minusta uutta oli tänään…
  3. Minusta hyödyllistä oli tänään…
  4. Olisin toivonut enemmän…

Yrityksen edustajan kokemukset yhteiskehittelystä olivat positiiviset. Hän piti ammattilaisten näkemyksiä ja osallistujien innostusta tuotetta kohtaan tärkeinä jatkokehittämisen kannalta.

Muut osallistujat pitivät yhteiskehittelyä mielenkiintoisena tapana toimia. Se sai aikaan hyvää, mielenkiintoista ja monipuolista keskustelua tuotteesta. Tuotteesta ja käyttäjän tarpeista löytyi yhtymäkohtia. Yhteiskehittelyssä päästiin keskustelemaan konkreettisista käytännön tilanteista ja kehittämistoiveet nousivat esille. Osallistujat pitivät tärkeänä tuotetteen kokeilumahdollisuutta.

Toteutuivatko odotukset ja mitä seuraavaksi

Yhteiskehittelytilaisuus lopetettiin tarkastelemalla osallistujien odotuksia sekä niiden  toteutumista. Lisäksi yrityksen kanssa sovittiin yhteistyön jatkamisen seuraavista askeleista. Tilaisuus päätettiin kiittämällä osallistujia aktiivisesta osallistumisesta yhteiskehittelyyn. Yhteiskehittely saattoi rikastavalla tavalla yhteen tuotteen käyttäjät ja kehittäjät.

Kirjoittajat:

  • Toini Harra on koulutukseltaan toimintaterapeutti, FL ja YTT. Hän työskentelee yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Toini on toiminut käyttäjälähtöisyyden asiantuntijana ja tutkijana PaDigi-hankkeessa ja toimii projektipäällikkönä hankkeessa 6Aika: Hippa – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista älykkään teknologian avulla.
  • Leila Lintula on koulutukseltaan toimintaterapeutti ja THM. Hän työskentelee osaamisaluepäällikkönä Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Osallistuminen ja toimintakyky -osaamisalueella. Leila on toiminut käyttäjälähtöisyyden tutkijana PaDigi-hankkeessa ja toimii hyvinvoinnin ja osallistumisen asiantuntijana hankkeessa 6Aika: Hippa -Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista älykkään teknologian avulla. Hän on kiinnostunut yksilön selviytymisestä arjessa ja sitä tukevista ratkaisuista.

Kuvat: Minna Kilpeläinen

Lähteet:

Harra T. & Lintula L. (2018). Käyttäjälähtöisyys älykkään palveluasumisen kehittämisessä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavana osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-099-1

Harra T., Mäkinen E. & Sipari S. (2012). Yhteiskehittelyllä hyvinvointia. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

6Aika: Hippa – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla (2018). Saatavana osoitteessa: https://6aika.fi/uusi-hippa-hanke-kehittaa-alykasta-palveluasumista/

Kokkonen J. (2012). Fasilitoinnin ulkoiset puitteet. Teoksessa Yhteistoiminnan rakentajat. Kokemuksia fasilitoinnista. (Toim.) Linkola J. & Kokkonen J.. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuri ja luova ala. Saatavana osoitteessa: https://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/TK/Julkaisut/pdf/2012_linkola_yhteistoiminnan_rakentajat_MIKRO.pdf

Laudan L. (1996). Beyond Positivism and Relativism. Boulder: Westview Press.

Liikkanen L. (2018). Value Proposition Canvas suomeksi. Saatavana osoitteessa: https://medium.com/value-stream-design/value-proposition-canvas-suomeksi-f102e6c61873

Rittel H. W. & Webber M. M. (1973). Dilemmas in a General Theory of Planning. Policy Sciences(4), 155–169.




TutkimusYleinen

19/02/2019 - Minna Kilpeläinen

Tammikuun 2019 uutiskirje


Kehittäjäklubissa muotoiltiin haasteita: Älykkään palveluasumisen innovaatiokilpailu Oulussa

HIPPA käynnisti ensimmäisen innovaatiokilpailun älykkäiden tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi Oulussa. Hankkeessa etsitään ratkaisuja, jotka 1) aktivoivat turvalliseen ulkona liikkumiseen ja 2) parantavat asukkaiden, ammattilaisten ja koko asumisyhteisön turvallista, digitaalista viestintää. 

Voittajat pääsevät ilmaiseksi mukaan tuote- ja palveluratkaisujen yhteiskehittämis-, testaus- ja kaupallistamistoimenpiteisiin (arvoltaan 500 – 5.000 euroa / toimenpide). Palkinto on yritykselle EU:n tukea de minimis -ehdon mukaisesti. 

Kilpailuun osallistutaan kirjallisesti, ja ehdotuksia voi lähettää 15.2.2019 asti. Mukaan pitää ilmoittautua 7.2.2019 mennessä. Kilpailuehdotus voi olla alustava idea tai jo pidemmälle mietitty tuote- tai palvelukonsepti. 

Älykkään palveluasumisen innovaatiokilpailuja pidetään hankkeen aikana 2-3 jokaisella toteuttajapaikkakunnalla: Oulun lisäksi Tampereella ja Helsingissä. Mukaan voivat hakea kaikki suomalaiset älyratkaisuja kehittävät yritykset, joilla on y-tunnus. Helsingin ja Tampereen kilpailuihin liittyy pitchausosuus.

Katso tarkemmat osallistujan ohjeet täältä.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Kirsi Jokinen, projektipäällikkö / Oamk
if.km1566710662ao@ne1566710662nikoj1566710662.isri1566710662k1566710662

Oulun kehittäjäklubissa laaja kirjo asiantuntijoita – kehittäjäklubilaiset muotoilivat haasteet innovaatiokilpailuun

Oulun toimijat ja alueelliset sidosryhmät kokoontuivat kehittäjäklubina ensimmäisen kerran yhteisen pöydän ääreen Oulun kaupungin Kirkkotorin koulutuskeskukseen 23.1.2019. Tapaamisen teemoina olivat kehittäjäklubitoiminnan käynnistäminen sekä alueellisen toiminnan ja innovaatiokilpailun suunnittelu. Ensimmäisessä tapaamisessa oli mukana noin 20 henkeä.

Lue juttu täältä.

HIPPA-hankkeen yhteiskehittelyt alkaneet – yritysten kiinnostus yllätti

HIPPA-hankkeen yritysten kanssa toteuttamat kehittämisprosessit ovat alkaneet. Hankkeen puitteissa tukipalveluja on vuoden 2020 loppuun mennessä tavoitteena antaa 80 yritykselle. Vuoden 2019 alussa aloittavia yrityksiä on kertynyt jo yli kolmekymmentä. 

Hankkeessa suunnitellaan yrityskohtaisesti räätälöidyt prosessit, joihin sitoutuu niin palvelukeskuksia ja hankkeen asiantuntijoita kuin omaisia ja alan yhdistyksiäkin. 

Laillisesti yhteensopivia älyratkaisuja arvoverkkoajattelulla

Terveysteknologian sääntelyn asiantuntija ja EU:n ACTIVAGE:n Suomen projektinvetäjä Rauno Saarnio SE Innovationsista puhui tiistaina 22.1.2019 Metropoliassa Sitran Soteuttamo 2.0 -kiertueen tilaisuudessa hyvinvointiteknologian kehittämisen haasteista. Teknologia ei kehity yhteen suuntaan kulkevina arvoketjuina vaan arvoverkkona. EU:n ACTIVEAGE-projekti on tällä hetkellä yksi suurimmista ikääntyvien hyvinvointia edistävistä EU:n terveysteknologiahankkeista.

ACTIVAGE:ssa sekä suomalaisessa DigiRehab-konsortiossa on syntynyt edelleen laajeneva ekosysteemi, jossa yritykset ja korkeakoulut kehittävät paitsi älytuotteita ja -palveluja, myös standardeja laillisten ja toimivien rajapintojen löytämiseksi.

Lue lisää.

Facebookissa kerromme kuulumisia, vinkkaamme kiinnostavista koulutuksista ja jaamme aiheeseen liittyviä juttuja

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista.

TYKKÄÄ FACEBOOK-SIVUSTAMME

Pysy mukanamme!

TILAA UUTISKIRJE

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:
if.ai1566710662lopor1566710662tem@a1566710662rrah.1566710662iniot1566710662

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen


Uutiskirje

19/02/2019 - Tarja Heinonen

”On tämä mukavampaa kuin valkoista seinää tuijottaa”

HIPPA-hankkeen ensimmäinen käyttäjätestaus starttasi Tampereella

Testaus käynnissä hyvällä fiiliksellä. 
Opiskelijat seuraavat, kun Helinä Rokkanen alkuverryttelee metsämaisemassa.

Ilahtuneita kommentteja kuuluu Tampereen Härmälässä Kuuselakeskuksen kuntosalista. Siellä Kuuselakeskuksen asukkailla ja Lähitorin asiakkailla on mahdollisuus kokeilla Medeka Oy:n harjoitteluohjelmistoa tammi-helmikuun aikana. Kyseessä on 6Aika HIPPA- hankkeen ensimmäinen yrityksen kanssa toteutettava tuotetestaus.

”Hyvä tapa nähdä maailmaa – muutakin kuin Härmälää!”

Pirkanmaan Senioripalvelut Oy toimii hankkeessa TAMKin autenttisena testausympäristönä. Tampereella ja Härmälässä sijaitseva Kuuselakeskus on yksi sen senioritaloista. Kuntosalilla käy sekä talon asukkaita että lähellä asuvia Lähitorin asiakkaita harjoittelemassa ohjatusti tai itsenäisesti. Kokeilu pohjasi yritykseltä tulleeseen tarpeeseen saada tuotteesta käyttäjäpalautetta juuri ikäihmisiltä. Medeka Oy:n harjoitusohjelma on saattanut tulla jo tutuksi urheilijoiden tai kuntoilijoiden parissa, mutta nyt yrityksen mielenkiinto on laajentaa markkinaa myös ikäihmisille.

Testaus suunniteltiin huolellisesti yhteistyössä TAMKin, Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n sekä Medeka Oy:n kanssa. Testauksen tavoitteena oli saada palautetta ja kokemuksia siitä, miten tuote soveltuu ikääntyneiden käyttöön, motivoiko ohjelmisto käyttäjiä harjoittelemaan enemmän sekä miten käyttäjät kokevat tuotteen käytettävyyden.

Huolellinen suunnittelu ja tuotteen käyttöönotto varmistaa onnistuneen testausprosessin. Harjoitteluohjelmistoa olivat ottamassa käyttöön Kimmo Ahokanto ja Kalle Punto Medeka Oy:stä, opiskelija Maija Hurskainen, projektipäällikkö Tarja Heinonen TAMKista, opiskelija Martti Rajala ja fysioterapeutti Marianne Lepistö Kuuselakeskuksesta.

Testauksen käytännön toteutus Kuuselakeskuksessa

Yhteiskehittelyn ja testauksen koordinoinnissa lankoja pitivät käsissään TAMKin osahankkeen projektipäällikkö Tarja Heinonen sekä projektikoordinaattori Suvi Hagström.  Testauksen käytännön toteutukseen saatiin tuoretta silmää TAMKin fysioterapeuttiopiskelijoilta Maija Hurskaiselta ja Martti Rajalalta. Viisi viikkoa kestävä Ikääntyneiden fysioterapia -harjoittelujakso toteutui opiskelijoiden kohdalla sopivasti Kuuselakeskuksessa. Osana käytännön harjoitteluaan opiskelijat osallistuivat Hippa-hankkeeseen harjoitusohjelman testaajina.

Opiskelija Maija Hurskainen opetteli itse käyttämään ohjelmistoa
ennen kuin varsinainen testaus alkoi.

Medeka Oy:n harjoitusohjelmassa on valittavissa luonto- tai kaupunkireittejä, joita voi esimerkiksi kuntopyöräillessä tai juoksumatolla juostessa katsoa ja ikään kuin kulkea valitsemassaan maisemassa. Kuuselakeskuksen kuntosalilla ohjelmisto asennettiin televisioon, jonka eteen sijoitettiin NuStep-laite. NuStep on istuma-asennossa käytettävä crosstrainer (HUR). Senioritalon asukkaille ja Lähitorin asiakkaille NuStep on oivallinen, koska se mahdollistaa käytön laajalle käyttäjäryhmälle.

Ikäihmisten mielipiteet tärkeintä

Yhdessä Kuuselakeskuksen fysioterapeutin Marianne Lepistön kanssa opiskelijat saivat vaivatta tarvittavan määrän innokkaita ikäihmistä kokeilemaan kuntosalille tullutta uutta laitetta. Yhteensä testaukseen osallistui 20 ikäihmistä. Iältään he ovat 64-90-vuotiaita ja pääosin Lähitorin asiakkaita. Liikuntatottumuksiltaan suurin osa on hyvinkin aktiivisia, mutta kokonaisuudessaan testaajaryhmä oli kuvaava otos heterogeenisestä ikäihmisten joukosta.

Onnistuneen testauksen mahdollisti opiskelijoiden selkeä ja perusteellinen ohjaus laitteen käyttöön. Myös ”markkinointi” vaikuttaa testattavien löytymiseen. Tärkeää on, että testattavat eivät koe olevansa itse testauksen kohteena vaan se, että heidän kokemuksensa ja palautteensa tuotteesta on se tärkein asia.

Helinä Rokkanen testaamassa Medekan NuStepia.

Alkuun ohjelmiston käyttö tapahtui vain ohjatusti, mutta kolmannen viikon aikana seniorit saivat testata NuStepia omatoimisesti. Opiskelijat tekivät ohjelmiston käyttöohjeet kuntosalin seinälle ja heti olikin innokas seniori ollut NuStepilla itsenäisesti polkemassa. Yhdessä toisen kuntoilijan kanssa olivat laittaneet maiseman pyörimään ja alkuverryttely kuntosalitreeniin pääsi alkamaan.

Matkailemaan tai luontomaisemiin treenin ohella

Testauksen ansiosta harjoitusohjelmasta saatiin paljon arvokkaita kokemuksia sitä kokeilleilta ikääntyneiltä. Luontoreitit vaikuttavat miellyttävän käyttäjiä enemmän. Maisemat herättävät käyttäjissä mm. muistoja omista matkoista ja ajatuksia metsän mahdollisista eläimistä ja kasvilajeista.

Pariisin reitillä muisteltiin omaa matkaa kaupunkiin. Kaupunkimaiseman valinneet testattavat tekivätkin reittivalinnan usein sen perusteella, missä kaupungeissa he olivat itse käyneet. Yksi testattu valitsi reitin siksi, koska hänen ystävänsä asuu kyseisessä kaupungissa. Kaupungin historia taas oli yhden testatun valintaperuste

”Riemukaaressa on muuten portaat ja siellä oli taidenäyttely!”

Käyttäjät mainitsivat, että reitit ja kauniit maisemat herättävät uteliaisuutta ja kiinnostusta. Tämä tuo heidän mielestään lisäväriä harjoitteluun. Kuultiin myös kommentteja ajan nopeasta kulumisesta; ihmeteltiin, että joko 10 minuuttia jo meni. Kaikki testaajat suosittelisivat ohjelmistoa muille ikääntyneille. Suositustaan he perustelivat mm. seuraavasti: vaihtelun ja uusien asioiden kokeminen, saa ajatukset muualle, aktivoi mielialaa, kannustaa polkemaan enemmän ja antaa sisältöä liikunnalle. Perusteluna mainittiin myös, että jos ei pääse liikkeelle, niin voisi silti katsella maisemia.

Medekan harjoitteluohjelmassa on valittavissa yli 30 kaupunki- tai luontoreittiä.

Mitä yhteiskehittely antoi?

Testauksen kallistuessa iltapuolelle järjestettiin Kuuselassa yhteinen palautetilaisuus, jossa summattiin kokemuksia eri osapuolilta.  Yrityksen näkökulmasta toteutus antoi arvokasta palautetta aidoilta käyttäjiltä.

”Ihan huippu”, kiteyttivät Kalle Punto ja Kimmo Ahokanto Medeka Oy:stä. ”Annoimme toteuttajille vapaat kädet toimia ja se kannatti – kaikki odotuksemme toteutuivat. TAMKin yhteistyö toimi loistavasti ja saimme äänemme kuuluviin hienosti. Projektin yhteyshenkilöt olivat sopivan rentoja ja palavereissa oli mukava olla. Olemme enemmän kuin tyytyväisiä, että lähdimme tähän mukaan!”

Kiitosta sai myös nopeasti ja suunnitelmallisesti toteutettu testaus, jonka HIPPA-hanke mahdollisti. Saatu palaute tuki yrityksen ennakkoajatusta, että ohjelmisto soveltuisi hyvin myös ikääntyneille. Testauksen päähenkilöiltä, ikääntyneiltä, kysyttiin testauksen yhteydessä myös kehittämisajatuksia ohjelmistoon, joten he pääsivät ikään kuin suunnittelijoina mukaan tuotekehitykseen. Useimmat testattavat suhtautuivat ohjelmistoon ja sen kokeiluun suurella mielenkiinnolla ja avoimin mielin.

Myös Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n esimiesjoukko kuulosteli innostuneena yhteenvetoa kokemuksista. Pirkanmaan Senioripalvelut Oy kiinnostui jatkamaan testauksen jälkeen ratkaisun käyttöä senioritaloissa. Medeka Oy:n harjoitusohjelman helppo siirrettävyys eri senioritalojen välillä nähtiin hyvänä ominaisuutena.

