Hipan viimeinen kehittäjäklubi pidettiin webinaarina 16.2.2021 kaikille digitaalisuudesta ja tulevaisuuden palveluasumisesta kiinnostuneille ja sitä kehittäville henkilöille, yrityksille ja organisaatioille. Webinaariin osallistui yhteensä 91 henkilöä. Mukana oli kansalaisia, palveluntuottajia, ammattilaisia, järjestöjen ja säätiöiden edustajia, digi- ja rakennusalan teknologiayrityksiä sekä monia eri alan asiantuntijoita ja opiskelijoita.

Webinaarissa esitteltiin ja pohdittiin älykodeissa tapahtuvaa datan keruuta ja koneälyn mahdollisuuksia loppukäyttäjän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Miten data saadaan hyötykäyttöön loppukäyttäjälle? Mikä on tärkeää ja mahdollista älykodissa? Miten älykodin keräämää dataa voidaan käyttää?

Ihminen edellä

Webinaarin virittäjänä toimi futuristi Perttu Pölönen, jonka HIPPA-hankkeen loppuwebinaarissa pidetystä puheenvuorosta nähtiin kooste. Pölönen visioi, että tulevaisuudessa tietokoneet keskustelevat entistä enemmän keskenään ja kodit optimoidaan vielä pidemmälle, kun ymmärrämme toisiinsa kytkeytyvien tietokoneiden käyttöä.

Perttu Pölönen muistutti, että meidän tulisi kehittää ratkaisuja, jotka ovat parempia, ei tehokkaampia. 

“Teknologiaa ei pidä käyttää tai soveltaa vain siksi, että se tehostaa jotain prosessia, vaan tärkeää on ymmärtää laajempi kuva. Tehokkuus sikseen – tekeekö se elämästä parempaa?” Pölönen kysyi. 

Oulun kaupungin Haukiputaan hyvinvointikeskuksen palveluesimies Päivi Meriläinen kertoi palveluasumisen haasteista ja siitä, kuinka digitaalisuus voisi parantaa asukkaiden ja henkilökunnan elämää. 

“Digitaalisuuden kehittämisessä tärkeintä on kuitenkin mennä ihminen edellä. Kehitetään sitten millaisia digitaalisia ratkaisuja tahansa, on aina lähdettävä ihmisen tarpeista käsin”, Meriläinen sanoi.

Päivi Meriläinen siteerasi alustuksessaan Tommy Tabermanin runoa “ Pieni laulu ihmisestä”.

“Emme ole tähtiä, taivaan lintuja, olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa. Ihminen tarvitsee ihmistä.” Meriläiselle tämä runo kertoi hyvin asian, jota ei voi unohtaa kehitettäessä käyttäjälähtöisiä ratkaisuja.

Webinaarissa nähtiin video Aira Samulinista älykodissaan. Aira Samulin on innokas kotona asumisen puolestapuhuja. Kotona voi jatkaa asumista turvallisesti esimerkiksi käyttämällä ohjelmistoa, jonka avulla voidaan seurata asukkaan toimintoja ja mitata terveyteen liittyviä elintoimintoja.

“Turvallisuusteknologia toimii pilvipalvelun kautta, joten voi olla kotona ja siellä nämä laitteet seuraavat niin, ettei niitä edes huomaa. Sitten voi valita, että meneekö tämän tieto lääkärille, lähiomaisille tai naapurille. Tämä on valtavan laaja alue, miten voi apua käyttää. Omaisen puhelimeen menee tieto, että nyt on ulko-ovi auki, mitäs on tapahtunut? Ja nyt ei ole tullut vessasta pois tai on pudonnut sängystä pois. Petianturit kertovat esimerkiksi, millainen uni sinulla on ollut, montako kertaa olet kääntynyt, montako kertaa herännyt, käynyt pois vuoteesta tai etkö ole noussut ollenkaan. Sitä voi seurata niin huomaamatta”, Samulin kertoi.

Dataa on – mitä sillä tehdään?

Vivago Oy:n johtaja Arto Mikkola esitteli digitaalisia hoitopalveluja. Vivago tuottaa dataa hyvinvoinnin lähtötason ja funktionaalisen toimintakyvyn jatkuvan mittauksen avulla. Vivago CARE -kellon ja Vivago Domi POINT -tukiasema tuottavat tietoa reaaliajassa automaattisesti käyttäjän unesta, aktiivisuudesta ja vuorokausirytmistä. Ylimääräisiä sensoreita ei tarvita. 

