Miltä kuulostaa sairaala ilman lääkäreiden ja hoitajien työhuoneita? Entä sairaala, jonka arkkitehtuuri on suunniteltu ensisijaisesti palvelemaan asiakasta? Tai miltä kuulostaa sairaala, jossa potilaat käyttävät siviilivaatteitaan? 

Hippa- hankeväki vieraili Sittardissa, Hollannissa, oppimassa hoitokulttuurin muutoksesta yhdessä Euroopan innovatiivisimmista sairaaloista. Samalla tutustuttiin asiakaslähtöisiin ja yhteisöllisiin palveluratkaisuihin ikääntyneillä. 

Zuyderland, TAMKin partneriorganisaatio aiemmasta Active Ageing in Europe -hankkeesta, isännöi tiiviistä vierailuohjelmaa marraskuun loppupuolella. Zuyderland on yksi alueensa isoimmista yksityisistä ikäihmisten palvelujen ja terveyspalvelujen tuottajista eteläisessä Hollannissa. 

Vierailupäivän ohjelma alkoi Glanan palveluasumisen yksikössä, jossa tutustuimme ikääntyneiden palveluasumiseen sekä tulevaisuuden suunnitelmiin. TAMKin Tarja Heinonen puolestaan kertoi ikäihmisten palveluista Suomessa sekä HIPPA-hankkeesta.

Viiden vuoden sisällä Glanan alueelle on rakentumassa usean pienen palveluasumisen yksikön muodostama kokonaisuus, jossa asukkaat pääsevät vapaasti liikkumaan rakennuksien ympäröivällä puistoalueella. Kokonaisuuden suunnitelmat muistuttavat nykyisen Hogeweyn tapaista muistisairaiden kylää. Turvateknologia tulee olemaan keskeisessä asemassa, jotta asukkaiden vapaa liikkuminen alueella mahdollistuu.

Hollantilaisissa hoivapalveluissa korostuu ihmis- ja asiakaslähtöisyys. Vaikuttaa siltä, että myös omaiset ja läheiset, samoin kuin vapaaehtoiset, osallistuvat aktiivisemmin ikäihmisen elämään ja hoitoon kuin Suomessa. Palvelukeskus Glanan sisäpihalla käyskentelivät elävät kanat ja tänään ruokasalissa viihdytti klovni niin asukkaita kuin eri-ikäisiä vierailijoita.  

Palveluasumisen tilojen avaruus ja yhteisöllisyys korostui

Glanasta siirryimme Hoogstaeten palvelutaloon, jonka avarat ja valoisat aulatilat ihastuttivat. Tilat toimivat asuinalueen väestön kohtaamispaikkana, yhteisenä ”olohuoneena”. Asukashuoneissa lattiaan asti ulottuvat ikkunat mahdollistavat asukkaille laajat luontonäkymät. Apuvälineen kanssa kulkeminen tilasta toiseen on helppoa leveiden ovien ansiosta. Yhteistiloissa oleva biljardipöytä on miesasukkaiden aktiivisessa käytössä.

Hoitajapula on arkipäivää myös Hollannissa. Zuyderland tekee yhteistyötä alueen oppilaitoksen kanssa, jossa koulutetaan esim. maahanmuuttajia hoitola-alan tehtäviin. Vanhustyön houkuttelevuuden lisääminen sekä ratkaisujen löytäminen hoitajapulaan nousivat keskusteluissa sekä Suomea että Hollantia yhdistävinä, ajankohtaisina haasteina.

Sairaala kuin hotelli

Päivän kolmas vierailukohde oli vaikuttava Zuyderland-sairaala. Vastaanottoaulan selkeys ja viihtyisyys muistuttivat enemmänkin hotellin vastaanottoaulaa.  Sairaalan suunnittelussa on hyödynnetty erilaisten rakennusten, kuten lentokentän ja eri teollisuuslaitosten logistisia ratkaisuja. Suunnittelun taustalla on myös tavoita paranemista, ”healing”, tukevasta ympäristöstä ja tiloista.

Sairaalasta on luotu esteettisesti miellyttävä kokonaisuus. Toiminnat on mietitty asiakkaan ja prosessien näkökulmasta toimiviksi ja potilaalle läpinäkyväksi. Vastaanottohuoneet sijaitsivat kahdessa ensimmäisessä kerroksessa asiakkaiden kulkiessa vastaanottoaulan puolelta tilaan ja henkilökunnan operoidessa taustapuolelta. Asiakkaan siirrot on minimoitu. Hoitajat ja lääkärit sen sijaan vaihtuvat potilaan vastaanottohuoneeseen. Varsin näppärää asiakkaiden ja hygieenisyyden näkökulmasta. ID-tunnistekorttia käyttäen ammattilaiset voivat vaihtaa ja jatkaa työskentelyä eri työpisteissä sujuvasti.

Kaikki potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita. Potilashuoneiden keskuskäytävä on toiminnallinen ja leveä. Käytävällä oli istuskeluryhmiä, kahvipiste ja lattiamateriaalina on parketti, joka tekee tilasta kotoisamman.

Potilashuoneissa viestintä ja huoneen ympäristönhallinta, kuten valaistus ja verhojen sulkeminen, toimivat sängyn yhteyteen kiinnitetyllä tabletilla. Omaisilla on mahdollisuus yöpyä potilashuoneessa sohvalla, jonka voi tarvittaessa levittää sängyksi. Huomioitavaa on se, että potilaat käyttävät sairaalassa siviilivaatteitaan. Kaikella tällä pyritään kodinomaisuuteen ja parantavaan ympäristöön.  

Sairaalassa toiminta on hiottu tehokkuuden huippuunsa. Robotit huolehtivat tavaroiden kuljetuksesta varastosta vuodeosastolle. Automaatin takaa henkilökunta voi lunastaa ID-kortillaan puhtaat työvaatteet ja ne palautetaan samaan paikkaan.

Vierailun isännät valottivat tulevaisuuden suunnitelmiaan myös uudesta sairaalaprojektista, Smart Health Centeristä 2030. Enemmän älyä, mutta edelleen asiakas edellä.

Ihmisyys edellä kehittämisessä

Hollannissa haasteet terveydenhuollossa ovat samankaltaisia kuin Suomessa, esimerkiksi hoitajapula. Vierailusta jäi mieleen se, miten paljon rohkeammin Sittardissa haasteita on lähdetty ratkomaan rikkomalla jopa yleisiä terveydenhuollon kehittämissuuntauksia. Toimintoja on kehitetty ihmisyys edellä, hyödyntämällä teknologiaa, digitaalisuutta ja kehittämällä taloudellisestikin tehokkaampia toimintamalleja. 

 Suomessa tarvitaan paitsi rohkeutta ja uskallusta niin myös hankkeita kuten Hippa, jotka mahdollistavat erilaiset palvelu- ja tuotetestaukset sekä näiden kehittämisen aidoissa käyttäjäympäristöissä. Smart Health Center sairaala -hankkeen valitsema strateginen suunta ”The best care, as much as home as possible” kuulostaa toimivalta sloganilta myös Suomeen.

Teksti: Tarja Heinonen, Suvi Hagström, Elina Ritola ja Tarja Tittonen
Kuvat: Elina Ritola, Suvi Hagström, Tarja Tittonen ja Tarja Heinonen