Opiskelijat, kuntoutuksen tulevat ammattilaiset, kokivat osallistumisen hankkeeseen ja testaukseen opettavaiseksi ja avartavaksi – kokemus toi näkemystä hankkeen toteuttamiseen ja käytännön kuvioihin.

”Oli mukavaa osallistua toteutukseen, jossa ajatuksena on etsiä motivaatiotekijöitä ikääntyneiden liikunnalle, koska koemme sen tärkeäksi”, Maija Hurskainen ja Martti Rajala kertoivat.

Myös ikääntyneiden kohtaaminen antoi positiivisia kokemuksia.

”Oli antoisaa kommunikoida ikääntyneiden ihmisten kanssa vähän syvällisemmin. Ihmiset ehkä avautuivat enemmän testaustilanteessa, kuin muuten olisivat tehneet. Testauksen toteuttaminen sujui hyvin, ehkä jopa paremmin kuin odotimme. Ihmiset lähtivät tosi hyvin mukaan.”

Kirjoittajat: Tarja Heinonen ja Suvi Hagström / TAMK
Kuvat: Suvi Hagström

ToimintaYleinen

29/01/2019 - Minna Kilpeläinen

Laillisesti yhteensopivia älyratkaisuja arvoverkkoajattelulla

Terveysteknologian sääntelyn asiantuntija ja EU:n ACTIVAGE:n Suomen projektinvetäjä Rauno Saarnio SE Innovationsista puhui tiistaina 22.1. Metropoliassa Sitran Soteuttamo 2.0 -kiertueen tilaisuudessa hyvinvointiteknologian kehittämisen haasteista. Teknologia ei kehity yhteen suuntaan kulkevina arvoketjuina vaan arvoverkkona. EU:n ACTIVEAGE-projekti on tällä hetkellä yksi suurimmista ikääntyvien hyvinvointia edistävistä EU:n terveysteknologiahankkeista.

https://twitter.com/minnaliik/status/1087695116352008193

ACTIVAGE:ssa sekä suomalaisessa DigiRehab-konsortiossa on syntynyt edelleen laajeneva ekosysteemi, jossa yritykset ja korkeakoulut kehittävät paitsi älytuotteita ja -palveluja, myös standardeja laillisten ja toimivien rajapintojen löytämiseksi.

Sääntelyn mukaista tuotekehitystä vaaditaan senkin vuoksi, että tuotteet olisivat yhteensopivia muiden, niihin liitettävien järjestelmien kanssa.

“Kun tuote on MDR- ja CE-merkkihyväksytty, on mahdollisuus saada akkreditointi firmaan, jonka yhteyteen tuote halutaan. Käytössä olevan laatujärjestelmän mukaan firma verifioi tuotteen ja antaa sertifikaatin seinälle. Se tosin voi lähteäkin sieltä yhtä nopeasti kuin se sinne tuli”, Saarnio sanaili.

Suomessa terveysteknologian ja -järjestelmien saattaminen GDPR – ja MDR-säädösten mukaiseksi on Saarnion mukaan  jäänyt viime tippaan.

“GDPR-lainsäädäntö (General Data Protection Regulation), uusi MDR-lainsäädäntö (Medical Device Regulation) ja accessibility- eli saavutettavuuslainsäädäntö määrittelevät aika hyvin minimistandarditason. Varsinkin GDPR ja MDR yhdessä tuovat terveysteknologian kehittämiselle nyt haastetta”, Saarnio sanoi.

Terveysteknologiaa kehittäville yrityksille tuotteiden ja palveluiden päivittäminen tietoturvaltaan sekä laatujärjestelmien mukaan laillisiksi on Saarnion mukaan juuri nyt valtava haaste. Aikaa ei ole paljon, sillä tuotteiden on oltava MDR:n osalta laillisella tasolla vuoteen 26.5.2020 mennessä. Se teettää paljon työtä, johon varsinkaan pienyritykset eivät ole välttämättä varautuneet riittävällä tavalla. Tuotteen kehittäminen itsessään vaatii aikaa, asian osaavaa työvoimaa ja rahaa.

Myös suuremmilla sote-alan organisaatioilla on vielä paljon tehtävää. Saarnion mukaan HUS on tiennäyttäjä Suomessa, mutta muissa Suomen sairaaloissa työ on pahasti kesken.

Neuvontaa hankalasti saatavilla

GDPR-säädöksistä on tarjolla paljonkin tietoa, mutta terveysteknologian tietoturvakysymyksissä ja muiden laatuvaatimusten selvittämisessä (MDR) saisi Saarnion mukaan olla enemmän neuvontaa. Ministeriötason opastukseen ja asiaan perehtyneen työvoiman määrään Saarnio on pettynyt. Valviran sivuilta aiheesta löytyy kuitenkin tietoa. Yhtenä käytännöllisenä työkaluna Saarnio mainitsee ilmaisen Lean Entries -palvelun (www.leanentries.com).  

Heikki Pitkänen, joka oli aikaisemmin SGS:n medtech-sertifioinnin vetäjä Tampereella, kehitti yritysten avuksi Entries -nimisen tuotteen, jossa pääsee käymään läpi oman tuotteen statuksen lainsäädäntöön nähden. Sen auttaa selvittämään, joutuuko tuotteensa kehittämään MDR:n tai IVDR:n mukaan, ja jos joutuu, niin minkä riskiluokan mukaan”, Saarnio sanoi.

“Startupina suurin haasteemme on alamme globaalien markkinoiden (eli regulaatiokonsultoinnin) sirpaleinen tarjonta”, Heikki Pitkänen kertoi ja toivoi, että asian kanssa painiskelevat löytäisivät tämän palvelun äärelle.

“Tuotteemme on globaalisti hyödynnettävissä kaikille, jotka tulevat Euroopan markkinoille. Erityisesti innovaatiokeskittymät, kuten korkeakoulut, hyötyvät tuotteesta.Tilaajiemme joukossa on myös konsultteja ja jopa henkilöitä, jotka tukevat Euroopan Komissiota alan lainsäätäjänä”, Pitkänen sanoi.

Saarnion mukaan työtä tekemään tarvitaan tavallisesti ylemmän korkeakoulututkinnon omaava henkilö, jolla on yhden vuoden kokemus MDR-tuotteiden kehittämisestä. Heitä ei ole vielä kovin paljon Suomessa.

Arvoketjuista arvoverkkoihin

Yhteisissä ekosysteemeissä toimivat yritykset ja korkeakoulut voivat Saarnion mielestä luoda arvoverkon, jonka mukaan tuotteet ja palvelut on mahdollista kehittää säädösten mukaisiksi toinen toistaan tukien. Saarnio on ollut mukana määrittelemässä käytäntöjä EU:n 3,5-vuotisessa Horisontti 2020 -rahoituksen saaneessa kärkihankkeessa, ACTIVAGE:ssa. ACTIVAGE:ssa pyritään parantamaan iäkkäiden ihmisten kotona asumista mm. varustamalla koteja etähoito- ja aktivointilaitteilla. Projektin jäsenmaissa on 9 deployment sitea eli testausympäristöä. Suomessa testausta tehdään 600 kohteessa mm. Turussa, Oulussa, Helsingissä ja Tampereella.

ACTIVEAGE:n yhteistyö on kansainvälisesti laajaa: sitä tehdään yhteensä 7 eri EU-maassa.  Partnereita on yhteensä 49 ja koordinaattorina toimii Medtronic. Suomesta partnereina ovat SE Innovations, Turun ammattikorkeakoulu, GoodLife Technology ja eHoiva.

Suomessa Saarnio on pyrkinyt laajentamaan verkostomaisen arvontuottamisen hyötyjä perustamalla yhdessä Serious games -asiantuntijan, Mika Luimulan kanssa vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvan DigiRehab-konsortion, johon on jatkuvasti hakijoita. Jokainen mukana oleva yritys ja korkeakoulu tuo verkostoon arvoa, josta on hyötyä puolin ja toisin. Jäsenet tuovat konsortioon paitsi osaamistaan, myös asiakasverkostoaan.

Rauno Saarnio on suomalaisen, iäkkäille tarkoitetun terveysteknologian sanansaattaja.

“Arvoverkkoajattelussa jokaisen jäsenen arvo nousee. Haemme sellaisia strategisia partnereita, joilla on parasta kansallista tai kansainvälistä osaamista. Mukaan tullaan ensin vuoden koeajalle ja sitten vakituiseksi jäseneksi”, Saarnio kertoi.

“Arvioimme ensin nykytuotteen tilan ja pohdimme, mihin se on muuntautumassa. Arvioidaan aiemmat arvoketjut ja se, kuinka se on muuttunut tähän mennessä. Esimerkiksi kuntoutustuotteiden kohdalla ennen se joka oli kaikista tärkein arvoa tuottava ketjun osa oli se, joka teki fysioterapia-ohjelman. Uudessa digitaalisessa tuotteessa hänellä on pieni arvo enää, koska terepeutti on digitalisoitu ja automatisoitu ja arvoketjun taakse on rakennettu analytiikkaa, jonka avulla mitataan potilaan kuntoutumista”, Saarnio selitti.

Arvoketjujen kehittämisestä päästään toimivaan arvoverkkoon, kun mukaan liittyy eri alojen osaajia.

“Meillä on mukana laajasti eri alojen osaajia, kuten kognitiivisten toimintojen, kuva- tai musiikkiterapian tai virtuaalipelien alalta jne. Kun spesialistit ymmärtävät, mitä digitaalisuus voi parhaimmillaan tuoda alalle, koko ryhmä alkaa tehdä oikeita asioita”, Saarnio sanoi.

“DigiRehabissa on myös GDPR- ja MDR-spesialisteja, jotka varmistavat tuotteiden laillisuuden. Se on ehto konsortiossa mukana olemiselle. Ja viestinnässä olemme saaneet apua toimittaja Jan Erolalta, joka on vetänyt Slushin side eventiä Smashia.”

Saarnio löysi paljon yhtymäkohtia oman työnsä ja HIPPA-hankkeen välillä. Saarnio onkin nyt yksi HIPPA-hankkeen Helsingin kehittäjäklubin jäsenistä.

https://twitter.com/search?f=tweets&vertical=default&q=%23soteuttamo&src=typd

Muistisairaiden yhteydenpitomahdollisuuksia kehitettävä

Saarnion mukaan tällä hetkellä tarpeellisimpia teknologiainnovaatioita ovat muistisairaiden elämää helpottavat ratkaisut. Kohderyhmä laajenee koko ajan, mutta teknologiatuotteiden kilpailua on vähän.

“Muistisairaat ovat myös kaikkein vaikein kohderyhmä”, Saarnio totesi.

Saarnio on yhdessä yhtiökumppaninsa Rami Mäkelän kanssa kehittänyt ikäihmisten, omaisten ja kotihoidon välistä yhteydenpitoa helpottavan SeniorSome-palvelun. Palvelun kehittäminen lähti Saarnion ja yhtiökumppanin läheisten kokemuksista.

“Oli vaikeaa seurata läheisten tuskaa siitä, että yhteydenpito oli muistisairaan kanssa niin hankalaa”, Saarnio muistelee.

Muistisairaille pitäisi Saarnion mielestä kehittää tuotteita, jotka ovat mahdollisimman huomaamattomia ja automatisoituja, vastaavia kuin vaikkapa valaistusta tai vesihanoja säätelevät liikeohjatut tuotteet ovat.

SeniorSome toimii laitteessa, jossa yhdistyvät tabletti, TV, puhelin ja tietokone. Pääkäyttäjän portaalista voidaan määritellä, ketkä voivat olla ikäihmiseen yhteydessä niin ääni- kuin videopuheluin. Laite vastaa automaattisesti tai esittää erilaisia muistutusvideoita ja toimintakykyä tukevia videioita. Palveluun on integroitavissa myös paikannusranneke ja myöhemmin myös erilaisia kodinturvahälyttimiä.

Laitetta kehitettiin askel kerrallaan eri käyttäjäryhmien toiveiden mukaan. Aluksi kehittäminen eteni sen mukaan, mitä käyttäjillä tuli mieleen toivoa.

“EU mahdollisti, että saamme jakaa Suomessa neljässä kaupungissa 600 laitteistoa ilmaiseksi muistisairaille asukkaille sekä kotihoidossa että hoivayksiköissä. Määrittelimme KPI:t (key performance indicator) eli mitä halusimme mitata ja miksi ja mitä olennaista mittaustuloksissa on. Käyttäjistä kerätyn informaation avulla sitten pyrimme tehostamaan, parantamaan, leanaamaan ja kehittämään uusia prosesseja ja tuotteita asiakkaiden tarpeiden mukaan”, Saarnio kiitteli.

Tietoisuuden levittäminen tuotteesta on vaatinut paljon.

“Meillä on varmaan toista tuhatta asiakaskäyntiä takana. Kiinnostus heräsi voimakkaasti sen jälkeen, kun pääsimme ACTIVAGEen mukaan ja kumppaniksi näyttelijä Jarmo Mäkisen, joka on pitänyt aika paljon meteliä lehdistössä. Ja kun on hyvä tuote, niin ihmiset kiinnostuvat”, Saarnio kertoi.

Vinkkejä MDR- ja GDPR-säädöksistä:

Valvira: Lääkinnällisten laitteiden asetukset

Paul Brooks 15.6.2017. 6 Things You Need to Do to Prepare for the New EU Medical Devices Regulation. RAPS. Regulatory Affairs Professionals Society.

Petteri Järvinen 7.5.2018. Onko yrityksesi valmis gdpr-aikaan? Näillä työkaluilla voit arvioida. TIVI.

Tietosuojavaltuutetun toimisto: Usein kysyttyä EU:n tietosuoja-asetuksesta.


AiheYleinen

28/01/2019 - Kirsi Jokinen

Oulun kehittäjäklubi muotoili ensimmäisen innovaatiokilpailun haasteen

6Aika: HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeen Oulun toimijat ja alueelliset sidosryhmät kokoontuivat kehittäjäklubina ensimmäisen kerran yhteisen pöydän ääreen Oulun kaupungin Kirkkotorin koulutuskeskukseen 23.1.2019. Tapaamisen teemoina olivat kehittäjäklubitoiminnan käynnistäminen sekä alueellisen toiminnan ja innovaatiokilpailun suunnittelu. Ensimmäisessä tapaamisessa oli mukana noin 20 henkeä.

Klubilaisina laaja kirjo asiantuntijoita

Kehittäjäklubi koottiin alueen sidosryhmistä siten, että ammattilaisten, asukkaiden ja omaisten ääni saadaan laajalti kuulumaan kehittämistoiminnassa. Tapaamiseen osallistui asiantuntijoita Oulun kaupungin hyvinvointipalveluista, Oulun ammattikorkeakoulusta ja Oulun Palvelusäätiöstä. Edustettuina olivat Oulun vanhusneuvosto, Oulun vammaisneuvosto, Oulun maahanmuuttajaneuvosto sekä Oulun seudun omaishoitajat ry. BusinessOulu toi mukaan yritysten ja yritysverkostojen näkökulmaa sekä Sivakka Oy vuokra-asuntojen rakentamisen näkökulmaa. Kehittäjäklubitoiminnassa on mukana myös Oulun Seudun Muistiyhdistys sekä palveluasumisen tuottajia, henkilöstöä ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Erityisosaamistaan klubiin tuovat Oulun kaupungin asumisen asiantuntija sekä esteettömyyskoordinaattori.

Uutta toimintakulttuuria luomassa

Kehittäjäklubin tavoitteena on luoda uutta kehittämiskulttuuria palveluasumiseen ja kotona asumisen tukemiseen. Kehittäjäklubin tehtävänä on tukea hankkeen alueellisten toimenpiteiden suunnittelua, toteutusta ja mallintamista. Kehittäjäklubin toiminnan kautta hankkeen tuloksia juurrutetaan osaksi yhteistoimintaa älykkään palveluasumisen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi. Kehittäjäklubi kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

Käyttäjälähtöisyys älykkäiden palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä

HIPPA-hanke kehittää käyttäjälähtöisesti älykkäitä palveluita tai tuotteita, jotka tukevat palveluasumista sekä kotona-asumista. Käyttäjien toiveita ja tarpeita on tärkeä kuunnella heti alkuun. Oulussa asiakastarpeiden kerääminen aloitettiin ikäihmisistä, mikä toteutettiin opiskelijatyönä vuoden 2018 lopussa. Tarpeita kerättiin haastatteluissa ja työpajoissa:

  • ilman kotihoitoa kotona asuvilta
  • kotihoidon piirissä olevilta kotona asuvilta
  • kuntouttavassa päivätoiminnassa ja vuorohoitojaksoilla käyviltä kotona asuvilta sekä
  • tehostetun asumispalvelun asukkailta ja omaisilta

Tarvekartoituksen pohjalta avataan Oulussa pk- ja start up -yrityksille innovaatiokilpailu, jossa on tavoitteena löytää älykkäitä asumiseen liittyviä palveluja ja tuotteita.

Keväällä 2019 jatketaan tarpeiden ja toiveiden keruuta erityisryhmiltä sekä palveluasumisen henkilöstöltä. Syksyllä järjestetään tämän pohjalta toinen innovaatiokilpailu, johon kehittäjäklubi pääsee jälleen valitsemaan haasteet.