“Vivago-ratkaisun avulla voidaan tarjota uusia tapoja tukea itsenäistä asumista kotona sekä kehittää kotihoidon palveluita. Ratkaisu turvaa ja huolehtii kotona asuvan turvallisuudesta jopa silloin, kun hän ei itse pysty hälyttämään apua, kuten esimerkiksi tajuttomuuden sattuessa”, Arto Mikkola kertoi. 

Benete Oy:n toimitusjohtaja Kari Bäckman esitteli tuotetta, jonka keräämän sensoritiedon avulla voidaan analysoida käyttäjän toimintakykyä ja tehostaa hoitotyötä. Benete Life Analytics palvelun avulla on mahdollista tunnistaa toimintakyvyssä ja kognitiossa tapahtuvia muutoksia jo aikaisessa vaiheessa.

”Yleisistä terveys- ja hyvinvointipalveluista poiketen analysoimme henkilön elämää kokonaisvaltaisesti kattaen paljon enemmän kuin pelkkiä fysiologisia tietoja. Henkilön päivittäisiä aktiviteetteja ja toimintatapoja mallinnetaan hyödyntäen yhdessä ketterää sensoriteknologiaa ja Life Analyticsin älykkäitä algoritmeja. Näiden tietojen avulla ammattilaiset näkevät asiakkaidensa terveydessä, hyvinvoinnissa sekä toimintakyvyssä ja kognitiossa tapahtuvia muutoksia ja havaitsevat jo aikaisessa vaiheessa välitöntä hoitoa tarvitsevat asiakkaat”, Kari Bäckman kertoi.

“Life Analytics on suunniteltu tukemaan vanhustenhoidon henkilöstön jokapäiväistä työtä. Palvelun avulla varmistetaan asiakkaiden ympärivuorokautinen, turvallinen ja tehokas seuranta, mikä tekee hoitotyöstä tehokkaampaa ja mielekkäämpää. Beneten toiminnan tuloksena sosiaali- ja terveydenhuolto hyötyy merkittävästi alentuneista vanhusten hoitokustannuksista ja uusista tehokkaammista palveluista”, Bäckman selvensi.

Ei dataa datan vuoksi

Arto Mikkolan mukaan älykodit tuottavat tulevaisuudessa yhä enemmän tietoa asukkaasta/asukkaista. Mikkola pohtii kuitenkin ääneen, pitääkö jokainen huone/tila täyttää sensoreilla.

“Digitalisaation ”huumassa” erilaisten sensoreiden määrän kasvu tuntuu olevan ensisijainen tarkoitus, vaikka kehityksen suunta pitäisi olla päin vastoin. Tarvitaan luotettavaa tietoa, mutta mahdollisimman vähäisellä kotiin asennettavalla laitemäärällä”, Mikkola kertoi.

“Eri teknologioiden kehittyessä on hyvä huomioida, että pitää antaa tilaa myös normaalille arjelle. Kaikkiin huoneisiin ei mielestäni tarvitse laittaa sensoreita, koska se tieto, missä tilassa aikaa vietetään, ei ole kokonaisuuden kannalta relevantti. Lisääntyvät sensorit voivat aiheuttaa jopa ahdistusta, ja näin vähentää asukkaan liikkumista tai aktiivisuutta omassa kodissaan, jos on tietoinen siitä, että kaikki normaaliin arkeen kuuluva tekeminen tehdään näkyväksi. Vivagon yksilöllinen mittaus antaa luotettavasti tiedon hyvinvoinnin muutoksista ennakoiden ja huomaamattomasti niin, ettei tarvitse tietää, missä tilassa kotona käyttäjä aikaa viettää”, Mikkola sanoi.

Käyttäjälähtöistä teknologiaa ja asumismukavuutta digitaalisissa kodeissa

Skanskan kehityspäällikkö Tuomas Koivula ja ABB:n tuotemarkkinointijohtaja Jami Sorsa kertoivat, millaisia älykoteja tällä hetkellä ollaan kehittämässä ihmisille.

Jami Sorsan mukaan älykotien varsinainen tavoite on luoda turvallisuutta, yksilöllisyyttä ja hyvinvointia ihmisille. Koivulan mukaan teknologia arkipäiväistyy ajan kanssa ja uuden sukupolven asunnoissa on jo runsaasti uusia valmiuksia. 

