Tampereen kehittäjäklubifoorumissa 3.12. jatkettiin tutustumista korkeakoulujen omiin tutkimus- ja testauslaboratorioihin. Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) oli esillä myös Pirkanmaan senioripalvelut,  jonka seniori- ja palvelutalot tarjoavat autenttisen testausympäristön HIPPA-hankkeessa. Foorumin varsinaisena teemana oli hankkeeseen osallistuvien yritysten palvelujen ja tuotteiden kaupallistaminen. Yrityksille halutaan pitää auki useampia ovia hankkeen tukien piiriin pääsemiseksi.

Fysiologisia mittauksia ja käytettävyystutkimusta

HeAT Lab eli Health and Assistive Technology Laboratory avattiin Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä vuoden 2018 helmikuussa, ja sitä on tähän saakka käytetty enimmäkseen opetuksen yhteydessä. Labilla on useita käyttömahdollisuuksia, ja projektitutkija Tomppa Pakarisen mukaan neuvotteluja on käyty erilaisten yritysten kanssa.

“HeAT Labissa voi tehdä useammanlaisia fysiologisia mittauksia – melkein kaikkea mitä sähköisiä signaaleita voi kehosta mitata”, Tomppa Pakarinen kertoi.

“Lisäksi voidaan harjoitella data-analyysia, tehdä käytettävyystutkimusta ja tutkia potilaskohtaamisia”, hän jatkoi.

HeAT Labissa on muun muassa pleksilasin takana oleva huone, josta labrassa tapahtuvaa toimintaa voidaan seurata. Myös etätutkimuksia voidaan tehdä. Iäkkäiden asumisen helpottaminen on luonteva tutkimuskohde.

“Labrassa voidaan seurata sitä, kun iäkkäät ihmiset käyttävät niitä teknologioita. Labran avulla voidaan sitten seurata esimerkiksi kotona kävelyä ja siirtää saatava data analyysia varten labraan” Pakarinen kertoi.

Erilaiset kaupalliset tuotteet ovat laajasti kokeiltavana. Laboratoriota myös vuokrataan laitteineen, ohjelmistoineen ja tukihenkilöineen.

HeAT Labille tilat löytyivät TAMKista, Tampereen Kaupista, jolloin testaustila on lähellä eri korkeakouluja sekä TAYS:a. Labissa suunnitellaan myös valtakunnallista yhteistyötä, esimerkiksi Kuopion kanssa.

“Tässä on mielenkiintoinen mahdollisuus jakaa asiantuntemusta ja tietoa labroissa, jotka toimivat yliopistojen ja yritysten rajapinnassa. Pyrkimys on luoda verkostoa tähän”, Pakarinen sanoi.

Vuosien yhteistyö yritysten, palvelukeskusten ja korkeakoulujen kanssa

HIPPA-hankkeessa on mukana Pirkanmaan Senioripalvelut Oy, jonka kanssa erilaiset testaukset ovat jo arkipäivää. Yhteistyö yritysten, palvelukeskusten ja korkeakoulujen kanssa on ollut innostavaa.

“Me olemme jo 2010 luvun alkupuolelta asti tehneet yhdessä yhteistyötä erilaisissa hankkeissa, ja ne ovat aina olleet sellaisia hankkeita, jotka ovat antaneet meille uusia ideoita, mahdollisuuksia ja luonut moninaista verkostoyhteistyötä. Olemme saaneet mahdollisuuksia hankkeiden kanssa kehittää meidän palveluja”, Pirkanmaan senioripalvelujen toimitusjohtaja Tiina Raiski kertoi.

Perinteisen palveluasumisen lisäksi myös Pirkanmaan Senioripalvelujen lähitorit ovat antoisia paikkoja erilaisille kokeiluille. Niistä on tullut myös jatkuvia palveluita.

“Meillä on kahdella lähitorilla esimerkiksi tällainen Kelan etäpiste eli meiltä täältä saadaan yhteys Kelan neuvojiin. Suojatun etäyhteyden kautta voi keskustella niistä omista asioista, joista muuten mentäisiin Kelan toimipisteeseen keskustelemaan sekä saamaan ohjeita ja neuvoja”, Raiski kertoi.

Pirkanmaan Senioripalvelujen toimipisteissä on kokeiltu myös muun muassa kuljetusrobottia.

MiR-robotti käyttökokeilussa palvelutalossa. VTT Technical Research Centre of Finland Ltd

“Hankkeiden kautta olemme päässeet luomaan kansainvälisiä yhteyksiä ja saamaan ideoita uudenlaisista ikäihmisten palveluista. Yhdessä hankkeessa hyviä käytäntöjä benchmarkattiin Euroopan tasolta”, Raiski jatkoi.

Kansainvälisiä verkostoja on tarkoitus luoda ja kehittää myös HIPPA-hankkeessa. Monialainen yhteistyö on ollut Raiskin mielestä erityisen antoisaa.