Asiakastarpeista innovaatiokilpailun haasteiksi

HIPPA-hanketiimi muotoili ikäihmisten tarvekartoituksessa esiin nousseet tarpeet haasteiden muotoon. Haasteet esiteltiin kehittäjäklubille. Kehittäjäklubi valitsi äänestämällä kaksi tärkeintä haastetta, jotka tuodaan yritysten ratkaistavaksi innovaatiokilpailussa. Kilpailussa etsitään ratkaisuja turvalliseen ulkona liikkumiseen sekä asukkaiden, ammattilaisten ja koko asumisyhteisön turvalliseen, digitaaliseen viestintään.

1) Aktivointi turvalliseen ulkona liikkumiseen / älykäs pihapiiri

  • Liikkumisen, näkemisen, kuulemisen, muistamisen, hahmottamisen tai kommunikoinnin vaikeuksista huolimatta henkilöllä on halu ulkoilla, käydä postilaatikolla, hoitaa puutarhaa, viedä roskat tai käydä lähikaupassa. Kaatumisen ja eksymisen pelko tuovat turvattomuutta ulkona liikkumiseen estäen kotoa poistumisen.

2) Asukkaiden, ammattilaisten ja koko asumisyhteisön turvallinen, digitaalinen viestintä vastaten mm. seuraaviin tarpeisiin:

  • Liikkumisen, näkemisen, kuulemisen, muistamisen, hahmottamisen tai kommunikoinnin vaikeuksista huolimatta henkilöllä on halu saada tietoa talon tapahtumista ja olla yhteydessä muihin asukkaisiin joko kahden kesken tai erilaisissa ryhmissä.
  • Asukkaan ja kotiin tulevan työntekijän luottamuksellisen kohtaamisen mahdollistamiseksi tulisi työntekijän päästä helposti ja nopeasti tutustumaan asukkaan tapoihin ja tottumuksiin sekä hänelle merkityksellisiin asioihin etukäteen. Myös asukkaan tulisi päästä helposti tutustumaan kotiin tulevaan työntekijään. Työntekijöiden vaihtuvuus aiheuttaa asukkaalle turvattomuutta ja heikentää asioiden sujuvuutta.

Tärkeitä näkökulmia esiin

Tapaamisessa keskustelu kävi vilkkaana. Klubilaiset pohtivat niin teknologian käyttämisen kuin ylipäätään mielekkään asumisen haasteita.

”On hyvin tärkeää huomioida käyttäjät ja heidän mahdollisuutensa teknisten laitteiden käyttöön erilaisten tuotteiden ja palveluiden kehittelyssä.”

”Palveluasumisen turvallisuutta ja itsenäisyyttä voitaisiin kehittää vielä monin tavoin erilaisissa asumisyksiköissä, vaikka tekniset ratkaisut ovatkin kehittyneet.”

”Erityisryhmien teknologiset tuotteet ovat usein kömpelöitä käyttää, vaikka muutoin on saatavilla erittäin pitkälle kehitettyjä tuotteita.”

”Uskallus digitaalisten laitteiden käyttöön on usein heikkoa ikääntyneillä ihmisillä. Tähän asiaan tulee pyrkiä vaikuttamaan esim. digiopastuksella.”

”Oulun seuraavien asuntomessujen suunnittelussa olisi hyödyllistä huomioida ikäihmisten asumisen tarpeita.”

”On tärkeää huomioida myös kotona yksin asuvien rooli. Vain osa ikääntyneistä asuu palveluasunnoissa.”

”Apuvälineiden ja palveluiden käyttöön perehdyttäminen on tärkeää.”

Kehittäjäklubi kehittyy

HIPPA-hanketiimi keräsi tilaisuuden jälkeen osallistujilta sähköisesti palautetta itse tilaisuudesta sekä ideoita kehittäjäklubitoimintaan Oulun alueella. Toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Teksti:
Kirsi Jokinen, projektipäällikkö / Oamk
Päivi Meriläinen, projektipäällikkö / Oulun kaupunki, Haukiputaan asumispalvelut

Kuvat: Mikael Jurvelin



TapahtumatYleinen

09/01/2019 - Minna Kilpeläinen

Joulukuun uutiskirje 2018

Yritysyhteistyön mahdollisuudet ja kriteerit selviksi – HIPPA-hankkeen ovet ovat auki

Joulukuussa 2018 HIPPA-hankkeessa tutustuttiin Tampereen testausympäristöihin ja kehitettiin kaupallistamisen toimintamalleja yritysyhteistyöhön. HIPPA kävi myös Slushissa, jossa yhteistyötä viritettiin useiden yritysten kanssa.

Vuoropuhelu yritysten kanssa on alkanut Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Myös innovaatiokilpailuja suunniteltiin kevääksi. Ensimmäinen innovaatiokilpailu pidetään Oulussa tammikuun lopussa ja Tampereen ja Helsingin kilpailut pidetään maalis-huhtikuun vaihteessa. Pysy kuulolla tarkemmista tiedoista tammikuussa!

Myös ensimmäiset kehittäjäklubit kokoontuvat tammi-helmikuussa kaikilla toteuttajapaikkakunnilla. Mukaan  kutsutaan älykkääseen asumiseen ja iäkkäiden elämää parantavaan teknologiaan liittyviä asiantuntijoita, yrityksiä ja tuotteiden ja palvelujen käyttäjiä. 

Innovaatio- ja testausalustoja yrityksille – HIPPA luo väyliä kehittämiselle

Tampereen kehittäjäklubifoorumissa 3.12. jatkettiin tutustumista korkeakoulujen omiin tutkimus- ja testauslaboratorioihin. Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) oli esillä myös Pirkanmaan senioripalvelut Oy,  joka tarjoaa autenttisen testausympäristön HIPPA-hankkeessa. Foorumin varsinaisena teemana oli hankkeeseen osallistuvien yritysten palvelujen ja tuotteiden kaupallistaminen. Yrityksille halutaan pitää auki useampia ovia hankkeen tukien piiriin pääsemiseksi.

Lue juttu täältä.

Tunnelmia Tampereen kehittäjäklubifoorumista

HIPPA-hankkeen kehittäjät kävivät tutustumassa Tampereen ammattikorkeakoulun HeAt Labiin. Foorumissa viriteltiin myös ajatuksia lean-toimintamallista. 


Katso Facebook-sivultamme lisää kuvia tunnelmista.

Terveysteknologian kehittäjiä Slushissa

Syksyn 2018 Slush keräsi kattavan joukon terveysteknologian ja siihen kytköksissä olevien älykkäiden ratkaisujen toteuttajia. Yritykset olivat uteliaita mahdollisuudesta päästä testaamaan ja kehittämään tuotteita ja palveluita HIPPA-hankkeen kautta. Yhteiskehittelyn käytännön askelia aletaan tutkia tammikuusta 2019 lähtien. ​

Blogissamme on esittelyssä yhdeksän kiinnostavaa yritystä, jotka kehittävät parempaa palveluasumista palvelukeskuksissa ja  kotona.

Lue lisää

Facebookissa kerromme kuulumisia, vinkkaamme kiinnostavista koulutuksista ja jaamme aiheeseen liittyviä juttuja

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista.

TYKKÄÄ FACEBOOK-SIVUSTAMME

Pysy mukanamme!

TILAA UUTISKIRJE

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:
if.ai1566710662lopor1566710662tem@a1566710662rrah.1566710662iniot1566710662

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

HIPPA - Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla


Uutiskirje

19/12/2018 - Minna Kilpeläinen

Terveysteknologian kehittäjiä Slushissa

Tuhannet yritykset, kumppanit ja rahoittajat tapasivat toisensa jälleen Slushissa.
Kuva: Minna Kilpeläinen 

Syksyn 2018 Slush keräsi kattavan joukon terveysteknologian ja siihen kytköksissä olevien älykkäiden ratkaisujen toteuttajia. Yritykset olivat uteliaita mahdollisuudesta päästä testaamaan ja kehittämään tuotteita ja palveluita HIPPA-hankkeen kautta. Yhteiskehittelyn mahdollisuuksia aletaan tutkia tammikuusta 2019 lähtien.

Slushissa tutustuimme mm. näihin yhdeksään innovaatiivisia tuotteita ja palveluita kehittävään yritykseen.

  1. IOTAS
  2. Proximi
  3. Solentium Oy
  4. Kwork Innovations
  5. Wizense
  6. Physilect
  7. Carecode
  8. Gubbe
  9. Levos

1. IOTAS

Keski-Suomen ja pääkaupunkiseudun alueilla toimiva IOTAS Oy kehittää kotihoidon turvallisuutta parantavaa ranneketta, jossa yhdistyvät mm. paikannustiedot ja hyvinvointitiedot. Toimitusjohtaja Pekka Koistinen kertoi rannekkeen ominaisuuksista ja kehitysmahdollisuuksista.

Pekka Koistinen (vas.) ja Kimmo Lepoaho löysivät inspiraatiota Slushista.
Kuva: Minna Kilpeläinen.

“IOTAS on kehittänyt uudentyyppistä turvarannekeratkaisua, joka panostaa ennen kaikkea sisä- että ulkopaikannukseen, mutta myös hyvinvointitiedon keräämiseen, rutiineista muistuttamiseen ja muihin älykkäisiin ominaisuuksiin kuten esimerkiksi puhetukeen. Tulevassa versiossa hyödynnämme myös koneoppimista ja analytiikkaa”, Koistinen kertoi.

Omien läheisten kautta tutuksi tullut muistisairaus on innoittanut IOTAS:in tiimin kehittämään tuotetta, joka tuo käyttäjälleen paitsi turvaa, myös parempaa elämänlaatua ja vapautta.

“Meidän kehittämämme ranneke on hyödyllinen esimerkiksi kotihoidossa oleville muistisairaille ja miksei myös muille kroonisesti sairaille ihmisille ja palvelukeskuksissa asuville. Se pystyy tekemään automaattisia hälytyksiä, jos ihminen poistuu kotoa tai palvelukeskuksesta. Se voi mitata myös aktiivisuustasoa ja sykettä. Eli ranneke kerää myös tällaista yleistä hyvinvointia.”

Järjestelmän avulla voidaan luoda käyttäjälle hoitosuunnitelma, mikä mahdollistaa rutiinien automatisoinnin.

“Se voidaan laittaa muistuttamaan erilaisista rutiiniasioista kuten vaikkapa lääkkeiden otosta”, Koistinen sanoi.

Slushista Koistinen kertoi saaneensa hyviä kontakteja sijoittajien kanssa, mutta myös vertaistukea samassa tilanteessa olevien ja samantyyppisiä ratkaisuja tekevien kanssa. Koistinen innostui myös HIPPA-hankkeen kautta saatavista mahdollisuuksista esimerkiksi tuotteen testaukseen.

“Mehän voisimme mennä suoraan asiakkaan luokse ja lähteä testaamaan tuotetta siellä, mutta se olisi ensinnäkin huomattavasti kalliimpi, mutta myös hitaampi reitti. HIPPA-hankkeessa on mahdollisuus käyttää isoa joukkoa eri alojen asiantuntijoita ja testata tuotetta sekä ajatuksen tasolla että käytännössä”, Koistinen arvioi.

Koistisen omassa tiimissä yhdistyy taloushallinnon, fysiikan, 3D-mallinnuksen, ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan, softankehittämisen ja sensoriteknologian vahva osaaminen, joka yhdistyy HIPPA-hankkeessa mm. hoito- ja vanhustyön, rakennustekniikan, liiketalouden ja  tieto- ja viestintätekniikan osaamiseen.

2. Proximi

Helsinkiläinen sisätilojen paikkatietoon perustuvia palveluja tarjoava Proximi lupaa helpotusta reittien löytämiseen isoissakin rakennuksissa. Proximi on toteuttanut palveluja useissa pinta-alaltaan laajoissa kohteissa, kuten ostoskeskuksissa aina Qataria myöten. Ominaisuudet antavat mahdollisuuksia niin siivouspalvelujen joustavoittamiseen, robottiautojen liikkumisen kehittämiseen tai vaikkapa oman auton paikantamiseen parkkihallissa. Yrityksellä on tarkoitus laajentaa tuotteensa käyttökohdetta myös esimerkiksi palveluasumisyksiköihin tai kotihoitoon.

Annina Koskiola innovoi paikannustiedon hyödyntämistä useille aloille. Kuva: Kalle Kaitala.

Toimitusjohtaja Annina Koskiola kertoi tuotteen mahdollisuuksista sisätilojen paikkojen tutkimisessa, paikannuksessa ja navigaatiossa. Sen avulla voi suunnitella reittinsä ja löytää paikasta toiseen monikerroksisessakin rakennuksessa. Toiminnot eri paikoissa voidaan paikantaa ja kerätä niistä dataa, kuten esimerkiksi kävijöiden määrää tai liikkumista eri aikoina. Palvelu on käytettävissä älypuhelimella.

“Idea on, että meidän palvelun kautta pääsee käsiksi mihin tahansa paikannusteknologiaan, mitä voi älypuhelimen kautta hyödyntää. Tieto voi välittyä puhelimeen niin Wifin, GPS:n tai Bluetoothin kuin vaikkapa ultraäänen tai magneettikenttiin perustuvien paikannustapojen avulla.”, Koskiola kertoi.

Idea paikannustietopalveluun lähti Koskiolan arkeologian alan gradusta, jossa hän tutki museonäyttelyjen rakentamista. Tarve paikannustiedon käyttämiseen tuli museokävijöiltä. Sama tarve tuntui olevan hyvin monella eri alalla, jolloin tuotteen käyttökohteita oli saman tien luontevaa ruveta laajentamaan.

“Ohjelmisto antaa integrointimahdollisuuksia hyvin erilaisiin tarpeisiin ja eri palvelujen järjestelmiin. Etsimmekin tällä hetkellä partnereita, joiden kautta esimerkiksi hoiva-alan muita järjestelmiä voi yhdistää paikkatietoon.”

3. Solentium Oy

Janne Rouhiaisen tiimin kehittämää Memoera-muistipeliä on helppo käyttää.
Kuva: Minna Kilpeläinen.

Solentium Oy:n toimitusjohtaja Janne Rouhiainen kertoi muistisairaille kehitetystä Memoera-muistipelistä. Tablettitietokoneisiin tottumattoman on helppo käyttää pienen ompelukoneen tai leipälaatikon kokoista laitetta, jossa on isot kosketuspainikkeet.

“Ei ole suinkaan vahinko, että tämä näyttää vanhanaikaiselta. Teimme tästä proof of conceptin ja laitoimme tuotteita maailmalle. Nyt meillä on asiakkaita, jotka ovat käyttäneet peliä jo useamman vuoden”, Rouhiainen kertoi.

Tuotetta kehitetään uusiin muotoihin edelleen.

“Ensimmäisessä vaiheessa me halusimme todistaa sen, että keskivaikeasti ja jopa vaikeasti muistisairaat ihmiset edelleen pystyvät ja haluavat pelata. Nyt meillä on menossa seuraava vaihe. Olemme kokeilleet pallolla toimivaa urheiluohjainta, ja siinä on tarkoitus yhdistää kognitiiviset ja motoriset harjoitukset. Eli saadaan erilaiset käsien ja jalkojen liikeradat mukaan. Kohderyhmänä ovat myös muut kuntoutujat, eivät vain muistisairaat ihmiset”, Rouhiainen kertoi.

“Me haluamme tehdä pelin, jonka pelaaminen on hauskaa. Sitä ei ole tarkoitus pelata siksi, että se auttaa tai parantaa tai joku on käskenyt tekemään harjoitteita. Idea on, että pelin äärellä on mukavaa ja liikkeet tulee tehtyä pelin varjolla.”

“Sanotaan, että muistisairas ei opi mitään. Se ei pidä paikkaansa. Hän kyllä oppii, mutta unohtaa sen saman tien. Uusi oppimiskokemus on kuitenkin aina uusi elämys. Pelit tuovat oppimisen ilon takaisin.”

4. Kwork Innovations

Mari Kuuttila on mukana kehittämässä oppivaa chatbotia. Kuva: Minna Kilpeläinen.

Terveystuotteiden johtaja Mari Kuuttila Helsingissä toimivasta Kwork Innovationsista esitteli mm. hotelleissa testatun ChatbotPack-palvelukonseptin, joka voi helpottaa tiedonhakua ja -välitystä myös esimerkiksi hoitohenkilökunnan kesken ja asiakkaiden kanssa. ChatbotPack toimii myös asiakkailla, jotka eivät pysty kirjoittamaan tietokoneella tai älylaitteella, sillä sitä voi käyttää myös puheentunnistuksen avulla. ChatbotiPackin voi integroida toimimaan useiden muiden sovellusten tai vaikkapa robotin kautta.

ChatbotPack voi tallentaa tietoa ja toimia eräänlaisena koko ajan oppivana tietopankkina.

“Chatbotimme pohjautuu tekoälyyn, jolloin sitä voidaan opettaa vastaamaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi hoitohenkilökuntaa varten voidaan ladata kysymyspatteristo tavallisista kysymyksistä. ChatbotPack oppii myös ennakoimaan ja ohjaamaan käyttäjää tarjoamalla seuraavia todennäköisesti eteen tulevia kysymyksiä. Esimerkiksi kotona asuvia iäkkäitä ihmisiä ChatbotPack voi myös muistuttaa vaikkapa lääkkeiden otosta tai tapaamisista”, Kuuttila kertoi.

Mari Kuuttilan oma kiinnostus on kehittää asiakaspalvelua, lääketurvallisuutta, monialaista ammatillisuutta ja tekoälyratkaisuja. Hän on taustaltaan proviisori ja tehnyt aiemmin pitkään työtä apteekissa. ChatbotPackin kehitystyössä kiinnostuksen kohteet yhdistyvät.