“Teknologia toimii palvelujen mahdollistajana ja toiminta-alustana”, Koivula sanoi.

”Teknologiaa on jo olemassa, joten kysymys ei ole, mikä on mahdollista, vaan mikä tuottaa lisäarvoa”, Sorsa jatkoi. 

Sorsan mukaan digitaalisen kodin järjestelmät toimivat tällä hetkellä pääosin omissa vertikaaleissaan eli niitä on kehitetty omissa tuotantoketjuissaan, ei muiden järjestelmien kanssa. Sorsa uskoo, että tulevaisuudessa järjestelmät muodostavat yhteisen ekosysteemin hyödyntäen avoimia rajapintoja.

Digitaalinen koti tuottaa paljon ja monenlaista dataa antureiden ja sensoreiden välityksellä: kodin olosuhteista, laitteiden käytöstä ja kunnosta, energiankulutuksesta, asukkaan käyttäytymisestä, jne. 

”Teknologian käyttö puolestaan muotoutuu monitoroinnista säätöön, automaatioon ja ennakointiin”, Sorsa kertoi. 

Uusia mahdollisuuksia oivalletaan yhdessä

Koivulan mukaan yksilöllisyys, palvelut ja tekoäly (AI) korostuvat jatkossa. Digitaalisten kotien suoraa kysyntää on kuitenkin vaikea nähdä etukäteen.

“Nyt näyttää siltä, että tarjonta synnyttää kysyntää. Käyttäjätarpeet ja -sovellukset muotoutuvat tietoisuuden kasvaessa. Erilaiset use caset muovaavat teknologiaa, ja onkin tärkeää huomata, että uusia mahdollisuuksia oivalletaan yhdessä. Kukaan tai mikään ei ratkaise kaikkea, vaan ne tehdään yhdessä”, Koivula sanoi. 

“Erilaiset ekosysteemit, kuten ABB Developer Portal, ovat hyviä kehitysalustoja”, Sorsa kertoi.

Skanska ja ABB tekevät myös tiivistä yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.

Metropolian rakennusalan asiantuntija Harri Hahkala esitteli Myllypuron kampuksen SmartLabin, joka toimii älykotien kehitysalustana ja opiskelijoiden oppimisympäristönä. 

Yhteiskehittelyä datan käytöstä

Hipan kokeilemia etäyhteiskehittelyn muotoja käytettiin myös kehittäjäklubiwebinaarissa. Yhteiskehittelyssä Hipan toimijat fasilitoivat aluksi ryhmiin jaetun osallistujajoukon keskustelua sekä työskentelyä Jamboardeilla. Ryhmät etsivät vastauksia siihen, kuinka asunnoista ja ihmisistä kerätty data saataisiin hyötykäyttöön loppukäyttäjille ja millainen tieto auttaisi elämään paremmin omassa kodissa: mihin tietoa pitäisi kyetä käyttämään? Ryhmissä pohdittiin myös, mitä datankeruu meille merkitsee ja millaista osaamista tarvitaan sen käyttämiseksi. Asenteiden vaikutusta datan käyttöönottoon käsiteltiin myös.

Keskustelujen ja Jamboardeille tuotetun aineiston perusteella paremman asumisen ja elämisen edistämisessä keskeistä oli: 

• yksilöllinen terveystieto, kuten tieto asukkaan fyysisestä aktiivisuudesta ja mielialasta
• rakennuksesta ja ympäristöstä kerättävä tieto, kuten olosuhteet, energiankulutus ja taloudellisuus 
• turvallisuuteen liittyvä tieto, kuten kodista saatava valvontatieto
• tieto sujuvan arjen tueksi
• palvelutarjonnasta koottu tieto asumista tukevien palveluiden käytön helpottamiseksi

Yhteiskehitteylssä tunnistettiin tarve arjen sujuvuutta edistävälle tiedolle – “tukiälylle” – joka helpottaa arkisia asioita, kuten salasanojen hallintaa sekä avainten, lompakon, puhelimen tai harvemmin käytettävien tavaroiden löytämistä. Tietoa ja tukiälyä hyödynnettäisiin myös kodin siisteyden, viihtyvyyden ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Avuksi olisivat ratkaisut, jotka muistuttaisivat erilaisista harvakseltaan tehtävistä huoltotöistä kotona, jotta ne eivät unohdu, tai vaikkapa siitä, että maito on lopussa.