Monialaisuus rikastuttaa

”Yksi hieno asia hankkeissa on ollut se, että eri alojen opiskelijoita on tuotu yhteen miettimään yhdessä ikäihmisten kanssa miten tarpeisiin ja toiveisiin vastataan. Että ei ole pelkästään hoiva-alan tai kuntoutuksen opiskelijoita vaan esimerkiksi media-alan ja taiteen opiskelijoita”, Raiski kiitteli.

“Olemme kokeilleet muun muassa virtuaalisia elämysteknologioita. Ihmiset, jotka eivät välttämättä pääse niin hyvin ulkona liikkumaan, pääsevät erilaisiin ympäristöihin ja kokemuksiin VR-lasien avulla”, Raiski kertoi.

“Aikaisempiin hankkeisiin nähden HIPPA-hankkeessa uutta on se, että mukana on myös arkkitehtuurin opiskelijoita”, palveluinnovaatioiden team leader Marika Vuorenmaa Tampereen ammattikorkeakoulun Y-kampus Kaupista kertoi.

“Liiketoiminta-alan rinnalla palveluasumisen kehittämisessä on hyvä miettiä myös arkkitehtuuria – sekä toiminnallisesta että esteettisestä näkökulmasta. Uusien tilaratkaisujen kehittäminen ja nimenomaan tunnepuolen esilletuominen on tärkeää. Asuminen on hyvin henkilökohtaista ja kodin tulee tuntua omiin toiveisiin sopivalta”, Vuorenmaa muistutti.

“Myös esimerkiksi viestintään liittyvät digitaaliset ratkaisut ovat tarpeellisia. Niiden avulla voi poistaa muun muassa yksinäisyyden tunnetta”, Vuorenmaa sanoi.

Onnistunut testaaminen vaatii yhteistä suunnittelua

Raiskin mukaan ikäihmiset, läheiset ja hoitohenkilökunta suhtautuvat digitaalisten ratkaisujen testaamiseen ja käyttöönottoon hyvin yksilöllisesti. Jotkut ratkaisut on koettu jopa pelottaviksi ja toiset taas on ollut helppo ottaa käyttöön heti.

“Yhdessä tekeminen on avainasia. Että kaikille saavutetaan yhteinen ymmärrys
siitä, mitä tällä teknologialla voidaan saavuttaa tai miten se tukee esimerkiksi ikäihmisen itsenäistä elämää”, Raiski painotti.

“Tarvehan syntyy palveluasumista tuottavilta yrityksiltä, kuten esimerkiksi Pirkanmaan Senioripalvelut Oy on. He tarjoavat sen kokeilupaikan niille yrityksille, jotka tuovat näitä digiratkaisuja”, HIPPA-hankkeen ohjausryhmän jäsen, BusinessTampereen Avoimet innovaatioalustat -projektin projektipäällikkö Aki Anttila sanoi.

Yhteiskehittelyllä innovaatioita

Yhteiskehittely, jossa on mukana useita eri yrityksiä, synnyttää parhaimmillaan uusia innovaatioita.

“Mietitään erilaisia kumppanuusverkostotyyppisiä ratkaisuja sekä markkinavuoropuhelun tyyppisiä tilaisuuksia, joissa yhteinen kehittely on mahdollista. Että yritys ei välttämättä myisi sitä perusratkaisua vaan miettisi myös, mitä muita ratkaisuja näistä monen yrityksen palveluista voisi syntyä”, Anttila kertoi.  

“Tavoitteena on monialaisia ratkaisuja, joissa joku osaa hyvin teknologian, toinen osaa ohjelmoinnin, kolmas muotoilun ja designin ja joku taas myynnin, markkinoinnin”, Anttila sanoi.

“Hyviä innovaatioiden luojia ovat juuri yritykset, jotka haluavat etsiä uutta sovellusaluetta tältä toimialalta. Tyypillisesti esimerkiksi teollisuuden puolella toiminut yritys näkee hyvinvointi-, terveys- ja senioripuolen kiinnostavana markkina-alueenaan. Tuttu vanha yritys voi löytää uutta markkinakenttää uudelta alueelta”, HIPPA-hankkeen TAMK:in projektipäällikkö Tarja Heinonen kehui.

“Yhteiskehittely ei tietenkään synny itsestään, vaan se vaatii fasilitaattoreita, orkestroijia ja siltaajia, jotka sen työn tekee. He kutsuvat ihmiset koolle, järjestävät paikan ja tilaisuuden ja vievät sitä keskustelua eteenpäin”, Anttila muistutti.

HIPPA-hankkeessa järjestetään tällaisia tilaisuuksia kehittäjäklubeina sekä erilaisina ajankohtaistapahtumina. HIPPA osallistuu myös suurempiin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin ja verkostoituu yritysten kanssa siellä.

Kilpailua vai yhteistyötä

Älykkääseen palveluasumiseen voi olla tarjolla useita samankaltaisia ratkaisuja, jotka voivat myös kilpailla keskenään.

“Sehän on ikuisuuskysymys näissä hankkeissa, että yritykset sanoo, että eivät he tule mukaan yhteisiin tilaisuuksiin, kun siellä on kilpailijoita. Tämä avoin kehittäminen ja yhteiskehittäminen tarkoittaa sitä, että ei vain tulla tilaisuuksiin kuuntelemaan ja hakemaan ideoita vaan myös annetaan jotain”, Anttila muistutti.