Kuuttila pitää tärkeänä, että ChatbotPackia kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa.

“Kunkin asiakasryhmän kanssa istumme alas ja kysymme, millaisia asioita käyttäjät yleensä kysyvät ja millaisista asioista he tarvitsevat tietoa. Muotoilemme kysymyksiä, jotka ovat ihmisten kielenkäytössä luonnollisia”, Kuuttila kertoi.

5. Wizense

Jussi Heiskanen, Wizense
Puettava sensori voi kerätä laajasti erilaista tietoa. Kuva: Minna Kilpeläinen.

Vantaalaisen Wizense-yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Jussi Heiskasen yritys kehittää teollisen internetin ratkaisuja. Niissä voidaan hyödyntää esimerkiksi sensoreiden antamaa tietoa, niiden yhdistämistä ja analytiikkaa. Pääasiallisena tuotteena on puettava Fieldsight Wear -sensori, jonka voi kiinnittää käyttäjän vaatteisiin tai vaikkapa ranteeseen.

“Laite kerää dataa esimerkiksi käyttäjänsä liikkeistä, mutta myös ympäristöstä, kuten vaikkapa sisäilman kosteudesta tai orgaanisista hajuista. Laite voi myös varoittaa käyttäjää vaarasta tilaindikaatiolla ja ne voi kuitata kosketukseen perustuvalla hälytysjärjestelmällä”, Heiskanen kertoi.

Wizensen ratkaisut toimivat parhaimmillaan turvallisuutta parantavina ratkaisuina, jolloin sovellus kertoo, jos kohteessa tapahtuu jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Tuotteet toimivat pilvessä ja ovat käytettävissä useilla eri älylaitteilla kännykästä älyrannekkeisiin.

“Nämä ratkaisut eivät välttämättä vaadi sitä, että esimerkiksi puhelin olisi kaiken aikaa mukana. Tietoa voidaan kerätä myös tukiasemien kautta”, Heiskanen kertoi.

Metropolia Ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämön, Turbiinin, yhteydessä Vantaan Technopoliksessa toimiva Wizense on myös erilaisten IoT-ratkaisujen klinikka muille yrityksille. Yhteistyössä käytetään heidän edelleen laajenevaa verkostoaan, jossa on erinomaista piiri- ja moduulivalmistajien, gateway-toimittajien sekä sopimusvalmistajien osaamista. HIPPA-hanketta Heiskanen piti mainiona mahdollisuutena kerätä palautetta tuotekehitykselle.

6. Physilect

Erik Raita, Physilect
Erik Raita haluaa motivoida kotiharjoitteluun etäkuntoutuslaitteen avulla.
Kuva: Minna Kilpeläinen

Physilectin myynti- ja markkinointipäällikkö Erik Raita oli Slushissa kertomassa tietokoneavusteisesta, etäkuntoutukseen liittyvästä tuotteesta. Sen tarkoituksena on motivoida omatoimisiin, yksilöllisesti suunniteltuihin kuntoutusharjoituksiin kotona, kun lähikuntoutus on ohi.

“Tämän hetken etäkuntoutusteknologia perustuu livevideokuvaan eli siinä ammattilaisen pitää olla kuntoutujan kanssa samaan aikaan läsnä. Me lähdimme kehittämään teknologiaa siten, että laite voi ohjata kuntoutusta myös, kun ammattilainen ei ole paikalla. Terapeutti tietenkin suunnittelee kunkin käyttäjän kuntoutusohjelman”, Raita kertoi.

Tieto kuntoutujan suorituksista myös tallentuu pilvipalveluun, josta se on milloin vain terapeutin käytettävissä.

“Terapeutti pystyy myöhemmin seuraamaan, onko harjoiteltu ja miten harjoitukset ovat menneet. Käyttäjää kuntoutusohjelma motivoi, kun se on sopivalla tavalla vaativa. Kotikuntoutuksessa on tyypillistä, että vaikka ollaan hyvinkin motivoituneita tekemään harjoituksia, ne saatetaan tehdä väärin”, Raita kertoi.

Laajasti kliinisesti testattu laite antaa visuaalista palautetta siitä, tulivatko harjoitteet tehdyksi oikein. Videokuva ja reaaliaikainen palaute auttaa kehittämään kuntoutujan liikekontrollia.

Physilectin ratkaisu sisältää lisäksi mittaus- ja analysointityökaluja ammattilaiselle, joiden avulla mm. tasapainon mittaaminen liikkeen aikana ja liikkeiden tarkempi analysointi käy helposti ja nopeasti.

“Physilectin palaute perustuu liikkeentunnistukseen, joka mahdollistuu laitteen mukana tulevan kameran avulla. Laite peilaa reaaliaikaisesti suoritusta tavoitesuoritukseen, joka on mahdollista räätälöidä kullekin käyttäjälle yksilöllisesti. Laite haastaa tekemään harjoituksen niin monta kertaa, että se menee oikein. Jos taas virheitä tulee paljon tai se vaikuttaa liian helpolta, pilvipalvelussa oleva tieto siitä kertoo terapeutille, että harjoitetta pitää ehkä muuttaa”, Raita kertoi.

“Tällaisen kuntoutusteknologian kautta saavutetaan mittavat säästöt, kun useammat käyttäjät pääsevät käyttämään kuntoutusohjelmaa omaan tahtiin. Sama henkilökunta pystyy palvelemaan suurempaa joukkoa avun tarvitsijoita.”

7. Carecode

Joose Toiviainen, Carecode
Joose Toiviainen kertoi kommunikaatiota sujuvoittavasta ratkaisusta.
Kuva: Minna Kilpeläinen.

Carecode kehittää kommunikaatioratkaisuja hoitohenkilökunnan välillä ja asiakkaiden kanssa. Sen tarkoituksena on myös kehittää ajan hallintaa muistutuspalveluiden ja virtuaalisen odotushuoneen avulla. Potilastapaukset on helpompi hallita ja ohjata potilaat oikealle henkilölle.

Carecode kerää sinne ladattua dataa, mutta poistaa ne tietyin väliajoin. Käyttäjätiedon tietoturvasta halutaan pitää erityisesti huolta. Carecodea esitteli Slushissa myynnin asiantuntija Joose Toiviainen.

8. Gubbe

Meri-Tuuli Laaksonen ja Sandra Lounamaa, Gubbe
Meri-Tuuli Laaksonen ja Sandra Lounamaa (oik.) tarjoavat ystäväpalvelua. Kuva: Gubbe.

Gubbe-sydänystäväpalvelu tarjoaa iäkkäille ihmisille seuraa ja apua kasvotusten. Gubben työntekijät ovat pääasiassa korkeakouluopiskelijoita tai lukiolaisia.

“Meidän palvelu yhdistää kaksi ikäpolvea eli opiskelijat ja ikäihmiset. Me tarjoamme iloista seuraa ja apua arjen askareisiin. Vaikka yhtiökumppanini onkin muun muassa terveystieteiden maisteri, emme kuitenkaan tarjoa hoivapalvelua. Gubbet eivät ole hoiva-alan opiskelijoita”, Gubben toinen perustaja Sandra Lounamaa kertoi.

“Gubbet voivat käydä asiakkaiden kanssa ulkoilemassa tai vaikka teatterissa. Voidaan tehdä yhdessä ruokaa tai avustaa tietoteknisissä pulmissa. Vuodepotilaille voidaan lukea kirjaa tai ihan vain jutella”, Lounamaa luetteli.

Facebookin vauvaryhmän kautta tutustuneiden kahden naisen yrityksellä on yhteensä 27 Gubbea pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Lappeenrannassa. Opiskelijat ovat löytäneet palvelun, ja Gubbeksi hakijoiden määrä on suuri. Palvelu lanseerattiin julkisesti vasta lokakuun alussa nettisivujen kautta ja hakemuksia on ollut kolmesta jopa kahteenkymmeneen päivässä. Siksi kasvutavoitteetkin ovat suuret.

“Tavoitteena on, että vuoden päästä jokainen suomalainen tietää, mikä Gubbe on ja kolmen vuoden päästä jokainen ruotsalainen tietää, mikä Gubbe on. Haluamme skaalauttaa liiketoimintamallimme. Yksi syy, miksi olemme Slushissa, onkin se, että tarvitsemme isompia asiakasmääriä varten toimivan varausjärjestelmän”, Lounamaa selitti.

“Tällä hetkellä toimimme käsipelillä, eli nettisivujen kautta asiakkaat voivat lähettää tilauksen ja me otamme sitten yhteyttä ja sovimme milloin ja mitä Gubbet asiakkaan kanssa tekevät. Jatkossa me haluamme automatisoida tämän.”

Lounamaa visioi varausjärjestelmää, johon voitaisiin tehdä Gubbejen profiilit heidän taustoistaan ja kiinnostuksen kohteistaan sekä yhdistää asiakkaiden osoitetiedot ja aikataulut siten, että palvelun suunnittelu on mahdollisimman kätevää. Järjestelmässä pitäisi olla mukana myös maksujärjestelmä.

9. Levos

Vesa Hesso, Levos
Vesa Hesson tavoitteena on parantaa elämänlaatua hyvän unen kautta.
Kuva: Minna Kilpeläinen.

Levos Oy:n toimitusjohtaja, tietotekniikan diplomi-insinööri Vesa Hesso oli Slushissa etsimässä rahoittajia ja mahdollisia kumppaneita Levos-älysängyn tuotekehitystyöhön ja toteutukseen. Yritystoiminta on vielä alussa, joten HIPPA-hankkeen tuki tulee myös tarpeeseen.

“Levos-sängyn ajatuksena on, että siitä tehdään sähköinen ja aktiivisesti (moottoroidusti) patjansa muotoa muuttava. Se sisältää erilaisia antureita sekä tietokoneen, jolloin se on myös tietokoneohjattava. Sänkyä saa siis ohjattua vaikkapa älypuhelimellaan tai tabletti-tietokoneella”, Hesso selitti.

“Levos-sänky voi älykkäänä kodin laitteena huolehtia aktiivisesti eli oma-aloitteisesti ja omatoimisesti nukkujan unesta ja tehdä siitä mahdollisimman hyvää”, Hesso visioi.



YleinenYritykset

18/12/2018 - Minna Kilpeläinen

Innovaatio- ja testausalustoja yrityksille – HIPPA luo väyliä kehittämiselle

Tampereen kehittäjäklubifoorumissa 3.12. jatkettiin tutustumista korkeakoulujen omiin tutkimus- ja testauslaboratorioihin. Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) oli esillä myös Pirkanmaan senioripalvelut,  jonka seniori- ja palvelutalot tarjoavat autenttisen testausympäristön HIPPA-hankkeessa. Foorumin varsinaisena teemana oli hankkeeseen osallistuvien yritysten palvelujen ja tuotteiden kaupallistaminen. Yrityksille halutaan pitää auki useampia ovia hankkeen tukien piiriin pääsemiseksi.

HIPPA-hankkeen toimijat tutustuivat TAMK:in HeAT Labiin. Kuva: Minna Kilpeläinen

Fysiologisia mittauksia ja käytettävyystutkimusta

HeAT Lab eli Health and Assistive Technology Laboratory avattiin Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä vuoden 2018 helmikuussa, ja sitä on tähän saakka käytetty enimmäkseen opetuksen yhteydessä. Labilla on useita käyttömahdollisuuksia, ja projektitutkija Tomppa Pakarisen mukaan neuvotteluja on käyty erilaisten yritysten kanssa.

“HeAT Labissa voi tehdä useammanlaisia fysiologisia mittauksia – melkein kaikkea mitä sähköisiä signaaleita voi kehosta mitata”, Tomppa Pakarinen kertoi.

“Lisäksi voidaan harjoitella data-analyysia, tehdä käytettävyystutkimusta ja tutkia potilaskohtaamisia”, hän jatkoi.

 

Tomppa Pakarinen esittelee HeAT Labia. Kuva: Minna Kilpeläinen


HeAT Labissa on muun muassa pleksilasin takana oleva huone, josta labrassa tapahtuvaa toimintaa voidaan seurata. Myös etätutkimuksia voidaan tehdä. Iäkkäiden asumisen helpottaminen on luonteva tutkimuskohde.

“Labrassa voidaan seurata sitä, kun iäkkäät ihmiset käyttävät niitä teknologioita. Labran avulla voidaan sitten seurata esimerkiksi kotona kävelyä ja siirtää saatava data analyysia varten labraan” Pakarinen kertoi.

Erilaiset kaupalliset tuotteet ovat laajasti kokeiltavana. Laboratoriota myös vuokrataan laitteineen, ohjelmistoineen ja tukihenkilöineen.

 

HeAT Labissa kokeillaan monenlaisia terveysteknologian tuotteita. Kuva: Minna Kilpeläinen.


HeAT Labille tilat löytyivät TAMKista, Tampereen Kaupista, jolloin testaustila on lähellä eri korkeakouluja sekä TAYS:a. Labissa suunnitellaan myös valtakunnallista yhteistyötä, esimerkiksi Kuopion kanssa.

“Tässä on mielenkiintoinen mahdollisuus jakaa asiantuntemusta ja tietoa labroissa, jotka toimivat yliopistojen ja yritysten rajapinnassa. Pyrkimys on luoda verkostoa tähän”, Pakarinen sanoi.

Vuosien yhteistyö yritysten, palvelukeskusten ja korkeakoulujen kanssa

HIPPA-hankkeessa on mukana Pirkanmaan Senioripalvelut Oy, jonka kanssa erilaiset testaukset ovat jo arkipäivää. Yhteistyö yritysten, palvelukeskusten ja korkeakoulujen kanssa on ollut innostavaa.

“Me olemme jo 2010 luvun alkupuolelta asti tehneet yhdessä yhteistyötä erilaisissa hankkeissa, ja ne ovat aina olleet sellaisia hankkeita, jotka ovat antaneet meille uusia ideoita, mahdollisuuksia ja luonut moninaista verkostoyhteistyötä. Olemme saaneet mahdollisuuksia hankkeiden kanssa kehittää meidän palveluja”, Pirkanmaan senioripalvelujen toimitusjohtaja Tiina Raiski kertoi.

Perinteisen palveluasumisen lisäksi myös Pirkanmaan Senioripalvelujen lähitorit ovat antoisia paikkoja erilaisille kokeiluille. Niistä on tullut myös jatkuvia palveluita.

“Meillä on kahdella lähitorilla esimerkiksi tällainen Kelan etäpiste eli meiltä täältä saadaan yhteys Kelan neuvojiin. Suojatun etäyhteyden kautta voi keskustella niistä omista asioista, joista muuten mentäisiin Kelan toimipisteeseen keskustelemaan sekä saamaan ohjeita ja neuvoja”, Raiski kertoi.

Pirkanmaan Senioripalvelujen toimipisteissä on kokeiltu myös muun muassa kuljetusrobottia.

MiR-robotti käyttökokeilussa palvelutalossa. VTT Technical Research Centre of Finland Ltd


“Hankkeiden kautta olemme päässeet luomaan kansainvälisiä yhteyksiä ja saamaan ideoita uudenlaisista ikäihmisten palveluista. Yhdessä hankkeessa hyviä käytäntöjä benchmarkattiin Euroopan tasolta”, Raiski jatkoi.

Kansainvälisiä verkostoja on tarkoitus luoda ja kehittää myös HIPPA-hankkeessa. Monialainen yhteistyö on ollut Raiskin mielestä erityisen antoisaa.

Monialaisuus rikastuttaa

”Yksi hieno asia hankkeissa on ollut se, että eri alojen opiskelijoita on tuotu yhteen miettimään yhdessä ikäihmisten kanssa miten tarpeisiin ja toiveisiin vastataan. Että ei ole pelkästään hoiva-alan tai kuntoutuksen opiskelijoita vaan esimerkiksi media-alan ja taiteen opiskelijoita”, Raiski kiitteli.

“Olemme kokeilleet muun muassa virtuaalisia elämysteknologioita. Ihmiset, jotka eivät välttämättä pääse niin hyvin ulkona liikkumaan, pääsevät erilaisiin ympäristöihin ja kokemuksiin VR-lasien avulla”, Raiski kertoi.

 

Elämysteknologioiden kokeilu on innostanut asukkaita. Kuva: Pirkanmaan Senioripalvelut Oy.

 

“Aikaisempiin hankkeisiin nähden HIPPA-hankkeessa uutta on se, että mukana on myös arkkitehtuurin opiskelijoita”, palveluinnovaatioiden team leader Marika Vuorenmaa Tampereen ammattikorkeakoulun Y-kampus Kaupista kertoi.

“Liiketoiminta-alan rinnalla palveluasumisen kehittämisessä on hyvä miettiä myös arkkitehtuuria – sekä toiminnallisesta että esteettisestä näkökulmasta. Uusien tilaratkaisujen kehittäminen ja nimenomaan tunnepuolen esilletuominen on tärkeää. Asuminen on hyvin henkilökohtaista ja kodin tulee tuntua omiin toiveisiin sopivalta”, Vuorenmaa muistutti.

“Myös esimerkiksi viestintään liittyvät digitaaliset ratkaisut ovat tarpeellisia. Niiden avulla voi poistaa muun muassa yksinäisyyden tunnetta”, Vuorenmaa sanoi.

Onnistunut testaaminen vaatii yhteistä suunnittelua

Raiskin mukaan ikäihmiset, läheiset ja hoitohenkilökunta suhtautuvat digitaalisten ratkaisujen testaamiseen ja käyttöönottoon hyvin yksilöllisesti. Jotkut ratkaisut on koettu jopa pelottaviksi ja toiset taas on ollut helppo ottaa käyttöön heti.