Tärkeäksi nähtiin, että kaikesta kerättävästä tiedosta olisi saavilla yleinen tilannekuva. Se auttaisi ennakoimaan terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyviä tarpeita. Kotona asumista ja mielekästä tekemistä tulisi tarpeen mukaan mahdollistaa erilaisten palveluiden avulla. Palveluista saatavan tiedon katsottiin olevan pirstaleista ja vaikeasti saatavilla. Koottu tieto palveluista ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista eri elämäntilanteissa olisi tärkeää.

Tulevaisuuden hybridikodissa teknologia huomioi ja mahdollistaa myös sosiaalisuuden uudella tavalla. Yhteiskehittelyn tulosten perusteella data on avainasemassa yksilöllisen elämisen mahdollistamisessa. Useat kommentit korostivat sitä, että älykäs asunto oppii elämään asukkaansa mukaan. Älykäs koti ymmärtää ja mukautuu asukkaansa yksilöllisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin. 

Yksilöllisyyden rinnalla yhteiskehittelyssä esiin nousi toisaalta myös karttuvan tiedon hyödyntäminen laajamittaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi ja johtamiseksi kotihoidossa, kotikuntoutuksessa, palveluasumisessa ja hoivassa. Teknologian ja datan hyödyntämiseen liittyy odotuksia ja toiveita muun muassa taloudellisista hyödyistä, päätöksenteon automatisoinnista ja laadun parantamisesta.

Teknologian mahdollisuudet eivät tule täysimääräisesti hyödynnetyksi, jos osaaminen tai asenteet ovat esteenä. Yhteiskehittelyssä nousi esiin tiedottamisen ja tiedon jakamisen tärkeys. Ymmärryksen lisääntyminen, osaamisen vahvistuminen sekä teknologiasta saatavan hyödyn havaitseminen muokkaavat myös asenteita. Teknologiaa hankkiessa tärkeään rooliin nousee hankinta- ja osto-osaaminen.

Kysyttäessä, mitä uutta osaamista ja ymmärrystä tarvitaan tiedon saamiseksi hyötykäyttöön, osallistujien kommenteissa korostui loppukäyttäjien tarpeiden ymmärtäminen. Yhteiskehittelyn tulosten perusteella se voi toteutua asettumalla toisen henkilön asemaan, hahmottamalla tarpeita toisen henkilön arjesta ja elämästä käsin sekä yhteiskehittelyn keinoin. Ryhmäkeskustelussa todettiin myös, että teknologiaa tunnutaan kehitettävän kovin erillään käyttäjäkunnasta etenkin, kun kyse on ikäihmisistä. Toivottiin, että teknologian kehittäjät jalkautuisivat käyttäjien pariin. Tähän haasteeseen tartuttiinkin HIPPA-hankkeessa, kun palveluiden käyttäjät ja teknologioiden kehittäjät pääsivät yhdessä kehittämään ja testaamaan tuotteita ja palveluita myös autenttisissa ympäristöissä. Katso yhteiskehittelyistä ja testauksista kertovia artikkeleita ja videoita TUTTUnetistä. 

Älykodin mahdollisuuksia halutaan pohtia moninäkökulmaisesti yhdessä

Kehittäjäklubiwebinaarissa kerättiin osallistujapalautetta tilaisuuden päätteeksi poll-kyselyllä sekä jälkikäteen lähetetyllä palautekyselyllä. Palautteiden perusteella kehittäjäklubiwebinaari oli onnistunut ja herätti osallistujissa uusia ajatuksia tilaisuuden teemaan liittyen.

Arvokkaaksi nähtiin, että kehittäjäklubiwebinaarin monipuolinen ja hyvin rakennettu sisältö mahdollisti asioiden tarkastelun useasta eri näkökulmasta. Palautetta antaneiden toiveena oli, että vuorovaikutteisia tilaisuuksia jatkettaisiin käytännönläheisten ja konkreettisten case-esimerkkien kera erilaisten etätilaisuuksien muodossa. Etäaamukahvien lisäksi vaihtelua toisivat niin etäiltakahvit kuin kello viiden teetkin.

Kirjoittajat:
Minna Kilpeläinen, FM, KM, viestinnän asiantuntija, freelancer-toimittaja, Metropolia AMK
Sari Helenius, fysioterapeutti YAMK, projektisuunnittelija, Metropolia AMK