“Jos on paljon liikesalaisuuksia, niin tarjotaan toinen väylä niille yrityksille”, Anttila sanoi.

“Ymmärrämme yritysten kilpailutilanteen, jolloin yrityskohtainen räätälöinti on paikallaan”, Heinonen sanoi.

“Hankkeessa me tarjoamme avoimen innovaatioalustan mahdollisuuden. Sitten, kun on valikoitu ne, joilla on selkeä oma polku ja markkinapläni, tarjotaan yrityskohtaista sparrausta. Ja täytyy muistaa myös ne de minimis -toimenpiteet.”

EU:n de minimis -ehdon mukaan HIPPA-hankkeen ilmaiseksi antamalla, rahanarvoisella tuella on kattona 200 000 € kolmen vuoden aikajaksolla.

Kaupallistamisen työkaluja

Tampereen kehittäjäklubifoorumissa viriteltiin ajattelemaan tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista lean-filosofian mukaan. Yksi keskeinen ajatus siinä on arvon tuottaminen asiakkaalle ketterällä, hukkaa vähentävällä tavalla.

Y-kampuksen palveluinnovaatioiden team leader Marika Vuorenmaa TAMKista tarjosi työkaluksi Impact Canvasia ja Empathy Mapia, joiden avulla voi kirkastaa ideaa eri vaiheissa.

“Nämä työkalut kannustavat miettimään asiaa asiakkaan kannalta, koska parempaa palveluasumista ei voi kehittää ilman, että se asiakas on keskiössä. Ja kun niitä asiakaslähtöisiä kysymyksiä käy läpi monelta eri näkökulmalta, niin alkaa se kokonaiskuva hahmottua ja idealle löytyy fokus”, Vuorenmaa selitti.

“Tässä voidaan synnyttää uusia yrityksiä, mutta toisaalta me haluamme myös auttaa siinä, että olemassa olevat yritykset kehittyvät jopa laajentumaan kansainvälisille markkinoille. Selvitämme, mitä toimenpiteitä se kullekin vaatii”, Vuorenmaa sanoi.

Myös opiskelijoita halutaan kannustaa yrittäjyyteen.

“Toivon, että me voimme olla auttamassa opiskelijoita, joilla on pyrkimys ja idea jonka he haluais tehdä ja sparrata heitä tiivistämään ja konkretisoimaan ideaansa. Haluamme myös näyttää, mitkä stepit tarvitaan, että siitä voi y-tunnuksen perustaa ja itsensä työllistää”, Vuorenmaa kertoi.

Yritykset mukaan eri tavoin

Yritykset pääsevät mukaan HIPPA-hankkeeseen useampia eri väyliä. Tampereen kehittäjäklubifoorumissa suunniteltiin innovaatiokilpailuja, joista ensimmäinen pidetään Oulussa tammi-helmikuun vaihteessa. Tampereella ja Helsingissä ajankohta on maalis-huhtikuu. Vuodessa kilpailuja on 1-2 per kaupunki. Hankkeeseen voi tulla mukaan myös jatkuvan haun kautta. Ensimmäiset prosessit on jo käynnistetty.

“Lähestymme yrityksiä hyvin eri tavoin ja menetelmin. Tällainen avoin innovaatiokilpailu on yksi tapa. Kilpailu toteutetaan kaikilla paikkakunnilla samantyyppisellä konseptilla”, TAMK:in projektipäällikkö Tarja Heinonen sanoi.

Hankkeessa tehdään työtä yrityskohtaisesti, mutta myös yhteisillä foorumeilla yhteiskehitellen.

“Yrityksillä on tietenkin omat lähtökohtansa ja tilanteensa testaus- ja kehittämistoiminnalle. Eli mukana on eri vaiheissa olevia yrityksiä. Myös testausten tarve on erityyppinen. Sen vuoksi on hyvä, että on erilaisia tapoja ottaa heitä mukaan hankkeeseen”, Heinonen kertoi.

Vuoden 2020 loppuun saakka kestävän HIPPA-hankkeen aikana tuotekehitysprosessiin voi tulla mukaan yhteensä yli 80 yritystä ja hankkeen aikana voidaan myös synnyttää uusia yrityksiä. Tulevaa TKI-toimintaa viriää tavoitteen mukaan myös lähes sadan yrityksen kanssa. Yhteydenotot toimivat kaikkiin suuntiin. Yhteys kannattaa ottaa Helsingin, Tampereen tai Oulun projektipäälliköihin, Toini Harraan (Helsinki / koko hanke), Tarja Heinoseen (Tampere) ja Kirsi Jokiseen (Oulu). Projektipäälliköt koordinoivat yhteydenottoja niin, että yrityksille löytyy paras paikka toimia.

Kirjoittaja: Minna Kilpeläinen, FM, KM, freelancer-toimittaja, projektiasiantuntija, HIPPA-hanke