“Yhdessä tekeminen on avainasia. Että kaikille saavutetaan yhteinen ymmärrys
siitä, mitä tällä teknologialla voidaan saavuttaa tai miten se tukee esimerkiksi ikäihmisen itsenäistä elämää”, Raiski painotti.

“Tarvehan syntyy palveluasumista tuottavilta yrityksiltä, kuten esimerkiksi Pirkanmaan Senioripalvelut Oy on. He tarjoavat sen kokeilupaikan niille yrityksille, jotka tuovat näitä digiratkaisuja”, HIPPA-hankkeen ohjausryhmän jäsen, BusinessTampereen Avoimet innovaatioalustat -projektin projektipäällikkö Aki Anttila sanoi.

Yhteiskehittelyllä innovaatioita

Yhteiskehittely, jossa on mukana useita eri yrityksiä, synnyttää parhaimmillaan uusia innovaatioita.

“Mietitään erilaisia kumppanuusverkostotyyppisiä ratkaisuja sekä markkinavuoropuhelun tyyppisiä tilaisuuksia, joissa yhteinen kehittely on mahdollista. Että yritys ei välttämättä myisi sitä perusratkaisua vaan miettisi myös, mitä muita ratkaisuja näistä monen yrityksen palveluista voisi syntyä”, Anttila kertoi.  

“Tavoitteena on monialaisia ratkaisuja, joissa joku osaa hyvin teknologian, toinen osaa ohjelmoinnin, kolmas muotoilun ja designin ja joku taas myynnin, markkinoinnin”, Anttila sanoi.

 

Aki Anttila, Suvi Hagström ja Panu Karhinen tutustumassa HeAT Labiin. Kuva: Minna Kilpeläinen.

 

“Hyviä innovaatioiden luojia ovat juuri yritykset, jotka haluavat etsiä uutta sovellusaluetta tältä toimialalta. Tyypillisesti esimerkiksi teollisuuden puolella toiminut yritys näkee hyvinvointi-, terveys- ja senioripuolen kiinnostavana markkina-alueenaan. Tuttu vanha yritys voi löytää uutta markkinakenttää uudelta alueelta”, HIPPA-hankkeen TAMK:in projektipäällikkö Tarja Heinonen kehui.

“Yhteiskehittely ei tietenkään synny itsestään, vaan se vaatii fasilitaattoreita, orkestroijia ja siltaajia, jotka sen työn tekee. He kutsuvat ihmiset koolle, järjestävät paikan ja tilaisuuden ja vievät sitä keskustelua eteenpäin”, Anttila muistutti.

HIPPA-hankkeessa järjestetään tällaisia tilaisuuksia kehittäjäklubeina sekä erilaisina ajankohtaistapahtumina. HIPPA osallistuu myös suurempiin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin ja verkostoituu yritysten kanssa siellä.

 

Toini Harra ja Tarja Heinonen Tampereen ammattikorkeakoulun HeAt Labissa. Kuva: Minna Kilpeläinen.

Kilpailua vai yhteistyötä

Älykkääseen palveluasumiseen voi olla tarjolla useita samankaltaisia ratkaisuja, jotka voivat myös kilpailla keskenään.

“Sehän on ikuisuuskysymys näissä hankkeissa, että yritykset sanoo, että eivät he tule mukaan yhteisiin tilaisuuksiin, kun siellä on kilpailijoita. Tämä avoin kehittäminen ja yhteiskehittäminen tarkoittaa sitä, että ei vain tulla tilaisuuksiin kuuntelemaan ja hakemaan ideoita vaan myös annetaan jotain”, Anttila muistutti.

“Jos on paljon liikesalaisuuksia, niin tarjotaan toinen väylä niille yrityksille”, Anttila sanoi.

“Ymmärrämme yritysten kilpailutilanteen, jolloin yrityskohtainen räätälöinti on paikallaan”, Heinonen sanoi.

“Hankkeessa me tarjoamme avoimen innovaatioalustan mahdollisuuden. Sitten, kun on valikoitu ne, joilla on selkeä oma polku ja markkinapläni, tarjotaan yrityskohtaista sparrausta. Ja täytyy muistaa myös ne de minimis -toimenpiteet.”

EU:n de minimis -ehdon mukaan HIPPA-hankkeen ilmaiseksi antamalla, rahanarvoisella tuella on kattona 200 000 € kolmen vuoden aikajaksolla.

Kaupallistamisen työkaluja

Tampereen kehittäjäklubifoorumissa viriteltiin ajattelemaan tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista lean-filosofian mukaan. Yksi keskeinen ajatus siinä on arvon tuottaminen asiakkaalle ketterällä, hukkaa vähentävällä tavalla.

 

Marika Vuorenmaa ja Elina Merviö johdattelivat lean-ajatteluun. Kuva: Minna Kilpeläinen.


Y-kampuksen palveluinnovaatioiden team leader Marika Vuorenmaa TAMKista tarjosi työkaluksi
Impact Canvasia ja Empathy Mapia, joiden avulla voi kirkastaa ideaa eri vaiheissa.

“Nämä työkalut kannustavat miettimään asiaa asiakkaan kannalta, koska parempaa palveluasumista ei voi kehittää ilman, että se asiakas on keskiössä. Ja kun niitä asiakaslähtöisiä kysymyksiä käy läpi monelta eri näkökulmalta, niin alkaa se kokonaiskuva hahmottua ja idealle löytyy fokus”, Vuorenmaa selitti.

“Tässä voidaan synnyttää uusia yrityksiä, mutta toisaalta me haluamme myös auttaa siinä, että olemassa olevat yritykset kehittyvät jopa laajentumaan kansainvälisille markkinoille. Selvitämme, mitä toimenpiteitä se kullekin vaatii”, Vuorenmaa sanoi.

Myös opiskelijoita halutaan kannustaa yrittäjyyteen.

 

Y-kampuksella opiskelijoita opastetaan yrittäjyyteen. Kuva: Aino Siiroinen.


“Toivon, että me voimme olla auttamassa opiskelijoita, joilla on pyrkimys ja idea jonka he haluais tehdä ja sparrata heitä tiivistämään ja konkretisoimaan 
ideaansa. Haluamme myös näyttää, mitkä stepit tarvitaan, että siitä voi y-tunnuksen perustaa ja itsensä työllistää”, Vuorenmaa kertoi.

Yritykset mukaan eri tavoin

Yritykset pääsevät mukaan HIPPA-hankkeeseen useampia eri väyliä. Tampereen kehittäjäklubifoorumissa suunniteltiin innovaatiokilpailuja, joista ensimmäinen pidetään Oulussa tammi-helmikuun vaihteessa. Tampereella ja Helsingissä ajankohta on maalis-huhtikuu. Vuodessa kilpailuja on 1-2 per kaupunki. Hankkeeseen voi tulla mukaan myös jatkuvan haun kautta. Ensimmäiset prosessit on jo käynnistetty.

“Lähestymme yrityksiä hyvin eri tavoin ja menetelmin. Tällainen avoin innovaatiokilpailu on yksi tapa. Kilpailu toteutetaan kaikilla paikkakunnilla samantyyppisellä konseptilla”, TAMK:in projektipäällikkö Tarja Heinonen sanoi.

Hankkeessa tehdään työtä yrityskohtaisesti, mutta myös yhteisillä foorumeilla yhteiskehitellen.

“Yrityksillä on tietenkin omat lähtökohtansa ja tilanteensa testaus- ja kehittämistoiminnalle. Eli mukana on eri vaiheissa olevia yrityksiä. Myös testausten tarve on erityyppinen. Sen vuoksi on hyvä, että on erilaisia tapoja ottaa heitä mukaan hankkeeseen”, Heinonen kertoi.

Vuoden 2020 loppuun saakka kestävän HIPPA-hankkeen aikana tuotekehitysprosessiin voi tulla mukaan yhteensä yli 80 yritystä ja hankkeen aikana voidaan myös synnyttää uusia yrityksiä. Tulevaa TKI-toimintaa viriää tavoitteen mukaan myös lähes sadan yrityksen kanssa. Yhteydenotot toimivat kaikkiin suuntiin. Yhteys kannattaa ottaa Helsingin, Tampereen tai Oulun projektipäälliköihin, Toini Harraan (Helsinki / koko hanke), Tarja Heinoseen (Tampere) ja Kirsi Jokiseen (Oulu). Projektipäälliköt koordinoivat yhteydenottoja niin, että yrityksille löytyy paras paikka toimia.

 

ToimintaYleinen

10/12/2018 - Minna Kilpeläinen

Marraskuun uutiskirje 2018

HIPPA-hanke hyödyntää ja luo älykkään teknologian ekosysteemejä – testausmallit tarkastelussa

HIPPA-hankkeessa on hiottu yritysten valintakriteereitä ja testausten toimintamalleja. Oulun kehittäjäklubifoorumi kokoontui testaamiseen liittyvällä teemalla.

HIPPA-hankkeen blogiin on kirjoitettu juttuja hankekuulumisten lisäksi myös käyttäjälähtöisestä etäkuntoutuksesta, ekosyysteemien merkityksestä teknologian käyttöönotossa sekä arvojen vaikutuksesta käyttäjälähtöiseen kehittämiseen.

Testausmahdollisuuksia kodinomaisessa ympäristössä

HIPPA-hankkeen toinen kehittäjäklubifoorumi kokoontui 20.11. Oulun ammattikorkeakoulussa. Pääteemana oli käynnistää tuotteiden ja palveluiden testausprosessien ja referenssipalveluiden alueellinen kehittäminen. Osallistujat saivat tutustua myös Oamkin Mahdollistavaan Kotiin, joka toimii yritysten ja opiskelijoiden yhteisenä testaus- ja oppimisympäristönä, sekä puheentunnistusta hyödyntävään DialoQ-tuotteeseen.

Lue juttu täältä.

Tunnelmia Oulun kehittäjäklubifoorumista

Mahdollistava Koti -simulaatioympäristö herätti keskustelua HIPPA Kehittäjäklubifoorumissa Oulussa. Opiskelijat ovat olleet tärkeässä roolissa Mahdollistavan Kodin kehittämisessä.

Katso Facebook-sivultamme lisää kuvia tunnelmista.

Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä

Metropolia Ammattikorkeakoulussa rakennetaan ympäristöministeriön tuella älykkään palveluasumisen digitaalista pilotointiympäristöä Myllypuroon valmistuvalle kampukselle. Kehittämistyötä varten kerättiin tietoa käyttäjien tarpeista ja toiveista. Selvityksen tulokset ovat hyödynnettävissä myös etäkuntoutuksen kehittämisessä.

Lue lisää

Älykkään asumisen teknologian käyttöönotto vaatii toimivaa ekosysteemiä

HIPPA-hanke on mukana rakentamassa ekosysteemiä toiminnan tueksi ja keskiöön. Smart Tampereen ja OuluHealth Labsin kokemuksia benchmarkattiin OuluHealth Ekosysteemipäivässälokakuun lopussa.

Lue lisää

Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä

Tulevaisuuden haasteena on ikääntyneen henkilön arvoja vastaavan palveluasumisen kehittäminen. Yksi keino toiminnallisen ja mielekkään arjen mahdollistamiseksi on arvioida älykkään teknologian tuotteita ja palveluja suhteessa käyttäjälähtöisyyttä ohjaaviin arvoihin.

Lue lisää

HIPPAlaiset olivat mukana 6AikaOlkkarissa

6Aika Olkkari keräsi uusia ja vanhoja hanketoimijoita yhteen Helsingin Wanhaan Satamaan 21.11. Verkostot laajenivat ja syventyivät intensiivisen päivän aikana.

Twiittasimme Olkkarista hashtagillamme  #HIPPAhanke. Katso myös #6Aika.

Facebookissa kerromme kuulumisia, vinkkaamme kiinnostavista koulutuksista ja jaamme aiheeseen liittyviä juttuja

Facebook-sivumme HIPPA – hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla tarjoaa sisältöä älykkäästä palveluasumisesta. Tykkää ja kommentoi! Voit myös vinkata meille hyödyllisistä tapahtumista tai jutuista.

TYKKÄÄ FACEBOOK-SIVUSTAMME

Pysy mukanamme!

TILAA UUTISKIRJE

Copyright © 2018
HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla
All rights reserved.

Tämä uutiskirje lähetettiin HIPPA-hankkeen toimijoille ja viiteryhmille.

Yhteystiedot:
if.ai1566710662lopor1566710662tem@a1566710662rrah.1566710662iniot1566710662

Haluatko saada kirjeitämme jatkossakin?
Liity listallemme!

Voit muokata tietojasi tästä linkistä:
päivitän tietojani

Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitämme tulevaisuudessa, voit poistua listalta tästä linkistä:
perun uutiskirjeen

Uutiskirje

30/11/2018 - Toini Harra

Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä

Tulevaisuuden haasteena on ikääntyneen henkilön arvoja vastaavan palveluasumisen kehittäminen. Yksi keino toiminnallisen ja mielekkään arjen mahdollistamiseksi on arvioida älykkään teknologian tuotteita ja palveluja suhteessa käyttäjälähtöisyyttä ohjaaviin arvoihin.

Palveluasumista tarvitsi vuonna 2016 yli 85 000 henkilöä. Ikääntyneiden osalta asiakasmäärä on yli nelinkertaistunut vuoden 2000 jälkeen, ja tämä trendi jatkuu. (THL 2017.) Sote- ja maakuntauudistuksen digitalisaatiossa on kyse erityisesti toimintatapojen ja asenteiden muuttamista muun muassa uusien teknologioiden avulla. Toisaalta älykkään teknologian hyödyntämisessä on tunnistettava käyttäjien tarpeet ja arvot.

Käyttäjälähtöisyys sisältää myös arvot

Käyttäjälähtöisiä tekijöitä selvitettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimassa palveluasumisen digitaalisen pilotointiympäristön rakentamishankkeessa (PA-digi). Tulosten merkitystä tarkasteltaessa tehtiin kiinnostava löytö – tarpeiden rinnalla tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä on otettava huomioon myös niihin liittyvät arvot (Harra & Lintula, 2018).

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme käyttäjien arvojen hyödyntämistä ja merkitystä älykkäiden tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä.

Ikäihmisillä on moninaisia erityistarpeita

Selvityksessä käyttäjien tarpeiden tunnistamiseen tarvittiin kaikkien palveluasumisyksikön toimintaan osallistuvien toimijoiden kokemuksia. Tietoa kerättiin Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa neljän ryhmäkeskustelun avulla. Keskusteluryhmät muodostuivat asukkaiden lisäksi heidän läheisistään, henkilökunnasta ja vapaaehtoistyöntekijöistä.

Keskustelujen avulla haluttiin ymmärtää fyysisten ympäristötekijöiden, teknologian ja tekniikan, palvelujen, toimintakulttuurin sekä tilojen hallinnan ja omistajuuden merkitys käyttäjille. Analyysi tuotti kahdeksan älykkään teknologian käyttäjälähtöisyyteen liittyvää tekijää:

  • esteettömyys, jolla tarkoitetaan mm. palvelujen helppoa ja joustavaa saavutettavuutta
  • turvallisuus, jota vahvistetaan ympäristön selkeydellä ja rauhallisuudella sekä yksityisyydestä huolehtimisella
  • ympäristön muuntojoustavuus, joka vastaa toimijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin
  • kodikkuus, jonka lisäämiseksi tarvitaan asukkaan omien tavaroiden ja kalusteiden lisäksi oman ympäristön hallinnan ja omistajuuden tunnetta
  • valinnan vapaus, jossa kunnioitetaan asukkaan itsemääräämisoikeutta häntä itseään koskevissa asioissa
  • yksilöllisyys, jota edistetään asukkaan kiinnostukseen ja tarpeeseen vastaavilla palveluilla ja teknisillä ratkaisuilla
  • yhteisöllisyys, jossa kaikilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua ja tulla ymmärretyksi
  • sääntely, joka on sidoksissa yhteisön toimintakulttuuriin, vaikuttaa yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden tasapainoon sekä muiden tekijöiden toteutumiseen.

Kaikki kahdeksan käyttäjälähtöistä tekijää kytkeytyvät toisiinsa jäsentäjänä toimineiden viiden teeman kautta. Aiemmin olemme tunnistaneet, että yhdessä ne muodostavat käyttäjälähtöisen merkitysverkon (ks. kuvio 1).

Kuvio 1. Käyttäjälähtöinen merkitysverkosto (Harra & Lintula 2018)

Olemme jatkaneet analyysia tutkimalla merkitysverkkoon nousseiden tekijöiden keskinäisiä suhteita. Analyysi synnytti uuden mielenkiintoisen havainnon. Osa käyttäjälähtöisyyteen liittyvistä tekijöistä ilmaisee käyttäjien tarpeita ja osa arvoja (ks. kuvio 2).

Jännite valinnan vapauden ja sääntelyn välillä

Mielenkiintoinen jännite syntyy siitä, että yhteisen ympäristön on tarjottava kaikille sekä psyykkisesti että fyysisesti turvallinen ja esteetön asuminen. Tähän tähdätään tavallisesti erilaisten sääntöjen ja rajoitusten avulla, sillä yhteisen ympäristön on taattava jokaiselle yksilölle esteettömät ja mielekkäät mahdollisuudet toimia sekä osallistua.

Valinnanvapauden toteutumisen näkökulmasta ympäristön tulisi vastata kaikkien yhteisön jäsenten yksilöllisiin tarpeisiin, mikä edellyttää ympäristön muuntojoustavuutta. Toisaalta sen tulee mahdollistaa yksilöllinen kodikkuus, mikä edellyttää ympäristöltä tuttuutta ja pysyvyyttä mutta voi vähentää esteettömyyttä ja turvallisuutta. Esimerkiksi asukasta, jonka kodissa on aina ollut räsymatot lattialla, voidaan vaatia luopumaan matoista, koska ne aiheuttavat kaatumisriskin ja vaikeuttavat rollaattorilla kulkemista.

Jännite yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välillä

Jokaisella asukkaalla pitäisi siis olla oikeus kokea palveluasumisympäristö omaksi kodikseen. Jännite syntyy siitä, että sääntelyn avulla huolehditaan esimerkiksi asukkaiden turvallisuudesta ja esteettömyydestä, mutta samanaikaisesti joidenkin henkilöiden turvallisuuden lisääminen edellyttääkin toisten henkilöiden esteettömän kulun rajoittamista. Esimerkiksi muistamattomuuden takia on ovissa kulkemista rajoitettava lukitsemalla yksikön ovet, mikä rajoittaa myös niiden henkilöiden esteetöntä kulkua, joilla ei ole muistiongelmia.

Toisena esimerkkinä voivat olla päätöksentekotilanteet, jotka voivat koskea esimerkiksi TV:n katseluoikeutta, ruokailua omassa huoneessa, palvelujen käyttöä, osallistumista yksikön yhteisiin kokouksiin tai muihin aktiviteetteihin. Näissä tilanteissa voi syntyä jännitteitä yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välille.

Kuvio 2. Älykkään teknologian käyttäjälähtöinen arvokenttä (Harra & Lintula 2018)

 

Edellä kuvattujen jännitteiden ilmeneminen kuvaa mielestämme käyttäjälähtöisten arvojen yhteyttä tarpeisiin. Palveluasumisen käyttäjälähtöiset tarpeet – muuntojoustavuus, kodikkuus, turvallisuus ja esteettömyys – on tunnistettu jo aiemmin.

Tässä analyysissä tunnistimme, että tarpeiden ohella päätöksentekotilanteissa vaikuttavat keskenään jännitteiset arvot, joita ovat valinnan vapaus, yksilöllisyys, sääntelyn kunnioittaminen ja yhteisöllisyys. Näiden arvojen vaikutus on myös syytä ottaa huomioon, jos älykästä palveluasumista halutaan kehittää käyttäjälähtöisesti.

Älykäs teknologia voi palvella asukkaan ympäristön hallintaa ja omistajuutta sekä toimijuutta ja päätöksentekoa palveluasumisessa. Tulevaisuuden palveluasumista ei voida perustaa sen varaan, millaista asuminen on tällä hetkellä. Palveluasumisen kehittäminen edellyttää käyttäjälähtöisten tarpeiden ja arvojen huomioonottamista ja arviointia älykkäiden tuotteiden ja palvelujen yhteiskehittelyssä ja testauksessa. Sen ohella tarvitaan kykyä ja rohkeutta katsoa avoimesti ikäihmisten tulevaisuuteen.

Hyvinvointi ja parempi palveluasuminen edellyttävät arvojen välisten jännitteiden purkamista, joka voi toteutua älykkään teknologian avulla.

 

Kirjoittajat:

  • Toini Harra on koulutukseltaan toimintaterapeutti, FL ja YTT. Hän työskentelee yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Toini on toiminut käyttäjälähtöisyyden asiantuntijana ja tutkijana PaDigi-hankkeessa ja toimii projektipäällikkönä hankkeessa 6Aika: Hippa – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista älykkään teknologian avulla.
  • Leila Lintula on koulutukseltaan toimintaterapeutti ja THM. Hän työskentelee osaamisaluepäällikkönä Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Osallistuminen ja toimintakyky -osaamisalueella. Leila on toiminut käyttäjälähtöisyyden tutkijana PaDigi-hankkeessa ja toimii hyvinvoinnin ja osallistumisen asiantuntijana hankkeessa 6Aika: Hippa -Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista älykkään teknologian avulla. Hän on kiinnostunut yksilön selviytymisestä arjessa ja sitä tukevista ratkaisuista.

Lähteet:

Digitalisaatio sote-palveluissa n.d. Sote Digi. Saatavana osoitteessa: https://sotedigi.fi/sotedigi/mita-digitalisaatio-tarkoittaa-sote-palveluissa/

Harra, Toini & Lintula, Leila 2018. Käyttäjälähtöisyys älykkään palveluasumisen kehittämisessä. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aatos-sarja. Saatavana osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-099-1

THL 2017. Kotihoito ja sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2016. Tilastoraportti 42/2017, 20.11.2017. Saatavana osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017112050792

 

Tämä teksti on alunperin julkaistu Metropolian Geroblogissa 30.11.2018.

TutkimusYleinen

29/11/2018 - Minna Kilpeläinen

Testausmahdollisuuksia kodinomaisessa ympäristössä

Maija Hyttinen, Päivi Meriläinen ja Tarja Heinonen tutustumassa Mahdollistavaan Kotiin.

HIPPA-hankkeen toinen kehittäjäklubifoorumi kokoontui 20.11. Oulun ammattikorkeakoulussa. Pääteemana oli käynnistää tuotteiden ja palveluiden alueellinen kehittäminen testausprosessien ja referenssipalveluiden osalta. Osallistujat saivat tutustua myös Oamkin Mahdollistavaan Kotiin, joka toimii yritysten ja opiskelijoiden yhteisenä testaus- ja oppimisympäristönä, sekä puheentunnistusta hyödyntävään DialoQ-tuotteeseen.

 

Tiivistä yhteistyötä

6Aika-hankkeen Oulun kaupunkikoordinaattori ja HIPPA-hankkeen ohjausryhmän jäsen Soile Jokinen oli iloinen päivän annista.

“Kehittäjäklubifoorumi kokosi hyvin yhteen kaikki hanketoimijat: keskustelu oli vilkasta ja sovitut aihepiirit tuli käsiteltyä tehokkaasti. Foorumin tärkeä anti tässä hankkeen alkuvaiheessa on myös verkostoituminen ja tutustuminen muihin toimijoihin”, Soile Jokinen kehui.

“Merkittävänä antina ja kokemuksena oli yhteistyön vahvistuminen”, kertoi myös projektipäällikkö Anna Alhonen Myllypuron monipuolisesta palvelukeskuksesta.

“Tunne siitä, että ihmiset rupeavat olemaan entistä tutumpia, madaltaa kynnystä olla yhteydessä/toimimaan entistä parempana ryhmänä”, jatkoi Myllypuron palvelukeskuksen ylihoitaja Maija Hyttinen.

“Päivä oli innostava ja hyvin järjestetty”, projektipäällikkö Toini Harra kehui. “Antoisimpia olivat yritysesimerkit ja yhteiskehittelyjen hyvät tulokset. Harvoin saadaan yhdessä päivässä niin paljon aikaan. Yritysten valintakriteerit ja testaustoimintamallien ensimmäiset versiot saatiin hyvin alulle.”

 

Mahdollistava Koti tuotekehityksen oppimisympäristönä

Mahdollistavassa Kodissa keittiön pöytätasot ovat säädettävissä.

Oamkin Mahdollistava Koti on vuonna 2010 käyttöönotettu kuntoutuksen oppimisympäristö, jota myös yritykset ja yhteistyökumppanit voivat käyttää testaus- ja kehittämisympäristönä terveysteknologian ja hyvinvointipalvelujen tuotekehityksessä.

“Mahdollistavaa Kotia hyödynnetään sosiaali- ja terveysalan opetuksessa”, Oamkin projektipäällikkö Kirsi Jokinen kertoi. “Siellä tehdään toimintaterapian, fysioterapian, sosiaalialan ja hoitotyön opiskelijoiden kanssa käytännön harjoituksia kodinomaisessa ympäristössä. Opiskelijat voivat osallistua tutkimukseen ja kehittämiseen opettajien tuella.”

Oamkin Mahdollistava Koti on tilava simulaatiohuoneisto.

“Opiskelijat harjoittelevat simuloitujen tai aitojen asiakastilanteiden kautta käytännön työssä tarvittavia taitoja. Oppimistilanteissa harjoitellaan asiakkaan toimintakyvyn, apuvälinetarpeen ja toimintaympäristön arvioimista sekä toteutetaan erilaisia interventioita”, lehtori Eliisa Niilekselä kertoi.

“Oppimistilanteissa voidaan arvioida ja kehittää moniammatillisia yhteistyötaitoja, asiakaslähtöistä työskentelyä, ammatillista käyttäytymistä, eettisyyttä, vuorovaikutustaitoja, terapeuttista päättelyä ja itsensä johtamista.”

“HIPPA-hankkeessa Mahdollistava Koti edistää opiskelijoiden käsitystä tuotekehittelystä jo opiskeluaikana. Yrityksille nämä tulevat ammattilaiset voivatkin olla suureksi hyödyksi tuotekehittelyssä”, Harra sanoi.

Joonas Pihlaja Rehacosta ja Tapio Koivuniemi Code-Q:sta esittelivät DialoQ-puheentunnistussovellusta.


Monialaista kehitystyötä

Opiskelijat ovat olleet aktiivisessa roolissa Mahdollistavan Kodin kehittämisessä yhteistyössä työelämän kanssa.

Ikäihmiset eivät ole vielä tähän mennessä olleet testaamassa kodin ratkaisuja, mutta eri vammaisjärjestöjen edustajia on ollut kodin suunnittelussa tiiviisti mukana”, Niilekselä kertoi.

“Opiskelijat ovat osallistuneet kodin kehittämiseen opinnäytetöinä sekä kehittämis- ja projektitöinä. Opiskelijat ovat mm. laatineet käyttöohjeita sekä suunnitelleet ja toteuttaneet markkinointimateriaalia”, Kirsi Jokinen kertoi.

“Oppimisympäristö vaikuttaa erittäin hyvältä ja toimivalta. Toivottavasti HIPPA-hanke vastaa osaltaan opettajien toiveeseen siitä, että yritykset voisivat entistä paremmin hyödyntää tilaa omassa tuotekehityksessään. Kehitämme toimintamalleja juuri sitä varten”, Harra sanoi.

“Lyhytaikaishoidon asiakkaille Mahdollistava Koti voisi olla toimiva terapia-alusta kotona tehtävien toimintojen harjoittelua varten”, Hyttinen arvioi.

“Kotia kehitetään yhteistyössä työelämätoimijoiden kanssa. Tavoitteena on pitää välineistö ja kalusteet uusimman teknologian mukaisina. Laitteiden ja välineiden käyttökuntoisuus vaatii myös jatkuvaa ylläpitoa”, Niilekselä kertoi.

DialoQ tunnistaa heikonkin äänen.


Puheentunnistus helpottaa laitteiden käyttöä

Mahdollistava Koti on antanut Code-Q:lle ja Rehacolle mahdollisuuden kokeilla kodin ympäristönhallintaratkaisuja.

“Työ on sujunut hyvässä yhteishengessä”, Niilekselä kehui.

Puheentunnistukseen liittyvä tuote DialoQ Mobile herätti kehittäjäklubifoorumissa paljon kysymyksiä ja innostusta. “Harvoin tulee noin paljon kysymyksiä ja vielä laidasta laitaan olevia”, Tapio Koivuniemi Code-Q:sta kehui.

“Normaalin puheentunnistuksen lisäksi olemme kehittäneet myös äänellä toimivan ratkaisun, eli jos puhetta ei voi muodostaa, eikä oikein kytkintäkään painaa, niin äänikytkimellä voi ohjata niin tietokonetta ja eri laitteita kuin kommunikointisovellustakin”, Koivuniemi selitti.

Mahdollistavassa Kodissa laitteella ohjattiin esimerkiksi ikkunoiden avausta ja kaapistojen korkeutta. Code-Q ja Rehaco ovat tehneet yhteistyötä myös Kajo Apuvälineet Oy:n kanssa.

“DialoQ on suureksi avuksi vuoteenomana oleville ihmisille. DialoQ:n puheentunnistusta voi käyttää, vaikka puheentuotto olisi vaikeatakin. Laite on säädettävissä tunnistamaan hyvinkin heikon äänen”, Joonas Pihlaja Rehacosta kertoi.

“Code-Q ja Rehaco esittelivät oikein hyviä tuotteita. Tuotteiden etuna on niiden sovellettavuus moneen paikkaan. Ratkaisut ovat sellaisia, jotka tukevat myös ympärivuorokautisen hoidon tai palveluasumisen asiakkaiden itsemääräämisoikeutta toimintakyvyn alentuessa”, Alhonen sanoi.

“Tuote on sen kaltainen, että tulevaisuudessa sillä saattaisi olla valtavasti käyttöä myös yksinäisyyden vähentämisessä.  Tuollaisella teknologialla olisi valtavan paljon sovellusalueita myös palveluasumisen ulkopuolella”, Harra kehui.

 

Suunnittelua ja pilotointia

HIPPA-kehittäjäklubifoorumin teemana Oulussa oli testaus.

HIPPA-hankkeen toimijoiden syksy on kulunut toimenpiteiden suunnittelussa ja viestinnän ja yritysyhteistyön pilotoinnin käynnistämisessä.

“Yritykset voivat jo nyt olla yhteydessä alueellisiin toimijoihin, ja jonkin verran onkin saatu yhteydenottoja. Helsingissä olemme jo ensimmäisen yrityksen kanssa käynnistelemässä yhteiskehittely- ja testausmallien pilotointia”, Toini Harra kertoi.

Oulussa on kerätty tietoa käyttäjien tarpeista.

“Keräämme parhaillaan asiakastarpeita opiskelijatyönä. Tarpeet avataan haasteiden muodossa yrityksille innovaatiokilpailuissa. Yhteiskehittäminen käynnistyy innovaatiokilpailujen pohjalta.

Tampere valmistautuu projektipäällikkö Tarja Heinosen johdolla pitämään oman kehittäjäklubifooruminsa aiheenaan tuotteiden ja palvelujen kaupallistaminen.

“Tampereen tapaamisessa alamme työstämään hankkeen kaupallistamisen ja markkinoinnin toimintamalleja. Kun niistä saadaan luotua ensimmäiset versiot, pääsemmekin sitten pian pilotoimaan toimintoja yritysyhteistyössä ja konkreettisesti tarjoamaan yrityksille tukea”, Harra kertoi.

“Hankkeemme on yrityksille erittäin antoisa tilaisuus saada ilmaiseksi rahanarvoista sparrausta älykkään teknologian tuote- ja palvelukehityksessä”, Harra sanoi.

 

ToimintaYleinen

19/11/2018 - Minna Kilpeläinen

Älykkään asumisen teknologian käyttöönotto vaatii toimivaa ekosysteemiä

HIPPA-hanke on mukana rakentamassa ekosysteemiä toiminnan tueksi ja keskiöön. Smart Tampereen ja OuluHealth Labsin kokemuksia benchmarkattiin OuluHealth Ekosysteemipäivässä lokakuun lopussa.

Smart Tampere -ohjelman suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio kertoi koti- ja etähoidon palveluiden teknologiaratkaisuja kehittävästä Kotidigi-hankkeesta ja sen haasteista ja tavoitteista ekosysteemin toiminnassa. Teknologia-asiantuntija Jaana Kokko OuluHealth Labsista puolestaan esitteli juuri alkaneen teknologisia terveys- ja hyvinvointiratkaisuja kehittävän CoHeWe-hankkeen. Molemmilla on kokemuksia laajoista kaupunkien ja yritysten välisistä yhteistyöhankkeista, ja niiden pohjalta on hyvä rakentaa uusia hankkeita.

 

Tavoitteena avoin ekosysteemi

“Smart Tampere -ohjelman Kotidigi-hankkeessa tehdään työtä, jotta saadaan  yhdistettyä elintoimintojen etävalvontatieto muuhun potilastietoon. Tätä ei ole kukaan tähän mennessä osannut tehdä. Teknologian kehittäminen ei kuitenkaan ole kaupungin omaa toimintaa ollenkaan, joten kaikki uudet teknologiaratkaisut täytyy saada jonkinlaisena yhteiskehittelynä toteutettua”, Lumio kertoo.

“Kehitystyötä varten muodostuu ekosysteemi, jossa on monenlaisia toimijoita, kuten teknologiatoimittajat, jotka tekevät ratkaisuja ja laitteita sekä operaattoreita, jotka järjestävät tietoliikennepuolta. Laitteiden pitää toimia myös etäyhteyksillä. Jos esimerkiksi elintoimintoja valvotaan jossain muualla kuin potilaan vierellä, niin pitää olla kunnolliset yhteydet.”

Kotidigi on kotihoidon tiedon integraatioalusta ja sen käyttöliittymä sekä se ekosysteemi, joka rakentaa teknologiakokonaisuuden standardit yhteiseen käyttöön. Lumion mukaan erilaisia integrointiratkaisuja on tehty ennenkin, mutta tällainen ekosysteemimalli on täysin uusi.

“Kansainsälisesti löytyy yritystenvälisiä, suljettuja standardeja, mutta avointa ekosysteemimallia ei vielä ole. Yhteisen alustan on tarkoitus olla avoin kaikille osapuolille, ettei ole mitään yhtä tahoa, joka määrittelee käyttöehtoja ja kustannustasoja, joilla tähän tullaan mukaan”, Lumio kertoo.

Teknologia ei itsessään vielä ratkaise palveluasumisen ja  kotona asumisen haasteita palvelujen muuttuessa. Integraatioalustaa täytyy pystyä myös käyttämään joustavasti.

“Tämä on myös palvelutuotannon toimintamallikysymys. Pitää olla toimintamalliin sopiva ja sen mukaan toimiva henkilöstö toteuttamaan palveluja. Tämä tarkoittaa sitä, että myös työtapoja pitää muuttaa”, Lumio kertoo.

 

Päivystys myös kotihoitoon teknologian avulla

Tampereella on n. 1500 tehostetun palveluasumisen paikkaa, joista 500 on omatuotantoisia paikkoja. Pitkäaikaisen laitoshoidon ja sairaalahoidon paikkojen vähenemisen ja uusien tehostetun palveluyksiköiden rakentamisen yhteydessä on lähdetty toteuttamaan uudenmallista palvelutuotantoa, joissa myös uudet teknologiaratkaisut ovat muodostuneet erittäin tärkeiksi. Kotidigin yhtenä tavoitteena on myös vähentää kotihoitoasiakkaiden akuuteista tarpeista tulleita sairaalapäiviä jopa kolmen vuotuisen sairaalapäivän verran.

“1500 hengen populaatiossa se merkitsisi 1,8 miljoonan vuotuista säästöä”, kaavailee Lumio.

“Tampereella ei esimerkiksi ole ollut avohoidon päivystystä ollenkaan, jolloin kotihoidon päivystys menee käytännössä akuuttina päivystyksenä sairaalaan. Siitä alkaa sitten sairaalakierre päivystyskäynnin seurauksena. Monessa tapauksessa asia voitaisiin hoitaa päivystysaikana kotona, jos kotihoidon henkilöstöllä olisi riittävä informaatio potilaan tilasta. Myös palvelujärjestelmä pitäisi olla rakennettu niin että palveluhenkilökunta tietää, mitä päivystystilanteessa pitäisi siellä kotona tehdä”, Lumio kertoo.

Etähoidon digitaalisiin työkaluihin toivotaan yhdistettyä dataa potilastietokannasta. Kuva: Marika Haapala.

Datan yhdistämisen hyötyjä

Jotta päivystystoimenpiteitä varten olisi riittävästi tietoa tarjolla, täytyisi erilaista dataa voida yhdistää toisiinsa.

“Tarvitaan esimerkiksi kotona asuvan asiakkaan elintoimintojen mittaamiseen tarkoitettujen laitteiden datan kytkemistä potilastietojärjestelmään, joka pitää sisällään asiakkaan hoitojen palvelusuunnitelman. Siellä on tietoja esimerkiksi verensokerin vaihteluvälistä, jolloin raja-arvojen ylitykset ovat sellaisia, joiden pitäisi aiheuttaa toimenpiteitä.”

Mittausjärjestelmä yhdessä potilastietokannan datan kanssa auttaa myös ennaltaehkäisemään akuuttihoidon tarvetta.

“Voidaan seurata esimerkiksi sydänpotilaan painonkehitystä. Tieto painonnoususta kertoo, että sydänpotilaalla on todennäköisesti ruvennut kertymään nestettä. Hetken päästä ollaan tilanteessa, jossa on akuuttihoidon tarve”, Lumio selittää.

Kotihoidon kehittäminen kehittää myös palveluasumista. Yhteiset alustat ja toimintamallit ovat tärkeitä myös esimerkiksi silloin, kun asiakas joutuu siirtymään kotoaan tehostettuun palveluasumiseen.

“Tulevaisuudessa palveluasuminenkin merkitsee sitä, ettei asuta enää palveluasumisyksiköissä vaan vaan siinä lähiympäristössä, jolloin  sama yksikkö vastaa sekä kotioloissa asuvien ihmisten hoidosta että palveluyksiköissä asuvien hoidosta. Se tarkoittaa, että tehostetun palveluasumisen järjestelmä pitäisi olla sama, millä seurataan kotona asuvien ihmisten hyvinvointia.”

Ratkaisujen yhdistämiseksi täytyy varmistaa ensin myös teknologioiden käyttöönotto. OuluHealth Labsin teknologia-asiantuntija Jaana Kokko kannustaisi tutustumaan niihin rohkeasti.

“Tuotteita on ja tekniikka on valmis, mutta vasta pintamurusia niistä on uskallettu kokeilla kotona. Varmaan jokaisessa Suomen kunnassa käytetään turvapuhelimia, mutta ei oteta käyttöön antureita, jotka kertoisivat ikäihmisen tilasta siellä kotona turvaratkaisun älykkään päättelyn avulla. Eli kyllä meillä on kokeiltu sellaisia teknologioita jotka ei vain pääse nousemaan hiteiksi. Tarvitaan lisää testausta ja kokemuksia sekä tietenkin myös päättäjiltä kykyä ymmärtää, missä teknologia säästää itsensä takaisin”, Kokko sanoo.

 

Projektikoordinaattori Jarmo Pääkkönen ja teknologia-asiantuntija Jaana Kokko esittelivät CoHeWe-projektia. Kuva: Joanna Seppänen.

 

Erilaiset intressit haasteena

“Ekosysteemin luominen on hankalaa sen takia että erilaisilla yrityksillä on omat intressinsä, jotka perustuvat siihen nimenomaiseen tuotteeseen. Yritysten on haastavaa nähdä, että tällainen yhteinen standardi voisi räjäyttää markkinat, että olisi huomattavan paljon enemmän kauppaa tulossa kaikille. Kännykkäbisnes on hyvä esimerkki siitä että se on kuitenkin mahdollista. Avointen standardien myötä voidaan yhdistää erilaisia laitteita toisiinsa, jolloin syntyy hurja kuluttajakysyntä”, Lumio sanoo.

“Toki sielläkin kilpaillaan, mutta kilpaillaan yhteisesti määritellyllä pohjalla eikä yritetä omistaa sitä pohjaa, jonka varassa tämä integroituminen toimii”, Lumio sanoo.

“Laitekanta on jätetty Kotidigi-hankkeessa avoimeksi. Meille ei ole tärkeää, mikä se mittalaite on juuri tällä hetkellä. Olennaista on se, että meillä on standardoitu alusta, johon voidaan kytkeä erilaisia mittalaitteita, ja tieto saadaan siirrettyä siihen alustaan ymmärrettävään muotoon”, Lumio kertoo.

 

Kuka maksaa ja kenelle?

Yritysten kilpailuun yhteisen ekosysteemin toiminnassa on törmätty myös OuluHealth Labsissa. Testauksista saatua kokemusta on kerätty jo vuodesta 2008, jolloin avattiin sittemmin OuluHealth Labsin alle siirtynyt Kaakkurin teknologiakeskus. Keskeisimmät yhteistoiminnan kipupisteet on jo löydetty.

“Yksi on tämä, että kuka maksaa ja kenelle maksaa. Se herättää aina hieman närää. Yritykset ajattelevat, että he tarjoavat hyvää, kun he tarjoavat julkisille organisaatioille mahdollisuutta kokeilla heidän prototyyppejään ja tuotteitaan ilmaiseksi. Sitten taas me ajattelemme tämän näin, että jos me lähdemme tukemaan jonkun yrityksen tuotekehitystä, niin se ei voi olla niin, että me käytämme siihen omaa resurssia. Täytyy siis löytää hinnoittelumalli, joka on kaikille tasapuolinen”, Kokko kertoo.

“Jos tarve lähtee hyvin voimallisesti meistä itsestä, eli meillä on joku akuutti ongelma, joka halutaan teknologialla ratkaista, niin sitten me etsimme itse parhaat kumppanit. Silloin raha ei liiku tai raha liikkuu meiltä yritykselle päin. Vastaavasti, jos me kehitämme yrityksen pyynnöstä jotakin tuotetta, niin kyllä se sitten on maksullista toimintaa” Kokko selittää.

HIPPA-hankkeessa hinnoittelun ja maksamisen ongelmia vältetään sillä, että tuote- ja palvelukehitystä tehdään EU:n De minimis -ehdon mukaisesti. Silloin ammattikorkeakoulut pystyvät yhdessä asiantuntijoiden kanssa tarjoamaan yrityksille rahanarvoisia etuja, kuten käyttäjälähtöistä yhteiskehittelyä, testausta erilaisissa ympäristöissä sekä kaupallistamisen ja markkinoinnin tukea ilmaiseksi.

 

Selvät roolit ja itseohjautuvuus auttavat yhteistyötä

Jaana Kokko näkee ekosysteemimallissa paljon hyötyjä. Riittävän säännöllinen yhteydenpito on tärkeää, mutta siihen ei pidä hirttäytyä. Joskus jokin muu asia voi ajaa viikottaisten tapaamisten edelle.

“Näen, että meillä toimijoilla on hyvin selvät roolit ja selvät päämäärät, jolloin pystymme toimimaan itsenäisestikin sen ekosysteemin hyväksi. Emme silloin välttämättä tarvitse viikottaisia miitinkejä, vaan pystymme menemään eteenpäin myös itseohjautuvasti.”

Jaana Kokko näkee hyväksi havaitun toimintamallin hyödyt myös HIPPA-hanketta ajatellen.

“Tällainen hankehan on hyvä siinä, että kun meillä on tavallaan pakolliset yhteiset kuviot alussa niin kyllä me saadaan se malli luotua ja mennään yhteistä hyvää kohti. Kun tehdään selvät  toimintamallit ja tavoitteet ja kun saadaan boostattua hanke hyvin käyntiin, niin sitten se jatkuu kyllä aika itseohjautuvasti”, Kokko sanoo.

OuluHealth Labsissa on testattu muun muassa LEA-älyrollaattoria. Sisällä se toimii, mutta lumihangessa käyttö on haastavampaa. Kuva: Forum Virium.

 

Motivaatio yhteistyöhön syntyy tulosten näkemisestä

OuluHealth Labsilla on vuosien kokemus erilaista testauskäytännöistä sosiaali- ja terveysalalla sekä siitä, kuinka toimijat saadaan sitoutumaan niihin.

“Jos ajattelee henkilöstön näkökulmasta, niin alkuvaiheessa, joskus 2010, testauksia keskitettiin ehkä liikaa samoihin yksiköihin. Sitten tuli vähän sitä testausväsymystä senkin vuoksi että henkilökunta koki, ettei tuotteita tai palveluja saada ikinä käyttöön. Että he testaa, testaa, testaa, mutta kysymykseksi jää, saavatko he niitä oikeasti käyttöön. Vaikka testauksen tulos oli hyvä, niin siinä oli sitten kuitenkin jotain, ettei päästy palvelutuotantoon saakka”, Kokko kertoo.

“Alkuun oli sitä väsymistä, mutta sitten hajautimme mallia. Oulun kaupungissa on kymmeniä kotihoidon yksiköitä, joten testauksiin osallistuvien ammattilaisten ei tarvitse olla aina ne samat. Pyrimme osallistamaan kaikki hyvinvointipalvelujen 3000 työntekijää”, Kokko kertoo.

Kun tuotteet ja palvelut saadaan käyttöön, olisi varmistettava myös käyttöönoton tuki. Opastusta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun käyttöönotto jostakin syystä viivästyy testauksen jälkeen. Tuotteiden toimivuus on myös varmistettava.

“Testasimme erästä tuotetta, johon tulikin sitten käyttökatko. Eiväthän ne ikäihmiset sitten enää oppineet siihen vanhaan toimintamalliin uudelleen, kun olivat jo oppineet uuden. Vaikka ikäihmiset eivät välttämättä ole alkuun innostuneita teknologian käyttöönottoon, he voivat testattuaan rakastua laitteisiin”, Kokko kertoo.

“Mutta yleensähän kaupungit hankkivat kaikki palveluina eivätkä tuotteina. Palveluun kuuluu aina tekninen tuki ja huolto, niin siinä mielessä me emme jää kädettömäksi. Kilpailutuksen kautta saadaan sellaiset hankintasopimukset, joiden mukaan sitten saadaan vaikka rikkoontuneen laitteen tilalle uusi. Emme me koskaan lähde omistamaan tuotteita”, Kokko selittää.

 

Kaupallistamisen ytimessä kilpailutusprosessi

Yhtenä pullonkaulana tuotteen prosessissa käyttöönottoon saakka on hankintalaki.

“Testaus ei ole automaatio hankintaan, vaan testauksella osoitetaan vain se, että tämän tyyppiselle tuotteelle tai palvelulle on tarve. Sitten se täytyy laittaa avoimeen kilpailutukseen. Koska tuskin mikään kaupunki hankkii yhteen yksikköön yhtä ja toiseen toista, jolloin hinta täytyy ajatella laajemmassa mittakaavassa. Vaikka tuote maksaisi vain tonnin, niin kun se hankitaan kymmeneen palvelutaloon, niin sitten se on jo vähän isompi raha”, Kokko selittää.

“Testauksella me pyrimme siihen, että yritys saa tuotteen sellaiseksi, että se on myytävissä. Myös kaupunki testaajana haluaa hyvän tuotteen kehityksestä ja testauksesta loppuhyödyn itselleen. Kyllä meillä aina on tavoitteena se, että jos löydämme testauksen kautta helmiä, niin ne ovat joku päivä meillä käytössä. Meidän täytyy mennä avuksi kaupungin kilpailuttamisprosesseihin ja tehdä esimerkiksi kustannus- ja hyötyanalyysia, mikä varmasti sitten kannattaa”, Kokko kertoo.

 

Hankkeiden synergiaa

 

Hyvistä kokemuksista, tavoitteista ja haasteista on hyötyä yli hankerajojen. Jarkko Lumio ja Jaana Kokko näkevät synergian tiiviinä.

“Hippa-hankkeen suuntaan Kotidigi-hankkeen tärkein viesti on, että ollaan tekemässä yhteistä kokonaisuutta. Tehostettu palveluasuminen ei tule olemaan teknologisesti erillinen saareke, vaan sekä kotona asuvia että tehostetussa palveluyksiköissä asuvia pitäisi pystyä palvelemaan samalla teknologialla”, Lumio sanoo.

“Kun esimerkiksi kotona asuva joutuu siirtymään tehostettuun palveluasumiseen, ei palveluun tulisi mitään saumakohtaa, jos pystyy jatkamaan saman teknologiaratkaisun parissa ja samoilla laitteilla, joihin asiakas on mahdollisesti aiemmin tottunut. Myös palvelujärjestelmien pitäisi kasvaa yhteen”, Lumio jatkaa.

CoHeWe keskittyy HIPPA-hanketta laajemmin terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Testauskäytännöissä on kuitenkin hyvin paljon samaa.

“Kokeilumalleja ja testauskäytäntöjä yhtenäistetään niin, että saadaan lisähartioita mukaan. Kun yritys tulee testaamaan, niin 6Aika-kaupungeissa meillä kaikilla olisi sama sapluuna näissä tähän testaamiseen”, Kokko toivoo.

AiheYleinen

12/11/2018 - sotavalta

Lokakuun uutiskirje 2018

Helsinki, Tampere ja Oulu yhdistivät voimansa älykkään palveluasumisen kehittämiseksi – rahanarvoista tukea yrityksille

EAKR:n rahoittama 6Aika-hanke ”HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla” käynnistyi Helsingissä lokakuun alussa. Hankkeen toteuttajina ovat Metropolia AMK, Helsingin kaupunki, TAMK, Oamk ja Oulun kaupunki.

HIPPA tukee älykkäitä palveluja tai tuotteita kehittäviä pk-yrityksiä ja start upeja käyttäjälähtöisyyteen perustuvassaan tuotekehityksessä ja kaupallistamisessa.

Sparraamme kasvuhaluisia ja kansainvälisyyteen tähtääviä suomalaisia yrityksiä tarjoamalla rahanarvoisia etuja. Yhteiskehittelyprosessit, erilaiset testausmahdollisuudet sekä kaupallistamisen tuki perustuvat EU:n de minimis -järjestelmään.

Lue hankkeesta lisää 6Aika-sivuilta:
Uusi Hippa-hanke kehittää älykästä palveluasumista

HIPPA aloitti yhteiskehittelyn

HIPPA-hanke potkaistiin käyntiin Metropolia AMK:n Juhlasalissa 3.10. Hankkeen toteuttajat aloittivat yhteiskehittelyn hankkeen ensimmäisessä kehittäjäklubifoorumissa. Paikalle rakennettiin myös siirrettävä testiympäristö, joka taipuu monien erilaisten ratkaisujen vakioituun kokeiluun.

Lue uutinen 6Aika-sivuilta:
Siirrettävä testiympäristö auttaa kehittämään palveluasumista – HIPPA-hanke käynnistyi

Tunnelmia kick offista:
Facebook: Learning cafe HIPPA-hankkeen kick offissa
Facebook: Testitalon rakentamista ja purkamista

HIPPA esittäytyy Oulussa

Kuinka robotiikka ja tekoäly tukevat vanhusten kotona-asumista ja hoitotyötä? Uusimpia näkymiä aiheeseen esitellään OuluHealth Ekosysteemipäivässä, jolloin myös HIPPA-hanke pääsee esittäytymään Oulun seudulla. Ilmoittautuminen on auki perjantaihin 26.10.

Robotiikka ja teknologia kotona-asumisen sekä hoitotyön tukena

Taustalla käyttäjälähtöinen tutkimus

Toini Harran ja Leila Lintulan raportti Käyttäjälähtöisyys älykkään palveluasumisen kehittämisessä julkaistiin syyskuussa Metropolia Ammattikorkeakoulun Aatos-julkaisusarjassa.

Raportti perustuu palveluasumisen ja digitalisaation pilotointiympäristön kehityshankkeeseen PADigi, jossa kysyttiin palveluasumisyksiköiden asukkailta ja työntekijöiltä sekä yksiköiden sidosryhmiltä, millaisia tarpeita heillä on älykkäille ratkaisuille. Ratkaisuja testattiin lautapelien, teemoitettujen ryhmäkeskustelujen sekä yhteiskehittelyn menetelmillä toteutettujen työpajojen avulla.

Johtopäätöksenä voitiin todeta, että älykäs teknologia voi palvella asukkaan ympäristön hallintaa ja omistajuutta sekä toimijuutta ja päätöksentekoa palveluasumisessa.

Lue raportti täältä:
Käyttäjälähtöisyys älykkään palveluasumisen kehittämisessä

De minimis -tuki HIPPA-hankkeessa

HIPPA-hankkeen rahanarvoiset edut toteutetaan EU:n de minimis -tukena. De minimis -tuen ehtona on, että sen arvo on yritykselle merkitykseltään vähäinen. EU:n valtiontukisäännön mukaan alle 200 000 euron tuki, joka myönnetään yritykselle kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa, on merkitykseltään vähäistä. De minimis -tukea myönnettäessä seurataan tuen kasautumista yritykselle.

Tarkempaa tietoa:
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2016). Opas de minimis –tuista, EU:n valtiontukisäännöt.

Facebookissa postauksia
 toiminnastamme ja digitalisaatiosta – käythän tykkäämässä sivustamme!

Uutiskirje

09/11/2018 - valo

Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä

Metropolia Ammattikorkeakoulussa rakennetaan ympäristöministeriön tuella älykkään palveluasumisen digitaalista pilotointiympäristöä Myllypuroon valmistuvalle kampukselle. Kehittämistyötä varten kerättiin tietoa käyttäjien tarpeista ja toiveista. Selvityksen tulokset ovat hyödynnettävissä myös etäkuntoutuksen kehittämisessä.

Ensin on ymmärrettävä käyttäjiä

Palveluasumisen digitaalisen pilotointiympäristön rakentamishankkeessa (PA-Digi) on selvitetty palveluasumisympäristön älykkääseen teknologiaan liittyviä käyttäjälähtöisiä tekijöitä. Kiinnostuksen keskiössä ovat olleet hyvinvointi, toimintakykyisyys ja mielekäs kotona asuminen. Käyttäjälähtöisiä tekijöitä on mahdollista hyödyntää etäkuntoutuksen kehittämisessä.

Keväällä 2017 kerättiin tietoa käyttäjien tarpeista ja toiveista Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa ryhmäkeskustelujen avulla. Pienryhmäkeskusteluihin osallistui palvelukeskuksen asukkaita, heidän läheisiään sekä henkilökuntaa ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Kaikissa keskusteluissa oli samat viisi teemaa. Keskustelut auttoivat ymmärtämään, millainen merkitys fyysisillä ympäristötekijöillä, teknologialla ja tekniikalla, palveluilla, toimintakulttuurilla sekä tilojen hallinnalla ja omistajuudella koettiin olevan käyttäjille. (Harra & Lintula 2018.)

Etäkuntoutukseen ja älykkääseen teknologiaan kohdistuu samoja vaateita

Etäkuntoutuksen suosituksista (vrt. Salminen ym. 2016) on tunnistettavissa samoja ympäristöön, teknologiaan ja palvelujen käyttäjään liittyviä vaatimuksia kuin PA-Digin selvityksen tuloksissa (Harra & Lintula 2018). Samat vaatimukset kohdistuivat muun muassa fyysiseen ympäristön turvallisuuteen ja rauhallisuuteen sekä laitteiden helppokäyttöisyyteen ja hallittavuuteen. Yksityisyyden suojaan liittyvien tekijöiden huomioon ottaminen korostuu, mikäli etäkuntoutuksen osana tarvitaan esimerkiksi turvallisuuden seurantaa.

Etäkuntoutuksessa ja älykkään teknologian hyödyntämisessä on huomioitava myös käyttäjien toimintakyvyn ongelmista johtuvat erityistarpeet esimerkiksi näkemisen ja kuulon suhteen. Toisaalta juuri digitaalisen teknologian avulla voidaan mahdollistaa monikanavainen yhteydenpito omaisiin, lähiympäristön ja yhteiskunnan tapahtumien seuraaminen sekä saavuttaa kokemus osallisuudesta ja yhteydestä maailmaan.

Käyttäjälähtöisessä toimintakulttuurissa käyttäjien tarpeita ja toiveita kuunnellaan

Asiakaslähtöinen kohtelu on ihmisarvoista ja toista ihmistä arvostavaa. Digitaalisten palveluiden yksilöllisyydellä ja ihmisläheisyydellä pystytään tukemaan jokapäiväisen elämän merkityksellisyyttä sekä oman identiteetin säilymistä.

Digitaalisesti toteutetussa ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kuntoutujan yksilöllisyyteen, sillä tekniikan käyttöönoton tulee perustua käyttäjän omaan kokemukseen ja kiinnostukseen. Yhdessä vietetyt etäkuntoutushetket rakentavat yhteistä kuntoutuksen toimintakulttuuria, jossa kuntoutujalla on vapaus tehdä omia valintoja sekä kuntoutumistaan koskevia päätöksiä.

Monipuoliset ja avoimesti tarjolla olevat vaihtoehdot helpottavat käyttäjälle sopivan digitaalisen palvelun ja oikeanlaisen etäkuntoutusmuodon löytämistä. Käyttäjien toiveiden huomioon ottamisella on yksilöllistä hyvinvointia ja kuntoutumista edistävä vaikutus.

Etäkuntoutuksessa toistettavuus ja vuorovaikutteisuus on toiminnan perusta, jolla vältetään väärinymmärrystä ja vähennetään virheitä, sillä ohjaus on katsottavissa samanlaisena useita kertoja sijainnista riippumatta. Se on suuri etu silloin, kun kuntoutujan ja kuntouttajan välimatkat ovat suuria. Välimatkoista huolimatta digitaalisuus lisää turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa oman harjoittelun toteuttamista.

Älykäs teknologia voi tarjota hallinnan ja omistajuuden kokemuksen

Etäkuntoutuksessa hyödynnetään tavoitteellisesti monenlaista etäteknologiaa, kuten puhelinta, matkapuhelinta ja tietokoneita mukaan lukien tablettitietokoneet (Salminen, Hiekkala & Stenberg 2016). Mielenkiintoinen kysymys onkin, miten palveluasumisen älykkään teknologian merkitys resonoi etäkuntoutuksen kehittäjien ja yrittäjien tarpeisiin. Hallinnan ja omistajuuden mahdollistamiseksi digitaalisten välineiden pitäisi olla yksilöllisesti muunneltavissa ja käyttäjien tarpeisiin pitäisi olla tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa, että kuntoutuja saa toimia omassa kodissaan omilla ehdoillaan ja hänellä on mahdollisuus kokeilla erilaisia ratkaisuja.

Jatkossa fyysisten ympäristötekijöiden, teknologian ja tekniikan, palvelujen, toimintakulttuurin sekä oman tilan hallinnan ja omistajuuden merkitys ovat tekijöitä, jotka auttavat kehittämään kuntoutujalähtöisiä etäkuntoutuksen tuotteita ja palveluita.

Käyttäjälähtöisyyden kehittäminen yhteiskehittelyn avulla

Käyttäjälähtöisen etäkuntoutuksen kehittämiseksi tarvitaan fasilitoitua yhteiskehittelyä erilaisten sidosryhmien kanssa. Sidosryhmiä ovat esimerkiksi palveluasumisyksiköiden toimijat, älykkäitä palveluja ja tuotteita tarjoavat yritykset sekä korkeakoulujen asiantuntijat ja opiskelijat (mm. sosiaali- ja terveysala, kiinteistö- ja talorakennus, tietoverkko ja hyvinvointiteknologian sekä liiketalous).

Sidosryhmien yhteiskehittelyn tarve on tunnistettu käyttäjälähtöisen älykkään teknologian kehittämisessä, mutta haasteena on ollut toimijoiden kokoaminen yhteen. 6Aika-hankkeessa Hippa − Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla (https://6aika.fi/uusi-hippa-hanke-kehittaa-alykasta-palveluasumista/) kootaan yhteen ja kehitetään käytäntöjä, jotka edistävät myös etäkuntoutusta.

Etäkuntoutus palveluasumisen tuotteena tai palveluna

Etäkuntoutus on tulevaisuudessa yleistyvä ja kehittyvä kuntoutusmuoto, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia toimintakykyisyyden ylläpitämiseen ja mielekkääseen elämään myös palveluasumisessa.

Etäkuntoutuksen digitaalisten laitteiden ja ohjelmien kehittäjille sekä palvelujen tuottajille Hippa-hanke tarjoaa monia etuja. Hippa tarjoaa pk-yrityksille ja start upeille esimerkiksi mahdollisuuksia käyttäjälähtöiseen yhteiskehittelyyn, tuotteiden ja palvelujen testaukseen digitaalisissa, vakioiduissa sekä autenttisissa ympäristöissä sekä tukea kaupallistamiseen ja markkinointiin Helsingissä, Oulussa ja Tampereella.

  • Toini Harra, YTT, FL, toimintaterapeutti, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Leila Lintula, TTM, toimintaterapeutti, Metropolia Ammattikorkeakoulu


Tämä teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Metropolian Rehablogissa 6.11.2018.

Lähteet

Harra, Toini & Lintula, Leila 2018. Käyttäjälähtöisyys älykkään palveluasumisen kehittämisessä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavana osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-099-1

Hippa − Hippa Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla 2018. Saatavana osoitteessa: https://6aika.fi/uusi-hippa-hanke-kehittaa-alykasta-palveluasumista/

PA-Digi.2017. Palveluasumisen digitaalisen pilotointiympäristön rakentaminen. Saatavana osoitteessa: http://www.kiradigi.fi/kokeiluhankkeet/kokeiluhankkeet/palveluasumisen-uusien-teknologioiden-kokeiluymparisto.html

Salminen, Anna-Liisa & Hiekkala, Sinikka & Stenberg, Jasn-Henry 2016. Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Helsinki. Saatavana osoitteessa: http://www.kela.fi/documents/10180/0/Et%C3%A4kuntoutus/4a50ddb8-560c-47b4-94ed-09561f6981df

Salminen, Anna-Liisa & Hiekkala, Sinikka & Heiskanen, Tuija & Naamanka, Johanna & Stenberg, Jan-Henry & Vuononvirta, Tiina 2016. Suositukset etäkuntoutukseen. Salminen, Anna-Liisa & Hiekkala, Sinikka & Stenberg, Jan-Henry (toim.): Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Helsinki. Saatavana osoitteessa: http://www.kela.fi/documents/10180/0/Et%C3%A4kuntoutus/4a50ddb8-560c-47b4-94ed-09561f6981df

TutkimusYleinen

09/11/2018 - valo

Siirrettävä testiympäristö auttaa kehittämään palveluasumista – HIPPA-hanke käynnistyi

6Aika-hanke HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla – käynnistyi 3.10. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bulevardin kampuksella. Hankkeen tarkoituksena on tukea yrityksiä käyttäjälähtöisten älykkäiden tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Juhlasaliin koottiin ensimmäistä kertaa myös siirreltävissä oleva testiympäristö, joka on toteutettu KIRADigin Palveluasumisen digitalisaation pilotointiympäristö -hankkeessa.

“Rakennus tulee sijaitsemaan pääasiassa Metropolian Myllypuron kampuksella, mutta se on tarvittaessa helppo siirtää myös muualle. Rakennuksen voi kuljettaa pakettiautolla ja sen pystyttäminen vie parilta henkilöltä muutaman tunnin”, kertoo kiinteistö- ja talotekniikan yliopettaja Lauri Heikkinen Metropoliasta.

Aitoa yhteiskehittämistä käyttäjälähtöisesti

HIPPA-hanke kokoaa yhteen ammattikorkeakouluja, kaupunkien palveluasumisyksiköitä ja elinkeinoyksiköitä pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa. Ne tarjoavat rahanarvoisia etuja palveluasumisen digitaalisia ratkaisuja kehittäville yrityksille. Tärkeä avainsana on käyttäjälähtöisyys.

“Meillä on huikean asiantunteva konsortio: Oulu tuo mukaan erityisesti vahvan osaamisen testaustoiminnasta ja TAMK:n Y-kampuksella on kehitetty hyvin toimivia prosesseja start up -yritysten sekä tuotteiden ja palvelujen kaupallistamisen tueksi. Metropolia tuo mukaan käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen palveluasumisen kehittämistarpeiden kirkastamiseksi”, hankepäällikkö Toini Harra sanoi.

“Kick offissa tukikonseptien yhteiskehittäminen pääsi hyvään vauhtiin. Olemme jo aikaisemmassa hankkeessa koonneet palveluasumisyksiköiden käyttäjälähtöisiä kehittämistarpeita ja kehittäneet niiden pohjalta välineitä testauksen tueksi. Olemme myös huomanneet, että yritykset kaipaavat referenssejä ja mahdollisuuksia testata tuotteitaan niin digitaalisissa, vakioiduissa kuin autenttisissakin ympäristöissä”, Toini Harra jatkoi.

“Oli hienoa, että pääsimme nopeasti hakemustekstistä konkretiaan! Saimme ensimmäisen mallin siitä, mitä yhteistoimijuus hankkeessa voi olla: saimme tutustua toisiimme ja jalostaa vielä yhdessä työpakettien toteutuksia”, TAMK:in projektipäällikkö Tarja Heinonen kiitteli.

Monipuolisia testaus- ja kehitysympäristöjä

Yritykset pääsevät yhteiseen kehitystyöhön korkeakoulujen ja palveluyksiköiden kanssa ja saavat testatuille tuotteilleen ja palveluilleen sparrausta myös palvelujen kaupallistamisessa. Hanke mahdollistaa sen, että tuki on mukaan tuleville yrityksille ilmaista.

OuluHealth Labs tarjoaa ekosysteemiperustaisen testausympäristön yritysten digitaalisille ratkaisuille, joilla helpotetaan erityisesti kotona asumista. Mm. langattoman tietotekniikan ja Life Science -alan asiantuntemusta yhdistetään tuottamaan älykkäämpiä ICT-ratkaisuja kehittyneisiin ja yksilöllisiin terveyspalveluihin.

“OuluHealth Labsiin kuuluvassa Oamk SimLab -ympäristössä on tarjolla kaksi ”testaustuotetta”: prototyypin testaus ja tuotteen koekäyttö. Kotona asumiseen liittyviä ratkaisuja on tarkoitus testata Oamkin kodinomaisessa RehaSim-simulaatioympäristössä. Autenttisena testiympäristönä on Oulun palvelusäätiö”, Oamkin projektipäällikkö Kirsi Jokinen kertoi.

“Oulun seudulla testaukset tullaan tekemään Haukiputaan hyvinvointikeskuksen ikäihmisten asumispalveluissa, joissa tarjotaan tehostettua asumispalvelua, vuorohoitoa ja tarvittaessa myös kotihoidon palveluja. HIPPA-hankkeessa meillä on mahdollisuus kehittää yhdessä prosesseja, jotka helpottavat asiakkaiden tarpeiden tunnistamista ja niiden tietoon saattamista yrityksille”, projektipäällikkö Päivi Meriläinen sanoi.

 

Helsingissä testausympäristönä toimii Myllypuron palvelukeskus

“Meillä Myllypurossa odotetaan jo innolla käytännön alkamista. Asukkaat, asiakkaat, omaiset, vapaaehtoiset ja henkilökunta ovat yhdessä ideoineet mahdollisia teknologisia innovaatioita, joilla voidaan helpottaa ja tukea mielekästä arkea. Toivomme, että saamme paljon uusia innovaatioita, jotka tuovat mukanaan toimivuutta arkeen ja iloa elämään”, sosiaaliohjaaja Laura Jyrä sanoi.

“Haluamme kehittää asukkaiden turvallisuutta ja toimintakykyä. On hienoa, että pääsemme HIPPA-hankkeessa oppimaan uutta yhteistyön kautta”, Myllypuron projektipäällikkö Anna Alhonen sanoi.

 

Liiketoiminnan kehitystä yhteisöllisesti

TAMK:n Y-kampus tuo HIPPA:an osaamista liiketoimintapotentiaalin kirkastamisessa ja vahvistamisessa. Y-kampus on yrittäjyys- ja innovaatioyhteisö, joka tarjoaa tukea ja työkaluja oman idean toteuttamiseen, bisneksen kehittämiseen ja tutkimustulosten hyödyntämiseen. “Työkaluina käytämme erilaisia canvas-pohjaisia malleja (mm. Impact Canvas) sekä yrityksen yksilöllisiin tarpeisiin suunniteltua yrityssparrausta”, Y-kampuksen palveluinnovaatioiden team leader Marika Vuorenmaa kertoi.

Hippa-hankkeessa yritykset saavat sekä yksilöllistä tukea että mahdollisuuksia jakaa kokemuksia paitsi hankkeen toteuttajien ja tuotteiden käyttäjien, myös muiden yritysten kanssa.

 

Teksti: Minna Kilpeläinen
Kuvat: Harri Hahkala ja Minna Kilpeläinen

 

Lisätietoja:

Toini Harra, hankepäällikkö, yliopettaja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
toini.harra(at)metropolia.fi
puh. 040 334 6102

ToimintaYleinen

HIPPA